Lasten tappamisesta ja tästä palstasta

08.08.2007
67
0
6
Oli ihan pakko tulla kertomaan omia kokemuksiaan ja tuntemuksiaan näistä lasten tapoista ja äidin pahasta olosta. Ja tästä palstasta.

Olen seurannut palstaa 8 vuoden ajan, ja saanut aivan mieletöntä tukea. Olen ollut pahasti välillä väsynyt ja ajatellut heittää itseni sekä nuo jälkeläiseni niin pitkälle kuin pippuri kasvaa. Ei äideillä ole helppoa.

Mutta aina kun olen ollut väsynyt, ja masentunutkin, olen saanut tukea tältä palstalta. Ei se aina ole ollut positiivista, mutta niistä en ole välittänyt. Monta pahaa hetkeä olen ylittänyt täältä saamani tuen turvin.

Vaikka kuinka tätä palstaa ja kirjoituksia välillä haukutaankin ja arvostellaan, voin äitinä sanoa, että ilman tätä palstaa en olisi monestakaan pahasta paikasta helposti selvinnyt.

:heart:


 
on se nuinkin, mutta myös näillä palstoilla jos paljo käy saatta äidille tulla ne paineet ja stressi syyllistetään ja pitäs tehdä niin ja näin. tulee tunne, että enpä olekkaan niin hyvä äiti kuin muut. monet itkut olen syyllistäjien takia itkeny silloin synnytyksen jälkeisenä masennus aikana.. ei mulla lapsilta koskaan tullut mielenkään henkeä viedä tms. mutta itseni kohdalta seki kävi mielessä. silloin en itse edes huomannut että masentunuhan mie olin, jos oisin tienny oisin jättäny tällä palstalla käynnit väliin tai paljon vähemmälle, koska muistan kuinka mut haukuttiin kun en jaksanut yhtenä päivänä mennä lapseni kanssa ulos!!
 
Alkuperäinen kirjoittaja mie vaan:
on se nuinkin, mutta myös näillä palstoilla jos paljo käy saatta äidille tulla ne paineet ja stressi syyllistetään ja pitäs tehdä niin ja näin. tulee tunne, että enpä olekkaan niin hyvä äiti kuin muut. monet itkut olen syyllistäjien takia itkeny silloin synnytyksen jälkeisenä masennus aikana.. ei mulla lapsilta koskaan tullut mielenkään henkeä viedä tms. mutta itseni kohdalta seki kävi mielessä. silloin en itse edes huomannut että masentunuhan mie olin, jos oisin tienny oisin jättäny tällä palstalla käynnit väliin tai paljon vähemmälle, koska muistan kuinka mut haukuttiin kun en jaksanut yhtenä päivänä mennä lapseni kanssa ulos!!

lisään vielä, että tällä hetkellä ja tässä tilanteessa ei mua tän palstan haukut tms. hetkauttas mutta siinä tilassa kyllä!
 
Mä olen kyllä suoraan sanoen järkyttynyt miten YMMÄRTÄVÄISIÄ täällä ollaan oltu tuota tappajaa kohtaan! Sympatiaa tippuu niin että! Mutta sit just joku joka ei jaksa jonain päivänä mennä ulos lasten kanssa saa karmeat haukut...

Ja masennuksesta puhutaan tautina joka lähes vääjäämättä johtaa lapsensa tappamiseen... Luulis jo mielenterveysammattilaisten älähtävän!

Kyllä lasten tappaminen on niin raju teko että syyt on kyllä muita kuin masennus tai rahapula!!!!
 
minusta tällä palstalla notkuu aika useasti sellaisia, jotka on jollain lääkityksellä (jota en edes tunne) tai käyvät vähän vähemmillä muttereilla tai ovat jossain lahkossa, joten siksi luen täällä suodattimilla näitä juttuja.
 
on tältä palstalta joskus apukin saatu ja lukenut paljonkin missä tuetaan toista. Itsellä välillä vaan alemmuuskompleksi kun tuntuu ett muilla lapset oppii asioita paljon nopeemmin ja että muut äidit jaksaa enemmän ja muut lapset on sopusuhtaisempia ja......
no, nää nyt on vaan mun ajatuksia =o)
 
Alkuperäinen kirjoittaja wilma:
Mä olen kyllä suoraan sanoen järkyttynyt miten YMMÄRTÄVÄISIÄ täällä ollaan oltu tuota tappajaa kohtaan! Sympatiaa tippuu niin että! Mutta sit just joku joka ei jaksa jonain päivänä mennä ulos lasten kanssa saa karmeat haukut...

Ja masennuksesta puhutaan tautina joka lähes vääjäämättä johtaa lapsensa tappamiseen... Luulis jo mielenterveysammattilaisten älähtävän!

Kyllä lasten tappaminen on niin raju teko että syyt on kyllä muita kuin masennus tai rahapula!!!!


Nimenomaan.

Mietipä, jos sinusta maailma tuntuisi niin pahalta, että mieluummin tapat lapsesi kuin annat niiden kärsiä täällä lisää.

Tekona raju, motiivina sairaan mielen rakkaus.

Okei, toki motiivina voi myös olla mustasukkaisuus tai kosto, mieli on jokatapauksessa sairas, jos noin rajuihin tekoihin kykenee.
 
minua hirvityttää taas se miten kauhea lynkkaus mieliala täällä syntyy, kun tällaisia kauheuksia sattuu. kun mä oikeesti uskon, että äiti joka lastaan vahingoittaa ts. tappaa on todella pahasti psyykkisesti sairas. korostetaan mitä ja mitä mä voisin tollaiselle äidille tehdä. miettikääpä sitä, että joskus se voit olla sinä, aina on sellainen mahdollisuus, että sairastut niin pahasti että tapatkin läheisesti. kukaan ei voi sanoa varmaksi, että en minä ainakaan, kaikki kun on täysin mahdollista
 
Alkuperäinen kirjoittaja Töllin Ruusa:
Alkuperäinen kirjoittaja wilma:
Mä olen kyllä suoraan sanoen järkyttynyt miten YMMÄRTÄVÄISIÄ täällä ollaan oltu tuota tappajaa kohtaan! Sympatiaa tippuu niin että! Mutta sit just joku joka ei jaksa jonain päivänä mennä ulos lasten kanssa saa karmeat haukut...

Ja masennuksesta puhutaan tautina joka lähes vääjäämättä johtaa lapsensa tappamiseen... Luulis jo mielenterveysammattilaisten älähtävän!

Kyllä lasten tappaminen on niin raju teko että syyt on kyllä muita kuin masennus tai rahapula!!!!


Nimenomaan.

Mietipä, jos sinusta maailma tuntuisi niin pahalta, että mieluummin tapat lapsesi kuin annat niiden kärsiä täällä lisää.

Tekona raju, motiivina sairaan mielen rakkaus.

Okei, toki motiivina voi myös olla mustasukkaisuus tai kosto, mieli on jokatapauksessa sairas, jos noin rajuihin tekoihin kykenee.

en tiedä, itsestä tuntuisi ehkä enemmänkin jos esim rahapulaa tai masennusta että itseni voisin maailmasta hävittää. lapsiani en kykenisi millään satuttamaan!! ja kuitenkin näen onnellisia ihmisiä (onneksi paljonkin) niin minusta ainakin poikani on niin suloinen, avoin, fiksu ja ihana että toivon hänestäkin tulisi onnellinen joten millään en sitä elämää voisi katkaista!

masennus on sairaus ja siihen tulisi saada apua nopeasti. millään muotoa EN hyväksy esim nuita nyt olleita espoon surmia, mutta sairas ihminen teki sairaan teon. vielä kun äidin taustalla oli ollut mitä oli, olisi äitiä pitänyt tukea ja suoraan sanottua myös vahtia tarkemmin. väkivaltaisuus on aina ihmisessä huonopuoli ja kun lapsia väkivaltaisella ihmisellä, pitäisi tukea ja apua olla ehdottomasti saatavilla. jos minulle joskus kävisi tilanne että lasteni olisi parempi olla esim. isällään tai jollain muulla kuin minulla, olisin varmasti kiitollinen niistä hetkistä mitä lapseni kanssa olisin ja nauttisin niistä!!! vaikka tiedän ei ole varmasti helppoa ollut olla ilman lapsiaan ja äitinä sen ymmärrän, mutta lapsi on aina uusi alku ja emme me ole päättämään siitä milloin se loppuu tai ennakoimaan mitä tuleva tuo...
 
Alkuperäinen kirjoittaja hattivatti lehmilaitumella:
minua hirvityttää taas se miten kauhea lynkkaus mieliala täällä syntyy, kun tällaisia kauheuksia sattuu. kun mä oikeesti uskon, että äiti joka lastaan vahingoittaa ts. tappaa on todella pahasti psyykkisesti sairas. korostetaan mitä ja mitä mä voisin tollaiselle äidille tehdä. miettikääpä sitä, että joskus se voit olla sinä, aina on sellainen mahdollisuus, että sairastut niin pahasti että tapatkin läheisesti. kukaan ei voi sanoa varmaksi, että en minä ainakaan, kaikki kun on täysin mahdollista

No mun silmiin ei ole tällaisia ketjuja näkynyt, enkä kyllä ymmärrä mitään lynkkaustakaan. Mutta pointtini oli että täällä oli eilenkin kasapäin viestejä jossa jauhettiin vaan MASENNUKSESTA ja rahapulasta jne. Kun tosiaan täytyy olla joku psykoosi että tuollaiseen tekoon ryhtyy!

Ja edelleen: masennus ei ole tila joka muuttaa ihmisen tappajaksi!
 
Alkuperäinen kirjoittaja summer07:
Alkuperäinen kirjoittaja Töllin Ruusa:
Alkuperäinen kirjoittaja wilma:
Mä olen kyllä suoraan sanoen järkyttynyt miten YMMÄRTÄVÄISIÄ täällä ollaan oltu tuota tappajaa kohtaan! Sympatiaa tippuu niin että! Mutta sit just joku joka ei jaksa jonain päivänä mennä ulos lasten kanssa saa karmeat haukut...

Ja masennuksesta puhutaan tautina joka lähes vääjäämättä johtaa lapsensa tappamiseen... Luulis jo mielenterveysammattilaisten älähtävän!

Kyllä lasten tappaminen on niin raju teko että syyt on kyllä muita kuin masennus tai rahapula!!!!


Nimenomaan.

Mietipä, jos sinusta maailma tuntuisi niin pahalta, että mieluummin tapat lapsesi kuin annat niiden kärsiä täällä lisää.

Tekona raju, motiivina sairaan mielen rakkaus.

Okei, toki motiivina voi myös olla mustasukkaisuus tai kosto, mieli on jokatapauksessa sairas, jos noin rajuihin tekoihin kykenee.

en tiedä, itsestä tuntuisi ehkä enemmänkin jos esim rahapulaa tai masennusta että itseni voisin maailmasta hävittää. lapsiani en kykenisi millään satuttamaan!! ja kuitenkin näen onnellisia ihmisiä (onneksi paljonkin) niin minusta ainakin poikani on niin suloinen, avoin, fiksu ja ihana että toivon hänestäkin tulisi onnellinen joten millään en sitä elämää voisi katkaista!

masennus on sairaus ja siihen tulisi saada apua nopeasti. millään muotoa EN hyväksy esim nuita nyt olleita espoon surmia, mutta sairas ihminen teki sairaan teon. vielä kun äidin taustalla oli ollut mitä oli, olisi äitiä pitänyt tukea ja suoraan sanottua myös vahtia tarkemmin. väkivaltaisuus on aina ihmisessä huonopuoli ja kun lapsia väkivaltaisella ihmisellä, pitäisi tukea ja apua olla ehdottomasti saatavilla. jos minulle joskus kävisi tilanne että lasteni olisi parempi olla esim. isällään tai jollain muulla kuin minulla, olisin varmasti kiitollinen niistä hetkistä mitä lapseni kanssa olisin ja nauttisin niistä!!! vaikka tiedän ei ole varmasti helppoa ollut olla ilman lapsiaan ja äitinä sen ymmärrän, mutta lapsi on aina uusi alku ja emme me ole päättämään siitä milloin se loppuu tai ennakoimaan mitä tuleva tuo...


Niin, sinusta tuntuisi.

Mutta jostakusta muusta maailma on paha, niin paha, että kuolema on se houkuttelevampi vaihtoehto.

Ja kuka nyt lastensa kärsivän haluaisi?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Töllin Ruusa:
Alkuperäinen kirjoittaja wilma:
Mä olen kyllä suoraan sanoen järkyttynyt miten YMMÄRTÄVÄISIÄ täällä ollaan oltu tuota tappajaa kohtaan! Sympatiaa tippuu niin että! Mutta sit just joku joka ei jaksa jonain päivänä mennä ulos lasten kanssa saa karmeat haukut...

Ja masennuksesta puhutaan tautina joka lähes vääjäämättä johtaa lapsensa tappamiseen... Luulis jo mielenterveysammattilaisten älähtävän!

Kyllä lasten tappaminen on niin raju teko että syyt on kyllä muita kuin masennus tai rahapula!!!!


Nimenomaan.

Mietipä, jos sinusta maailma tuntuisi niin pahalta, että mieluummin tapat lapsesi kuin annat niiden kärsiä täällä lisää.
Tekona raju, motiivina sairaan mielen rakkaus.

Okei, toki motiivina voi myös olla mustasukkaisuus tai kosto, mieli on jokatapauksessa sairas, jos noin rajuihin tekoihin kykenee.

Mun piti tuota jo eilen sanoa. Rakkaudestahan siinä on kyse. Tosin ihmettelen, ettei äiti lopuksi tappanut itseään, niinhän ne jutut "perinteisesti" menee....

 
Alkuperäinen kirjoittaja summer07:
Alkuperäinen kirjoittaja Töllin Ruusa:
Alkuperäinen kirjoittaja wilma:
Mä olen kyllä suoraan sanoen järkyttynyt miten YMMÄRTÄVÄISIÄ täällä ollaan oltu tuota tappajaa kohtaan! Sympatiaa tippuu niin että! Mutta sit just joku joka ei jaksa jonain päivänä mennä ulos lasten kanssa saa karmeat haukut...

Ja masennuksesta puhutaan tautina joka lähes vääjäämättä johtaa lapsensa tappamiseen... Luulis jo mielenterveysammattilaisten älähtävän!

Kyllä lasten tappaminen on niin raju teko että syyt on kyllä muita kuin masennus tai rahapula!!!!


Nimenomaan.

Mietipä, jos sinusta maailma tuntuisi niin pahalta, että mieluummin tapat lapsesi kuin annat niiden kärsiä täällä lisää.

Tekona raju, motiivina sairaan mielen rakkaus.

Okei, toki motiivina voi myös olla mustasukkaisuus tai kosto, mieli on jokatapauksessa sairas, jos noin rajuihin tekoihin kykenee.

en tiedä, itsestä tuntuisi ehkä enemmänkin jos esim rahapulaa tai masennusta että itseni voisin maailmasta hävittää. lapsiani en kykenisi millään satuttamaan!! ja kuitenkin näen onnellisia ihmisiä (onneksi paljonkin) niin minusta ainakin poikani on niin suloinen, avoin, fiksu ja ihana että toivon hänestäkin tulisi onnellinen joten millään en sitä elämää voisi katkaista!

masennus on sairaus ja siihen tulisi saada apua nopeasti. millään muotoa EN hyväksy esim nuita nyt olleita espoon surmia, mutta sairas ihminen teki sairaan teon. vielä kun äidin taustalla oli ollut mitä oli, olisi äitiä pitänyt tukea ja suoraan sanottua myös vahtia tarkemmin. väkivaltaisuus on aina ihmisessä huonopuoli ja kun lapsia väkivaltaisella ihmisellä, pitäisi tukea ja apua olla ehdottomasti saatavilla. jos minulle joskus kävisi tilanne että lasteni olisi parempi olla esim. isällään tai jollain muulla kuin minulla, olisin varmasti kiitollinen niistä hetkistä mitä lapseni kanssa olisin ja nauttisin niistä!!! vaikka tiedän ei ole varmasti helppoa ollut olla ilman lapsiaan ja äitinä sen ymmärrän, mutta lapsi on aina uusi alku ja emme me ole päättämään siitä milloin se loppuu tai ennakoimaan mitä tuleva tuo...

oletko koskaan ollut todella masentunut? siinä tilanteessa ihminen osaa todellakin feikata ulkopuolisille että kaikki on hyvin vaikka sisällä olisi kuinka romahtanut. varsinkin kun kyse on äidistä joka yrittää pitää perheensä koossa. aina ei edes neuvolassa huomata masennusta ja apua tajuta antaa :( masentuneena elämän rajat häilyy ja alkaa ajatella miten paljon parempi koko perheen on olla poissa, poissa elämästä joka on täynnä pahaa. siinä tilanteessa ei ajatella miten lapsi voi hyvin esim 10v päästä vaan ajatellaan sitä ahdistavaa tilannetta joka on päällä sillä hetkellä ja sitä pahaa oloa joka on sisällä ja jota elää kokoajan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Töllin Ruusa:
Alkuperäinen kirjoittaja summer07:
Alkuperäinen kirjoittaja Töllin Ruusa:
Alkuperäinen kirjoittaja wilma:
Mä olen kyllä suoraan sanoen järkyttynyt miten YMMÄRTÄVÄISIÄ täällä ollaan oltu tuota tappajaa kohtaan! Sympatiaa tippuu niin että! Mutta sit just joku joka ei jaksa jonain päivänä mennä ulos lasten kanssa saa karmeat haukut...

Ja masennuksesta puhutaan tautina joka lähes vääjäämättä johtaa lapsensa tappamiseen... Luulis jo mielenterveysammattilaisten älähtävän!

Kyllä lasten tappaminen on niin raju teko että syyt on kyllä muita kuin masennus tai rahapula!!!!


Nimenomaan.

Mietipä, jos sinusta maailma tuntuisi niin pahalta, että mieluummin tapat lapsesi kuin annat niiden kärsiä täällä lisää.

Tekona raju, motiivina sairaan mielen rakkaus.

Okei, toki motiivina voi myös olla mustasukkaisuus tai kosto, mieli on jokatapauksessa sairas, jos noin rajuihin tekoihin kykenee.

en tiedä, itsestä tuntuisi ehkä enemmänkin jos esim rahapulaa tai masennusta että itseni voisin maailmasta hävittää. lapsiani en kykenisi millään satuttamaan!! ja kuitenkin näen onnellisia ihmisiä (onneksi paljonkin) niin minusta ainakin poikani on niin suloinen, avoin, fiksu ja ihana että toivon hänestäkin tulisi onnellinen joten millään en sitä elämää voisi katkaista!

masennus on sairaus ja siihen tulisi saada apua nopeasti. millään muotoa EN hyväksy esim nuita nyt olleita espoon surmia, mutta sairas ihminen teki sairaan teon. vielä kun äidin taustalla oli ollut mitä oli, olisi äitiä pitänyt tukea ja suoraan sanottua myös vahtia tarkemmin. väkivaltaisuus on aina ihmisessä huonopuoli ja kun lapsia väkivaltaisella ihmisellä, pitäisi tukea ja apua olla ehdottomasti saatavilla. jos minulle joskus kävisi tilanne että lasteni olisi parempi olla esim. isällään tai jollain muulla kuin minulla, olisin varmasti kiitollinen niistä hetkistä mitä lapseni kanssa olisin ja nauttisin niistä!!! vaikka tiedän ei ole varmasti helppoa ollut olla ilman lapsiaan ja äitinä sen ymmärrän, mutta lapsi on aina uusi alku ja emme me ole päättämään siitä milloin se loppuu tai ennakoimaan mitä tuleva tuo...


Niin, sinusta tuntuisi.

Mutta jostakusta muusta maailma on paha, niin paha, että kuolema on se houkuttelevampi vaihtoehto.

Ja kuka nyt lastensa kärsivän haluaisi?

ymmärrän toisaalta tuonkin, mutta samaa kuin joku tuossa kirjoitti että miksi äiti ei tappanut itseään? jos se maailma on niin paha ja lapsetkin vielä meni... ymmärrän toisaalta mitä ajat takaa, en sillä sano, mutta merkit avun tarpeeseen oli enemmän kuin selvät että painotan että tuossa tilanteessa olisi äidillä pitänyt olla tukea ja apua ulkopuolisilta... kieliongelmat, väkivaltaisuus... murhat tarvittiin että nyt varmaan äiti alkaa saamaan apua?!?
 
En minä pystyisi satuttamaan omia lapsiani, ei ne mahda elämän tilanteelle mitään, jotain muutakin pitää olla vialla päässä että lapseiaan satuttaa. Suomessa kumminkin on mahdollisuus hakea apua, jos itselleni tulisi se tilanne etten enää pärjäisi ja väsyisin niin ennemmin soittaisin sossuun ett hakisivat lapset muualle hetkeksi aikaa jotta itse taas pääsee jaloilleen ja hoidettua itsensä.

Itse kerran vuosia sitten kun nuo vanhemmat lapset olivat pieniä väsyin silloin nuorimmat koliikkiin ja jatkuvaan huutoon ja soitin sosiaalivirastoon ja kerroin väsymyksestäni, ei mennyt kuin tunti niin oven takana oli kodinhoitaja joka lähti lasten kanssa ulos ja minä sain nukkua ja puolisen vuotta kodinhoitaja kävi parikertaa viikossa leikkimäössä lasten kanssa jotta sain nukkua. Että kyllä avun pyytäminen kannattaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja LisaMarie:
Alkuperäinen kirjoittaja Töllin Ruusa:
Alkuperäinen kirjoittaja wilma:
Mä olen kyllä suoraan sanoen järkyttynyt miten YMMÄRTÄVÄISIÄ täällä ollaan oltu tuota tappajaa kohtaan! Sympatiaa tippuu niin että! Mutta sit just joku joka ei jaksa jonain päivänä mennä ulos lasten kanssa saa karmeat haukut...

Ja masennuksesta puhutaan tautina joka lähes vääjäämättä johtaa lapsensa tappamiseen... Luulis jo mielenterveysammattilaisten älähtävän!

Kyllä lasten tappaminen on niin raju teko että syyt on kyllä muita kuin masennus tai rahapula!!!!


Nimenomaan.

Mietipä, jos sinusta maailma tuntuisi niin pahalta, että mieluummin tapat lapsesi kuin annat niiden kärsiä täällä lisää.
Tekona raju, motiivina sairaan mielen rakkaus.

Okei, toki motiivina voi myös olla mustasukkaisuus tai kosto, mieli on jokatapauksessa sairas, jos noin rajuihin tekoihin kykenee.

Mun piti tuota jo eilen sanoa. Rakkaudestahan siinä on kyse. Tosin ihmettelen, ettei äiti lopuksi tappanut itseään, niinhän ne jutut "perinteisesti" menee....


No Iltalehdessä kerrotaan että lasten isä oli jo matkalla Oulusta hakemaan lapsia kotiin, koska olivat äidillä KÄYMÄSSÄ, mutta ei isä parka ehtinyt ajoissa.

Eli ei äidin olisi väsymystään lastenhoidosta enää montaa tuntia tarvinnut kärsiä.

Toivottavasti siä selviää tästä edes jotenkin normaaliin elämään joskus...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Taare:
Alkuperäinen kirjoittaja summer07:
Alkuperäinen kirjoittaja Töllin Ruusa:
Alkuperäinen kirjoittaja wilma:
Mä olen kyllä suoraan sanoen järkyttynyt miten YMMÄRTÄVÄISIÄ täällä ollaan oltu tuota tappajaa kohtaan! Sympatiaa tippuu niin että! Mutta sit just joku joka ei jaksa jonain päivänä mennä ulos lasten kanssa saa karmeat haukut...

Ja masennuksesta puhutaan tautina joka lähes vääjäämättä johtaa lapsensa tappamiseen... Luulis jo mielenterveysammattilaisten älähtävän!

Kyllä lasten tappaminen on niin raju teko että syyt on kyllä muita kuin masennus tai rahapula!!!!


Nimenomaan.

Mietipä, jos sinusta maailma tuntuisi niin pahalta, että mieluummin tapat lapsesi kuin annat niiden kärsiä täällä lisää.

Tekona raju, motiivina sairaan mielen rakkaus.

Okei, toki motiivina voi myös olla mustasukkaisuus tai kosto, mieli on jokatapauksessa sairas, jos noin rajuihin tekoihin kykenee.

en tiedä, itsestä tuntuisi ehkä enemmänkin jos esim rahapulaa tai masennusta että itseni voisin maailmasta hävittää. lapsiani en kykenisi millään satuttamaan!! ja kuitenkin näen onnellisia ihmisiä (onneksi paljonkin) niin minusta ainakin poikani on niin suloinen, avoin, fiksu ja ihana että toivon hänestäkin tulisi onnellinen joten millään en sitä elämää voisi katkaista!

masennus on sairaus ja siihen tulisi saada apua nopeasti. millään muotoa EN hyväksy esim nuita nyt olleita espoon surmia, mutta sairas ihminen teki sairaan teon. vielä kun äidin taustalla oli ollut mitä oli, olisi äitiä pitänyt tukea ja suoraan sanottua myös vahtia tarkemmin. väkivaltaisuus on aina ihmisessä huonopuoli ja kun lapsia väkivaltaisella ihmisellä, pitäisi tukea ja apua olla ehdottomasti saatavilla. jos minulle joskus kävisi tilanne että lasteni olisi parempi olla esim. isällään tai jollain muulla kuin minulla, olisin varmasti kiitollinen niistä hetkistä mitä lapseni kanssa olisin ja nauttisin niistä!!! vaikka tiedän ei ole varmasti helppoa ollut olla ilman lapsiaan ja äitinä sen ymmärrän, mutta lapsi on aina uusi alku ja emme me ole päättämään siitä milloin se loppuu tai ennakoimaan mitä tuleva tuo...

oletko koskaan ollut todella masentunut? siinä tilanteessa ihminen osaa todellakin feikata ulkopuolisille että kaikki on hyvin vaikka sisällä olisi kuinka romahtanut. varsinkin kun kyse on äidistä joka yrittää pitää perheensä koossa. aina ei edes neuvolassa huomata masennusta ja apua tajuta antaa :( masentuneena elämän rajat häilyy ja alkaa ajatella miten paljon parempi koko perheen on olla poissa, poissa elämästä joka on täynnä pahaa. siinä tilanteessa ei ajatella miten lapsi voi hyvin esim 10v päästä vaan ajatellaan sitä ahdistavaa tilannetta joka on päällä sillä hetkellä ja sitä pahaa oloa joka on sisällä ja jota elää kokoajan.

olen ollut masentunut, en kylläkään nuin pahasti (jos niin voi sanoa, jokainen kokee erilailla ongelmat, paineet ja masennuksen) tai masnnukseni ollut erilaista koska nuo tunteet ei ole ollut mielessä. nyt en puhu neuvolan huomaamisesta tai onko osannut peitellä. nyt puhun niistä faktoista mitkä oli huoltajuusoikeuden käynnissä käynyt ilmi eli VÄKIVALTAISUUS pääasiassa ja kieliongelma on minusta myös hyvin suuri ongelma juuri sopeutumiseen ja asioiden hoitoon.... eli niistä olisi jo kellojen pitänyt soida.. en tarkoita olisi pitänyt masennus huomata ja hoitaa sitä, mutta olla tarkempi väkivaltaisuuden takia ja jotain tukea tuohon kielenoppimiseen ja sopeutumiseen... ehkä silloin ei olisi tullut masennusta, se olisi ehkä huomattu tai kaikki olisi silti tapahtunut näin.. koskaan ei voi tietää, mutta mielestäni ei ole saanut apua ja tukea vaikka merkit tarpeeseen ollut!!!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Helsingin Äiti:
Oli ihan pakko tulla kertomaan omia kokemuksiaan ja tuntemuksiaan näistä lasten tapoista ja äidin pahasta olosta. Ja tästä palstasta.

Olen seurannut palstaa 8 vuoden ajan, ja saanut aivan mieletöntä tukea. Olen ollut pahasti välillä väsynyt ja ajatellut heittää itseni sekä nuo jälkeläiseni niin pitkälle kuin pippuri kasvaa. Ei äideillä ole helppoa.

Mutta aina kun olen ollut väsynyt, ja masentunutkin, olen saanut tukea tältä palstalta. Ei se aina ole ollut positiivista, mutta niistä en ole välittänyt. Monta pahaa hetkeä olen ylittänyt täältä saamani tuen turvin.

Vaikka kuinka tätä palstaa ja kirjoituksia välillä haukutaankin ja arvostellaan, voin äitinä sanoa, että ilman tätä palstaa en olisi monestakaan pahasta paikasta helposti selvinnyt.

:heart:

Hyvin kirjoitettu. Kumpa mieheni ymmärtäisi oikeasti mikä merkitys tämän kaltaisella yhteisöllä voi olla. Aina jaksaa piikitellä palstailusta ja tuntuu, että on jopa mustasukkainen.
 

Yhteistyössä