Lastensuojeluilmoitus

["Vieras"]

jopas pomppas,sinun mielestä on oikein tehdä ilmoitus äidistä koska on väsynyt ja sairas? ei ihme että sossussa pitää kiirettä

Täysin samaa mieltä...voi helvetti mustaki ja varmasti tuhansista muistaki äideistä olis jo pitäny sitten tehdä ls-ilmoitus. Hei halooo, järki käteen näiden juttujen kanssa!!!!!

 

["vieras"]

Sekava järjestelmä johtaa turhiin lastensuojeluilmoituksiin
julkaistu tänään klo 17:26, päivitetty tänään klo 17:59

http://yle.fi/alueet/turku/2010/10/sekava_jarjestelma_johtaa_turhiin_lastensuojeluilmoituksiin_2056556.html

 

[tinkaM]

[QUOTE="Vieras";22231863]Täysin samaa mieltä...voi helvetti mustaki ja varmasti tuhansista muistaki äideistä olis jo pitäny sitten tehdä ls-ilmoitus. Hei halooo, järki käteen näiden juttujen kanssa!!!!![/QUOTE]

No eihän kirjoittaja sitä tarkoittanut. Paniikkihäiriöinen yleensä käyttäytyy sekavasti. Eräs tuttuni sairastaa sitä ja sai semmoisen ollessamme ostoskeskuksessa. Jos en olisi tiennyt miksi tuo yksi menee pitkin seiniä, olisin minäkin luullut että hän on jostain aineista tai alkoholista sekaisin. Ja jos näkee sekavan oloisen ihmisen, menisitkö itse jututtamaan?
Uskon aloittajaa täysin, mutta ajatelkaapa jos oman lapsen koulun tilaisuudessa joku vanhempi käyttäytyisi sekavasti. Heräisikö huoli lapsesta? Entä jos vanhempi ei olekaan sekaisin paniikkihäiriöstä vaan lääkeriippuvuudesta tms? Jossittelu on näissä asioissa arkipäivää mutta kun on kyse lapsen hyvinvoinnista, sille ei kuuluisi antaa tilaa.

 

[hullua]

Hulluksi menny toi ls-ilmoitusten tekeminen. Kaikkea sitä kuulee että pitää olla superpirteä ja energinen koko ajan, minä olen ollut välillä niin väsyny että silmissä sumenee.
Mutta aina on jaksettu ja lapsella hyvä olla, vaikkei äiti välttämättä jaksa leikkiä ja ulkoilla koko ajan.

 

["Vieras"]

Minä ja puolisoni saimme anelemalla anella perheneuvolaa tekemään perheestämme lastensuojeluilmoituksen, koska halusimme ja tarvitsimme apua vaikeassa uusperhetilanteessa, jossa lapset kärsivät. Lastensuojelusta kerrottiin, että apuun ei muuten resursseja olisi. Saimme apua, mutta ymmärsin, että tilanne pitää olla aika hankala ennen kuin sosiaalitoimella on mahdollisuus auttaa. Sikäli kurjaa, että mekin halusimme asiakkaiksi ja apua jo paljon aiemmin.

 

[hullua]

[QUOTE="Vieras";22233064]Minä ja puolisoni saimme anelemalla anella perheneuvolaa tekemään perheestämme lastensuojeluilmoituksen, koska halusimme ja tarvitsimme apua vaikeassa uusperhetilanteessa, jossa lapset kärsivät. Lastensuojelusta kerrottiin, että apuun ei muuten resursseja olisi. Saimme apua, mutta ymmärsin, että tilanne pitää olla aika hankala ennen kuin sosiaalitoimella on mahdollisuus auttaa. Sikäli kurjaa, että mekin halusimme asiakkaiksi ja apua jo paljon aiemmin.[/QUOTE]

Juu minäki tiedän perheen jossa äiti sairastui msennukseen ja pyysi apua, ei niin mitenkään saanu. Ja sitte sossun energiaa käytetään näihin pilipali ilmoitukseen, ja ihmiset jotka haluaa apua ei saa.

 

[Noppana]

Miksi aina lähtökohtaisesti ihmiset ajattelevat, että sossutädin yhteydenotto on vain negatiivinen juttu?

Silloin saa myös mahdollisuuden myöntää, että on väsynyt ja itse asiassa jonkinlainen apu tai tuki arkeen olisi ihan paikallaan, vaikkapa kysellä mahdollisuutta perhetyöntekijään tms. En tiedä enkä arvaile aloittajan tilannetta, mutta ei omaa avun tarvettaan kannata loputtomasti kieltääkään. Ei se lastensuojelu tarkoita "tullaan ottamaan lapset pois", vaan katsotaan olisiko perheelle jokin tuki / apu tarpeen. Miksi sellaista ei ottaisi vastaan, jos on sairauden tai muiden seikkojen vuoksi tiukilla arkensa kanssa?

 

["miina"]

Soittoa odottelen minäkin... Kävin hakemassa apua masennukseen ja sain tietää sen tyypin, jonka kanssa keskustelin, tehneen musta ls-ilmoituksen. Vaikka nimenomaan painotin, että jaksan kyllä lapsista pitää hyvän huolen, jaksan ulkoilla ja leikkiä heidän kanssaan, antaa läheisyyttä jne. En vain jaksanut sitä omaa oloani enää. Ihmettelen kyllä, mitä tämä kyseinen tyyppi on ajatellut. Tosi mukavaksi teki avun hakemisen Mutta koitan silti jaksaa uskoa, ettei ne, joiden kanssa jatkossa asiaa hoidon, ole yhtä ääliöitä. Älä säkään ap anna niiden ihmisten vaikuttaa, mene vaan sinne koululle jatkossakin.

Tätä olen pohtinut:apua ei voi hakea kun ilmoitus voidaan tehdä!!

 

["miina"]

Soittoa odottelen minäkin... Kävin hakemassa apua masennukseen ja sain tietää sen tyypin, jonka kanssa keskustelin, tehneen musta ls-ilmoituksen. Vaikka nimenomaan painotin, että jaksan kyllä lapsista pitää hyvän huolen, jaksan ulkoilla ja leikkiä heidän kanssaan, antaa läheisyyttä jne. En vain jaksanut sitä omaa oloani enää. Ihmettelen kyllä, mitä tämä kyseinen tyyppi on ajatellut. Tosi mukavaksi teki avun hakemisen Mutta koitan silti jaksaa uskoa, ettei ne, joiden kanssa jatkossa asiaa hoidon, ole yhtä ääliöitä. Älä säkään ap anna niiden ihmisten vaikuttaa, mene vaan sinne koululle jatkossakin.

Näinhän se on, apua ei voi hakea kun ilmoitukset lähtevät liikkeelle!!

 

["Vieras"]

Noppanalle - koska lastensuojelu ei oikeastaan aina voi tarjota mitään apua.
Vain valvontaa.
Tarkkailua .
Ja juurikin vaikkapa sen huostaanoton uhan .
Apua ei välttämättä kannata hakea - on omakohtainen kokemus - jos nyt olisin samassa tilanteessa , jossa siis itse hain apua ihan älyttömään väsymykseen vauva-aikana - ei tukiverkkoa, ei apua läheisiltä .
Niin siis nyt ottaisin vaikka velkaa ja palkkaisin lapsenvahdin, jotta saisin nukkua.
Henkisesti tuo avun hakeminen tuli niin kalliiksi.
Ja ihan kunnon normi-ihmiselle ko asiointi on nöyryyttävää, epäasiallista, tytöttelevää ja vähättelevää.
Ja pelottavaa.

Pistemäinen ja hetkellinen apu ei ole mahdollista - heti leimataan ikiajoiksi kelvottomaksi äidiksi.
Asiakkuus kestää vähintään puoli vuotta.

Joo , olen työelämässä , lapseni voi hyvin, emmekä ole asioineet lsuojelun kanssa ko alun jälkeen - olen ollut ylivarovainenkin monessakin asiassa , ettei vain kenelläkään tule mistään eikä koskaan sanomista.
Ja vauva-aikanakin - väsymyksestä huolimatta en ole yhtään ainoaa kertaa hermostunut tai ääntäni lapselleni korottanut. Puhumattakaan mistään muusta. Silloinkin imetin, halasin, vauvahieroin ynnä vaikka mitä - ja vuorovaikutussuhde on yhäkin hyvin läheinen.
Mittautin henkisen tilani - ihan itse - kahdellakin psykologilla , ja edes synnytyksenjälkeistä masista ei todettu.

Vaikkapa synnytyksen jälkeinen väsy , univelka (jopa masennuskin ) on ihan sallittu , eikä leimaava sairaus - jos sulla on mies , tai muu lähiverkko , joka auttaa ko tilanteessa.
Jos taas ei ole - avun - siis että saa nukuttua itse muutaman yön - hakeminen leimaa sinut kelvottomaksi vanhemmaksi - sossun tädit alkavat välittömästi puhumaan mitä lapsellesi on tarjolla 7-vuotiaana , kesäleirejä vaikkapa.
He eivät oleta tai toivo että apu olisi hetkellistä ja pistemäistä.
He kohtelevat sinua valmiiksi jo häviäjänä ja leimaavat kaikki autettavat saamaan (alempaan) kastiin.

Näissä tilanteissa merkitsevää onkin se - millainen lähiverkko, perhe ja suku vaikkapa Äidillä on.
Monet onnelliset saavat apua läheisiltään.
Toiset sitten taas eivät saa - läheisiä ei ole tai he ovat välinpitämättömiä.

Minusta tämä on se olellinen asia - valitettavasti näitä asioita ei aina voi itse ohjata , ja tiukan tilanteen tullessa voi olla yllätys miten kehno lähiverkko itsekelläkin onkaan.

 

[..]

Enterorokko uuvuttaa.
Turhia ilmoituksia tehdään todella paljon jopa ne ihmiset jotka itse sitä apua kaipaisivat soittelevat naapureistaan. Jos olet huonosti pukeutunut tai vähätuloinen olet automaattisesti hiekkalaatikolla syynissä ja kohta ls-asiakas...OMG
Paniikkihäiriö voi johtaa huostaanottoon ja pakotettuihin psyk.hoitoihin mikäli sua oikein halutaan pompottaa, ja älä usko että psykiatri ei kertoisi kaikkea sanomaasi sossulle. Tästä on kokemusta ja pakkolääkitys.

 

[auttakaa]

Onpas tähän ketjuun tullut kommentteja sitten viime käynnin. Joku kyseli, miksi olin sairaana siellä... Enterorokko voi tarttua monta viikkoa oireitten hävittyäkin, eli tartuntavaaran takia ei tarvitse kotona jumittaa. Ja itselläni ekat oireet alkoivat jo melkein kaksi viikkoa sitten, mutta näköjään kestää ennen kuin on taas täysin kunnossa. Lähinnä mahaoireet ovat olleet pahimmat, eli kunnolla en ole saanut syötyä aikoihin. Eräs tuttu eilen sanoikin, että olen laihtunut. Totesin vaan että sitä se enterorokko teettää

 

[auttakaa]

Nyt muuten keksin ehkä syyn tähän... Siis mullahan on rakkuloita ollut suussa viikon verran ja apteekin ohjeistuksen mukaan olen kokeillut kaikenlaisia suuta desinfioivia suihkeita ja suuvesiä. Välillä olen jopa purskutellut auringonhattu-uutteella (kirveli muuten aika kauheasti), oisko siis joku kuvitellut minun haisevan viinalle näiden takia?! Muuta syytä en keksi vaikka pääni puhki olen miettinyt...

 

["sondersson"]

[QUOTE="miina";22233689]Näinhän se on, apua ei voi hakea kun ilmoitukset lähtevät liikkeelle!![/QUOTE]

no ei se nyt aina niin mene, mulla vaan sattui astetta tyhmempi ihminen asialle... Ihmettelen vaan miten se on musta niin huonon kuvan saanut. Sairaanhoitaja, joka luki sen naisen kirjoituksen musta, ihmetteli kovasti kun edessä istuu ihan erilainen ihminen ku mitä siitä sepustuksesta oli ymmärtänyt.