Lasten unirytmi tosi raskas + nukahtaminen vaativaa

Nämä on aina näitä, jotka ei itse ole juurikaan imettäneet, näkevät imetyksen syynä kaikkeen. Ihan kuin ei-imetettävät lapset ei heräisi ja valvottaisi. Imetyksen lopettaminen ei takaa hyviä yöunia.

Nuo "mä en imettänyt ja lapsi on terve" jutut on aika tyhmiä, samanlaisia kuin "mä poltin koko raskausajan ja ihan terve mun 15 vuotias Waltteri silti on". Kuitenkin imetyksen edut tiedetään.

Yöimetyksen lopettaminen ei tarkoita että imetys kokonaan pitäisi lopettaa.

Mä olen imettänyt yhteensä 30 kuukautta mutta kuopusta vai kaksi viikkoa.

Ois varmaan typerää olla sanomatta tässä asiayhteydessä että yhtä terve se on kuin isommat sisaruksensa.

Aapeen lapsi on jo vuoden. Rintamaito ei ole länsimaissa silloin enää tarpeen. Yösyötöt selkeästi häiritsevät koko perheen elämää. Mun mielestä kannattaisi ajatella myös aamuyöstä heräilemään joutuvaa esikoista. Reiluuden nimissä.

 

WHO:n ja Unicefin suositus imetyksen kestoksi on vähintään kahteen vuoteen asti, ja jos se äidille ja lapselle sopii, mielellään pidempäänkin. Usein luullan, että tämä koskee vain kehitysmaita, joissa ravitsemustilanne ilman imetystä voi olla kehno ja hygienia huono. Mutta myös monet hyvinvointivaltiot ovat ottaneet kahden vuoden imetystavoitteen omakseen, ja joitakin tutkimuksia pidemmän imetyksen eduista on jo olemassa.

http://www.imetys.fi/index.php/tukea-tietoa/imetystietoa/vauvaa-vanhemmat-maitolapset

 

Minä jouduin lopettamaan imetyksen muutaman viikon jälkeen, vaikken sitä tahtonut. Lapsi kyllä on nukkunut yönsä heräämättä kertaakaan 2 kk ikäisestä alkaen.

Mun lapset nukkui vauvoina heräämättä (paitsi satunnaisesti) 4-5 kk iästä ja mä täysimetin 6kk, ja kaikkiaan heitä jokaista kaksi vuotta.

 

Mä olen imettänyt yhteensä 30 kuukautta mutta kuopusta vai kaksi viikkoa.

Ois varmaan typerää olla sanomatta tässä asiayhteydessä että yhtä terve se on kuin isommat sisaruksensa.

Aapeen lapsi on jo vuoden. Rintamaito ei ole länsimaissa silloin enää tarpeen. Yösyötöt selkeästi häiritsevät koko perheen elämää. Mun mielestä kannattaisi ajatella myös aamuyöstä heräilemään joutuvaa esikoista. Reiluuden nimissä.

Mutta edelleenkään yöimetyksen lopettaminen ei tarkoita että imetys pitäisi kokonaan lopettaa. Ok, imetys ei ole välttämätöntä tuon ikäiselle täällä Suomessa, mutta mitään haittaa siitä ei ole täälläkään, ja imetyksestä on hyötyäkin ja jos ap ja lapsensa haluaa jatkaa niin tuskin kannattaa painostaa häntä lopettamaan. Kun hän halusi tässä apua öihin, ja päiväimetys ei niitä pilaa. Mäkin lopettelisin yöimetystä, itsekin tein niin tuon ikäisen kanssa.

 

Kyllä se imetyssuositus koskee myös Suomea

Yöimetysten poisjättäminen ei kyllä takaa hyviä yöunia. Esikoiselta jätettiin yötissi väkisin pois 10 kk:n kohdalla, ihan yhtä levottomina jatkui yöt ja tuli tilalle mm. kauhukohtauksia. Ja vielä tänäkin päivänä nukkuu yöt tosi katkonaisesti.

Jos jonkun lapsi on nukkunut hyvin laitokselta saakka, ei varmaan edes voi ymmärtää millaista se on kun mukulat ei nuku, vaikka koitat sitä sun tätä kikkaa ja annat ajan kulua..

Nimimerkillä 4 vuoden univelat rästissä

 

Mutta edelleenkään yöimetyksen lopettaminen ei tarkoita että imetys pitäisi kokonaan lopettaa. Ok, imetys ei ole välttämätöntä tuon ikäiselle täällä Suomessa, mutta mitään haittaa siitä ei ole täälläkään, ja imetyksestä on hyötyäkin ja jos ap ja lapsensa haluaa jatkaa niin tuskin kannattaa painostaa häntä lopettamaan. Kun hän halusi tässä apua öihin, ja päiväimetys ei niitä pilaa. Mäkin lopettelisin yöimetystä, itsekin tein niin tuon ikäisen kanssa.

Toki päiväimetystä voi jatkaa jos vaan maitoa tulee.

 

Ja siis ap täällä kirjoitteli edellisen ^^

 

Ja siis ap täällä kirjoitteli edellisen ^^

Mulla esikoinen ei nukkunut hyvin imetysaikana eikä sen jälkeenkään. Kakonen taas nukkuatuhisi praemmin ja kolmonen suorastaan loistosti. Nopeiten yöimetyksistä kuitenkin luopui kuopus joka siis sai maitonsa pullosta.

 

Kyllä se imetyssuositus koskee myös Suomea

Yöimetysten poisjättäminen ei kyllä takaa hyviä yöunia. Esikoiselta jätettiin yötissi väkisin pois 10 kk:n kohdalla, ihan yhtä levottomina jatkui yöt ja tuli tilalle mm. kauhukohtauksia. Ja vielä tänäkin päivänä nukkuu yöt tosi katkonaisesti.

Jos jonkun lapsi on nukkunut hyvin laitokselta saakka, ei varmaan edes voi ymmärtää millaista se on kun mukulat ei nuku, vaikka koitat sitä sun tätä kikkaa ja annat ajan kulua..

Nimimerkillä 4 vuoden univelat rästissä

Niinpä, toiset vauvat ja lapset nukkuu hyvin ja toiset ei -imetti äiti tai ei. Ja äidinkin on erilaisia, toiset imettää sujuvasti öisin taaperoakin. Joillakin taas just se imetys takaa hyvät yöunet. Niinkuin mun yhdellä, ilman tissiä vaan huusi eikä nukkunut (kun meinasin että lopetetaan yöimetys kun muut kehoitti vaikkei edes haitannut) mutta kun taas imetin yölläkin pari kertaa niin vähän hörpättyään nukkui eikä mitään huutoa ja muu perhe ei herännyt. Eipä nuo pari heräämistä mua haitannut.

 

Minä jouduin lopettamaan imetyksen muutaman viikon jälkeen, vaikken sitä tahtonut. Lapsi kyllä on nukkunut yönsä heräämättä kertaakaan 2 kk ikäisestä alkaen.

Harmi kun jouduit lopettaa vaikket tahtonut, Ei sun tartte tuntea syyllisyyttä, eihän imetys onnistu aina ja jotkut joutuu lopettaa ennen kun haluisi. Tärkeintä on että äiti rakastaa ja hoitaa, eikä se millä ruokkii.

 

mikäköhän ihmetyksen vastustaja mä oon kun oon imettänyt kaikkia paitsi yhtä lasta yli vuoden ikään se nyt vaan on fakta että jotkut pienet heräilee hurvittelemaan tissille ihan huvin vuoksi. Kukkuminen on meillä aina loppunut imetyksen loppumiseen. Sivuhuomautuksena se lapsi jota en lääkekuurin takia voinut imettää kuin 2kk on nukkunut alle vuosikkaasta yönsä tosi hyvin. Lisäksi hän on ainoa lapsistani jolla ei ole mitään allergioita.

Suomessa on kyllä paljon enemmän imetysfanaatikkoja kuin imetyksen vastaisia fanaatikkoja, tämän ketjun monet neuvot edustaa ns maalaisjärkeä, ei fanatismia. Imettäminen kesto ei oikeasti sinetöi lapsen kohtaloa mihinkään suuntaan. Mutta ei ole tosiaan mun päätös eikä mun ongelma mitä ap tekee, mut ilmeisesti ongelma ei sit ollutkaan niin paha kun edes yöimetyksen lopettamista ei tarvii edes harkita. Hyvä näin.

 

Meillä kaksi lasta 4v ja 1,5v ja molemmat roikkuneet rinnalla yöt vähän yli ja alle vuoden.

Aloittajana minä kokeilisin sitä, että taaperolle yövieroitus (helpoiten onnistuu jos isi hoitaa ja äiti nukkuu muutaman yön eri huoneessa). Päiväimetystä ei tartte lopettaa

Esikoinen nukkuu liian pitkät päikkärit. Herättäisin noin tunnin jälkeen.

Sitten pyritte siihen et lapset nukahtaa omiin sänkyihin, petiin ehkä kahdeksalta? Sitten siinä jää vähän yhteistä aikaakin illalla - eikä niin haittaa vaikka tulisivat viereen jossain vaiheessa yöllä.

Muutosvaihe voi olla raskas, mutta palkitsee kun saa illasta rauhoitettua vähän lapsivapaata aikaa. Juttele miehen kanssa ja tehkää yhteinen päätös mistä ei lipsuta!

 

Mutta ei ole tosiaan mun päätös eikä mun ongelma mitä ap tekee, mut ilmeisesti ongelma ei sit ollutkaan niin paha kun edes yöimetyksen lopettamista ei tarvii edes harkita. Hyvä näin.

Hmm, miksiköhän otat tuolleen nokkiis sitten? Itsehän jo totesin että voisin luopua kyllä yöimetyksistä ja keskustelen asiasta miehen kanssa. Totesin myös että olen lempeästi ohjannut "vauvaa" siihen ettei yöllä syödä, mutta sitten hän ei nuku. Ei siis välttämättä huuda tai kiukuttele, vaan herää ja alkaa häsäämään sen verran omiaan keskellä yötä jopa 2 tuntia, ettei siinä nuku sitten kukaan. Tissi toimii tainnuttajana, sen avulla hänet saa nukahtamaan nopeasti uudelleen vaikka joutuukin sitten tekemään sitä monta kertaa yössä. Ja totesin vielä että meidän esikoisen yöt ei parantuneet mitenkään yöimetysten väkisin poisjättämisellä, päinvastoin, siksi en pidä sitä yksinään minään taikasauvana tähän ongelmaan.

Ja jos luet aloitukseni kokonaan, ehkä huomaat että vauvan yösyöminen ei ehkä ollut se suurin huoleni. Isompi ongelma on isomman lapsen raivokohtaukset kun pitäisi mennä nukkumaan ja meidän sänkyyn kömpiminen joka keskiyö. Niitä ei varmasti korjaa se että en enää imetä kuopusta öisin...

 

en mä sulle ap ottanu nokkiin vaan nuo imetysvastaisista fanaatikoista sössöttäjät rupes ottaa aivoon... Nuo omaan sänkyyn nukahtamisongelmat, ei siinä auta kuin tiukka johdonmukaisuus. Tiedän ettei kurinpito ole helppoa ja hauskaa varsinkaan väsyneenä mutta ei kai muuta konstia ole vielä keksitty. :/

 

Saisko esikoisen nukutettua uudestaan omaan sänkyyn silittelemällä tms. Kun yöllä herää? Pelottaako, onko yövaloa?

Oletko kokeillut palkitsemista esim tarrataulua, jos pysyy omassa sängyssä saa tarran ja vaik muutaman tarran kerättyään saa uimahallireissun tms kivaa palkinnoksi?

 

Piirrä aamulla kukka/anna tarra ym isommalle lapselle palkkioksi hyvin menneestä yöstä. Kun olette keränneet niitä 3/5 kpl (kuinka päätättekään), teette yhdessä jotakin kivaa. Tällainen porkkana toimii paljon paremmin kuin riitely lapsen kanssa. Meillä ainakin

 

Piirrä aamulla kukka/anna tarra ym isommalle lapselle palkkioksi hyvin menneestä yöstä. Kun olette keränneet niitä 3/5 kpl (kuinka päätättekään), teette yhdessä jotakin kivaa. Tällainen porkkana toimii paljon paremmin kuin riitely lapsen kanssa. Meillä ainakin

Kappas, Mariskalla oli sama neuvo, en hoksannut heti!

 

Ei meillä toimi tarrataulut (ei kiinnosta poikaa pätkän vertaa) eikä yleensä palkinnolla lupaamisetkaan, tai sen palkinnon pitäisi tulla heti niin silloin se voi toimia. En tiedä onko vielä liian pieni sitten hahmottamaan aikaa (=milloin sen palkinnon saa, tyyliin jos nyt menet kiltisti nukkumaan niin huomenna iltapäivällä mennään paikkaan x), siksi ei riitä pitkäjänteisyys.

* Tai no nyt kun alkoi kiinnostamaan ja tutkin asiaa, niin ainakin täällä sanotaan että 3-vuotiaan ajantaju voi olla vielä "alkeellinen".

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=kot00113 *

 

Ei meillä toimi tarrataulut (ei kiinnosta poikaa pätkän vertaa) eikä yleensä palkinnolla lupaamisetkaan, tai sen palkinnon pitäisi tulla heti niin silloin se voi toimia. En tiedä onko vielä liian pieni sitten hahmottamaan aikaa (=milloin sen palkinnon saa, tyyliin jos nyt menet kiltisti nukkumaan niin huomenna iltapäivällä mennään paikkaan x), siksi ei riitä pitkäjänteisyys.

* Tai no nyt kun alkoi kiinnostamaan ja tutkin asiaa, niin ainakin täällä sanotaan että 3-vuotiaan ajantaju voi olla vielä "alkeellinen".

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=kot00113 *

Kyllä sitä pitkäjänteisyyttä voi alkaa tuossa iässä jo opettamaan. Vaikka niin, että lupaat tarran ym. jostain asiasta, missä tiedät, että lapsi osaa käyttäytyä kiltisti ja tulee ansaitsemaan sen ekan palkinnon. Silloin hän hoksaa homman jujun ja voit alkaa soveltamaan sitä vaativimpiin ongelmiin. Lapset ovat yllättävän halukkaita yrittämään käyttäytyä kiltisti ja saamaan palkinnon plus tietenkin paljon kehuja hyvästä käytöksestä

 

no ei sille lapselle tarvitse sanoa että "huomenna iltapäivällä mennään paikkaan x". sanot mikä palkinto on ja teet paperista "taulun" jossa on vaikka 10 paikkaa tarralle/kukkapiirrokselle ja selität että kun on kaikissa 10 paikassa merkki, saa sen palkinnon. kyllä pitäisi tuon ikäisen jo ymmärtää.
ja ihan maalaisjärjellä voit yrittää mennä ap välillä etkä etsiä joka kohtaan jotain who:n suosituksia tai kehityspsykologiaa ajantajusta

 

päiväunet eivät samalla tavalla poista lapsen väsymystä kuin yöunet. kaikkein tärkeimmät tunnit nukkumiseen on ennen puolta yötä, näin myös aikuisilla. kuten jo todettu lyhennä päiväunia ja aikaismmin nukkumaan. meillä 2-vuotias joka herää melkein joka yö 11-12... on kyllä vaikea saada pois tommonen opittu tapa....

 

Mä kanssa kokeilisin siirtää nukkumaanmenoa radikaalisti aikaisemmaksi, esim. 19.30. Iltapuuhat (iltapesut ja -palat, iltasadut, mitäteillänytonkaan) aloitettaisiin viimeistään 18.45 ja siitä sitten rauhallisessa tahdissa nukkumaan.

Ja vaikka ensimmäinen ajatus ehkä oliskin "ei TODELLAKAAN tule toimimaan meidän perheessä", niin suosittelen IHAN OIKEASTI kokeilemaan. Meillä lapset 1v ja 4v ja viimeistään kasilta on molemmilla pää tyynyssä. Aamu alkaa kuuden jälkeen, mutta saapa tuo alkaakin, kun illalla on vanhemmilla omaa aikaa ja itsekin ehtii nukkumaan, jos malttaa mennä hyvissä ajoin levolle.

 

Harmi kun jouduit lopettaa vaikket tahtonut, Ei sun tartte tuntea syyllisyyttä, eihän imetys onnistu aina ja jotkut joutuu lopettaa ennen kun haluisi. Tärkeintä on että äiti rakastaa ja hoitaa, eikä se millä ruokkii.

Täh? Mistä oletat, että tunsin syyllisyyttä?? En hetkeäkään tuntenut itseäni syylliseksi.

 

Pienelle sen palkinnon pitää tulla tarpeeksi nopeasti eli joku 10 tarraa on ihan liian pitkä aika. Mut se toimi meillä iltakiukkuiluun ja temppuiluun. Ainakin nyt hetkellisesti

Mitä siihen isomman heräilyyn ja viereen tulemiseen on kokeiltu? Meillä lapset on tykännyt laulamisesta ja silityksestä (enkä oo mikään hyvä laulaja). Pienemmälle jätän usein cd:ltä unilauluja soimaan hiljaa.

 

Mun nuorimmainen on nyt 5-vuotias ja kukkahommaa on harrastettu yli vuosi. Aluksi kans olin varma että EI VARMANA toimi tämä homma meillä, mutta niin vaan heti ekasta illasta saakka toimi. Eikä tämä lapsi ole helpoimmasta päästä!

Meidän iltarutiini menee aina näin: Aloitan iltapalan tosi hyvissä ajoin, koska tiedän, että hän haluaa hidastella ja vetkutella nukkumaanmenon kanssa. Haluaa hengailla teini-ikäisten plus esiteini-ikäisen sisaruskatraan kanssa hereillä, ja siksi muka aina vaan on nälkä ja haluaa vielä yhden leivän tai vielä lisää kurkun palasia naposteltavaksi. Annan hänen syödä mussuttaa niin kauan ettei enää jaksa muruakaan. (eikä ole ylipaino-ongelmaa, koska muuten on pieniruokainen, ja tosiaan haluaa just jotain vihanneksia/hedelmiä syödä illalla vetkutellessaan)

Sitten noin puoli kahdeksalta mennään hammaspesulle. Sen jälkeen hän saa hakea just ne värikynät, joilla haluaa mun piirtävän kukan. Sit mä piirrän, ja hän tulee sanomaan mielipiteensä! (Joskus on mahtavan ihana, joskus vähä ruma, mutta vähä kauniskin) Sitten mennään sänkyyn, jossa luen iltasadun, laulan laulun (joka mukamas vie pahat unet pois), sitten hän haluaa aina kuulla, mitä seuraavana päivänä tapahtuu. Lopuksi iltarukous, minkä jälkeen lapsi nukahtaa nopeasti.