E
Esikoinen ja sen kyllä huomaa
Vieras
Mulla välillä huono omatunto siitä, että leikinkö tarpeeksi lapseni kanssa. Poika on 8kk.
Poika viihtyy lattialla yksin, leikkii leluilla ja tutkii kotia. Osaa ryömiä ja kieriä ja viipottaa näillä keinoilla ympäri asuntoa.
Olen koko ajan näköetäisyydellä ja läheisyyttä, haleja ja suukkoja saa koko ajan. Mutta en hirveesti ole lapsen kanssa lattialla "leikkimässä".
Musiikkia kuunnellaan jonkin verran ja yksi kirjalukuhetki on päivässä. Ulkona ollaan lähinnä päiväunilla parvekkeella.
Pitäskö tässä nyt enemmän vaan leikkiä lattialla, lukea kirjoja + riimejä, laulaa yms.?
Ja pitäskö mun jotenkin jumpata lasta tai aktivoida, että saataisiin konttaus alulle.... Aina on vähän huono äiti fiilis, vaikka yritän olla maailman paras äiti.
Poika viihtyy lattialla yksin, leikkii leluilla ja tutkii kotia. Osaa ryömiä ja kieriä ja viipottaa näillä keinoilla ympäri asuntoa.
Musiikkia kuunnellaan jonkin verran ja yksi kirjalukuhetki on päivässä. Ulkona ollaan lähinnä päiväunilla parvekkeella.
Pitäskö tässä nyt enemmän vaan leikkiä lattialla, lukea kirjoja + riimejä, laulaa yms.?
Ja pitäskö mun jotenkin jumpata lasta tai aktivoida, että saataisiin konttaus alulle.... Aina on vähän huono äiti fiilis, vaikka yritän olla maailman paras äiti.