Alkuperäinen kirjoittaja Jojohama:
Samssa talossa Hermanni ja Miina
Yht'aikaa olivat palkollisina.
Siitä se alkoi tää herttainen juttu,
jos ei lie vanhastaan tuttu niin.
Kun Hermanni sanoi,
että mentäiskös yhteen.
Minä leikkaan kauran ja sinä sidot lyhteen.
Oishan se soma, jos yhdessä oltais.
Varmaan me toimehen tultais niin.
Rannalle rakentais pikkuinen mökki.
Se oisi soma kun varpusen häkki.
Pihalla telmisi 10 lasta.
Se vasta onnea oisi niin.
Mun täyty hetken pohtia miten tämä jatkui. Eli ulkomuistista kirjoitin.
Rannalle rakenttais' pienoinen mökki,
se oisi soma kuin varpusen häkki,
pihalla telmisi kymmenen lasta,
oi se ois' onnea vasta niin.
Ja kaskesta nousisi viljavat pellot,
hakamailla kaikuisi karjan kellot.
Iltaisin kehrääjä koivikkotiellä,
silläkin pesä oi siellä niin.
Sitten kun lähenee elomme ehtoo
nuoremmat meillä jo kiikuttaa kehtoo
kammarin puolella kahvit ne juotais
se toki vanhoille suotais niin
Ja nuorempi polvi jo leikkaisi kauran,
heille me jätämme kuokan ja auran
heillä ois isänsä raivaama pelto,
äitinsä kasvatuskelpo niin
Toivottavasti auttoi edes vähän 
