Lasten serkkupoika...huoh...

[paha mieli lasten puolesta]

Lapsillani on yksi serkku.. jota meillä aina innolla odotetaan kylään ja kun tulee niin meillä lapset tykkäävät kovasti. Serkkupoika on vajaa 6v ja meillä lapset 4,5v ja 2,5v.

Leikkien luulisi sujuvan ainakin tuon meidän isomman ja serkun välillä... mutta kun ei.... Serkku kun tulee niin seisoo vaan ja möllöttää. Ei tervehdi mitenkään kun tulee ja sitten jää monttu auki ihmettelemään, kun meillä pojat kyselevät leikkimään. Serkku ei osaa muuta leikkiä, kun juostaan pitkin taloa peräkkäin. Itse en pidä siitä että sisätiloissa ruvetaan riehumaan ja juoksemaan kuin päättömät kanat. Serkun vanhemmat saa monta kertaa kehottaa lasta menemään leikkimään, mutta kun ei. Olla möllöttää vaan eikä osaa mitään leikkiä. Lapsi on aina kyllä ollut sellainen, ettei osaa esim. legoilla rakentaa tai pikku autoilla leikkiä. Hänellä kun on aina ollut ns. valmiiksi leikityt lelut.

Noh, sitten siinä loppuviimen käy niin, että tuo meidän esikoinen kyllästyy kattelemaan tuollaista möllötystä ja alkaa tönimään ja tuuppimaan ja repimään serkkua leikkiin mukaan. Tämähän ei tietenkään ole oikein ja sitten joudutaan nuhtelemaan meidän muksua, että näin ei saa toimia.

Mutta kun ihan oikeesti joskus itelläkin on sellanen olo, että tekis mieli mennä tuuppaamaan se serkku leikkiin, että kato näin leikitään muutakin kun juoksemista ja "valmiiksi pureskeltuja leikkejä".

Sitten on jälkeenpäin meidän lapsilla suuri suru, kun ei se serkku halunnutkaan leikkiä heidän kanssaan... *huoh*.

Niin ja tämä samainen serkku on ollut 3 vuotiaasta tarhassa ja meni melkeen vuosi kun hoitajat rupes sanomaan, että nyt *piip* jo leikkii muidenkin lasten kanssa, eikä vaan yksinään...

Onko muiden lapset olleet noin "syrjäytyneitä" ja mitenkä tuollaisen lapsen saa leikkimään muiden kanssa?

 

[näin]

Minun kaverilla samanlainen lapsi ja omat lapset hyppii sit seinille kun leikkimään tullut kaveri ei sitten leikikkään kun istuu ja ihmettelee vain.
Ärsyttää vaikka ei ehkä pitäisi=(

 

[vieras]

Onnistuuko leikit paremmin, kun käytte kylässä serkkupojan luona? Vai onko tilanne siellä samanlainen?

 

[Kowalski]

Ei serkun ole pakko leikkiä jos hän ei halua.

Töniminen, tuuppiminen ja leikkiin mukaan repiminen on todella väärin, ja toivon että nuhtelette lastanne siitä muustakin syystä kuin siksi, että "joudutte" niin tekemään.

Lapset on erilaisia. Mun lapsia on kehuttu päiväkodissa ns. hyviksi leikkijöiksi, mutta joku toinen lapsi taas on erilainen, ja se hänelle sallittakoon, ilman pakottamista ja tönimistä.

 

[Pamppelsson]

Siis mä en ymmärtäntyt.. Eikö lasten serkku OSAA leikkiä vai eikö hän halua?

 

[ap]

Koitan nyt vastata tässä kaikille..

Leikit ei onnistu sen paremmin serkkupojan luona kyläiltäessä. Sillä erotuksella, että heillä saa juosta ja riehua ja hyppiä sohvilla.. tai no meidän lapset ei saa siellä hyppiä sohvillakaan, mutta sen asenteen olen ottanut, että kun kerran heidän lapsi saa siellä juosta niin meidänkin lapset sitten saa niin kauan kun ei mene vaaralliseksi se homma.

Ravistettavalle: Ei, ei serkun ole pakko leikkiä jos ei halua, mutta eikö se olisi mukavaa jos serkuksilla leikit sujuisi? Ja mikäpä siinä jos se olisi vaan joskus tällaista, mutta kun aina, niin minusta se ei ole enää kivaa, ettei mitään yhteistä leikkiä löydy.

Ja totta kai nuhdellaan siksi, että töniminen ja tuuppiminen on yksinkertaisesti väärin, ei meillä saa ketään niin kohdella. Mutta tarkoitin, että ymmärrän toisaalta lastani kun menee hermot tollaiseen "möllöttelijään" joka ei edes vastaa kun tervehditään.

Pamppelsson: En mäkään ymmärrä... mä alan ite kallistua sen suuntaan, ettei yksinkertaisesti OSAA leikkiä... ainakaan toisten lasten kanssa.

 

[Kowalski]

Ravistettavalle: Ei, ei serkun ole pakko leikkiä jos ei halua, mutta eikö se olisi mukavaa jos serkuksilla leikit sujuisi? Ja mikäpä siinä jos se olisi vaan joskus tällaista, mutta kun aina, niin minusta se ei ole enää kivaa, ettei mitään yhteistä leikkiä löydy.

Ja totta kai nuhdellaan siksi, että töniminen ja tuuppiminen on yksinkertaisesti väärin, ei meillä saa ketään niin kohdella. Mutta tarkoitin, että ymmärrän toisaalta lastani kun menee hermot tollaiseen "möllöttelijään" joka ei edes vastaa kun tervehditään.

Tuo "möllöttelijä " on ujo lapsi. Ei sen kummallisempaa. Kuulostaa aika julmalta, jos ymmärretään että "tollaisen" kanssa menee hermot ja siksi sitä tönitään.

Erilaisuutta pitäisi sietää, eikä ujo lapsi rohkaistu ainakaan sillä että häntä tönitään, pidetään "tollasena möllöttäjänä " ja ikäänkuin pakotetaan leikkiin.

Kivaahan se olisi, jos serkuksilla leikit sujuisi, mutta ei suju koska lapset ovat niin eri luonteisia. Erilaisuus on ihan jees, vaikka myönnän itsekin pitäväni ns. reippaista lapsista ja aikuisista enemmän, mutta pakkohan niitä hiljaisempia & ujojakin on ymmärtää ja ympärillään sietää.

 

[Adea]

Meidän tyttö kohta 4v on ainakin ollut aina arka, ja ujo. Tyttö alkoi puhumaan muutamia sanoja 2,5v 3-vuotiaana vasta niin että muutkin ymmärsivät jo mitä sanoo. Joten sekin sai tytön vetäytymään muiden lasten seurassa, kerhossakin meni ensimmäinen vuosi kun leikki enemmän yksin. Ja nyt on jo todella reipas tyttö, tosin jotkut tilanteet jännittävät joskus ja menee tavallaan lukkoon. Teillä olisi varmaan keskustelun paikka 4,5v kanssa siitä, että meitä ihmisiä on erilaisia. Kaikki eivät käyttäydy samalla tavalla, mutta ketään ei saa pakottaa mihinkään. Mitäs jos koittaisit vähän ohjata vaikka lapsia piirtämään, tai tekemään jotain rauhallista yhdessä. Jos meno äityy juoksemiseen,voisi lapset vaikka ohjata pihalle juoksemaan? Voi olla että serkku jännittää kyläilyä, ja tarvitsee hetken aikaa. Ainakin itse koittaisin lisätä vierailuja, ja totutella lapsia toisiinsa aina se yhteinen sävel ei löydy hetkessä.

 

[ap]

Mun mielestä "tollasen möllöttelijänkin", varsinkin jo kohta 6 vuotiaan pitäisi omata alkeellisimmat käytöstavat, kuten esimerkiksi toisen tervehtiminen toisen kotiin saavuttaessa. Mutta jos toista kohtelee kuin ilmaa vaikka toinen kertoo, kuinka kivaa on kun kaveri tuli kylään niin mun mielestä se on jo aika törkeetä jopa lapselta.

Ujo saa olla, ei siinä mitään vikaa ole. Mutta jos ko. lapsella ei suju leikit oikeen kenenkään kanssa niin jopas osaa olla tyystin eriluontoinen lapsi kuin kaikki muut lapset joiden kanssa on elämänsä aikana ollut tekemisissä.

Ja en mä tiedä miten tuollaista muuten rohkaistaan leikkimään kuin kehottamalla menemään mukaan touhuun ja juttelemaan kavereille, mutta jos sekin koetaan "pakottamisena" niin kait sen sitten pitää antaa vaan möllöttää ja kertoa meidän lapsille suoraan, ettei serkku halua leikkiä vaan se pitää jättää sitten kokonaan rauhaan. Eipähän tartte ainakaan meidän lasten sitten pahoittaa turhaan mieltään kun odottavat serkkua kylään/leikkimään.

 

[vieras]

meidän lapsilla on serkku,joka on ilmoittanut vihaavansa lapsia.se on nyt 10v ja on varmaan aina inhonnut ja ilmoittanut asian.muutenkin epäsosiaalinen.ei osaa leikkiä ryhmässä ym

 

[ap]

Meidän tyttö kohta 4v on ainakin ollut aina arka, ja ujo. Tyttö alkoi puhumaan muutamia sanoja 2,5v 3-vuotiaana vasta niin että muutkin ymmärsivät jo mitä sanoo. Joten sekin sai tytön vetäytymään muiden lasten seurassa, kerhossakin meni ensimmäinen vuosi kun leikki enemmän yksin. Ja nyt on jo todella reipas tyttö, tosin jotkut tilanteet jännittävät joskus ja menee tavallaan lukkoon. Teillä olisi varmaan keskustelun paikka 4,5v kanssa siitä, että meitä ihmisiä on erilaisia. Kaikki eivät käyttäydy samalla tavalla, mutta ketään ei saa pakottaa mihinkään. Mitäs jos koittaisit vähän ohjata vaikka lapsia piirtämään, tai tekemään jotain rauhallista yhdessä. Jos meno äityy juoksemiseen,voisi lapset vaikka ohjata pihalle juoksemaan? Voi olla että serkku jännittää kyläilyä, ja tarvitsee hetken aikaa. Ainakin itse koittaisin lisätä vierailuja, ja totutella lapsia toisiinsa aina se yhteinen sävel ei löydy hetkessä.

Serkku ei halua piirtää, ei muovata, ei maalata, ei mitään rauhallista... Ei ole koskaan joutunut käyttämään mitään "luovia lahjoja" leikkimisessä/touhuissaan. Aina on ollut jotain "valmista leikkiä" tai sitten on pelannut tietokoneella. Mä en päästä noita meidän lapsia pihalle yksin ilman aikuisen valvontaa joten aina ei tuo pihalle meno onnistu. Siellä se "leikki" on sitten sitä, että kaikki vaan juoksee toisten perässä.. jos ehdottaa jotain pihapeliä niin ei serkku halua vaan juoksee ja juoksee vaan.

Kyllä niitä vierailuja on paljon ja lapset on ihan pienestä tottuneet toisiinsa eli siitä ei ole kiinni.. tosin nyt ollaan vähennetty vierailuja kun aina tulee meidän muksuille se sama pettymys " ei se leikkiny meijän kanssa"...

 

[Kowalski]

Serkku ei halua piirtää, ei muovata, ei maalata, ei mitään rauhallista... Ei ole koskaan joutunut käyttämään mitään "luovia lahjoja" leikkimisessä/touhuissaan. Aina on ollut jotain "valmista leikkiä" tai sitten on pelannut tietokoneella. Mä en päästä noita meidän lapsia pihalle yksin ilman aikuisen valvontaa joten aina ei tuo pihalle meno onnistu. Siellä se "leikki" on sitten sitä, että kaikki vaan juoksee toisten perässä.. jos ehdottaa jotain pihapeliä niin ei serkku halua vaan juoksee ja juoksee vaan.

Kyllä niitä vierailuja on paljon ja lapset on ihan pienestä tottuneet toisiinsa eli siitä ei ole kiinni.. tosin nyt ollaan vähennetty vierailuja kun aina tulee meidän muksuille se sama pettymys " ei se leikkiny meijän kanssa"...

Onhan, jos kerran on jo 3-vuotiaasta asti ollut päiväkodissa

Mutta joo, mä ymmärrän että on aika...tukalaa ja ikävääkin, kun serkukset ei pääse samalle aaltopituudelle millään, ja vanhemmat kuitenkin oletettavasti viihtyy yhdessä. Sama pätee joihinkin tuttavapariskuntiin: vanhemmat viihtyy yhdessä, mutta lasten yhteisistä leikeistä ei tule mitään, joten vierailuista ei jää hyvää makua kummallekaan osapuolelle.

 

[ap]

Ravistettava: Ei ole... ei ole päiväkodissakaan juuri muiden kanssa mitään leikkinyt.. ja kun olen vanhemmiltaan kysellyt, että askarteleeko lapset päiväkodissa paljonkin niin ei kuulemma *piip* askartele. Ja leikit mitä siellä päiväkodissa oli niin oli kuulemma semmosta riehumista ja painimista ja sitä ainasta juoksemista... eli ei siis minusta kovinkaan "luovaa leikkiä".

Tosin, en mä ole ainoa aikuinen joka tästä lapsesta on sitä mieltä, että hän on epäsosiaalinen... mutta mä toivon hartaasti, että oppis joku päivä nauttimaan muidenkin lasten seurasta ja oppis niitä leikkejä. Hän kun on kuitenkin meidän lasten ainokainen serkku (ja lisää ei ole odotettavissa) niin toivoisin, että isompana(KIN) olis edes jotain yhteistä touhua heillä.

 

[kitty]

se on vaan hyväksyttävä että lapset ovat erilaisia.
meillä on myös lapsilla yksi serkku jonka kanssa leikit ei sujuneet pienenä, mutta ei ne jutut myöskään teineinä käyneet yksiin. ja niin tämä meidän neiti kuin serkku ovat ihan tavallisia nuoria, ei mitään syrjäänvetäytyjiä. mutta kemiat ei vaan kohtaa

 

[ap]

se on vaan hyväksyttävä että lapset ovat erilaisia.
meillä on myös lapsilla yksi serkku jonka kanssa leikit ei sujuneet pienenä, mutta ei ne jutut myöskään teineinä käyneet yksiin. ja niin tämä meidän neiti kuin serkku ovat ihan tavallisia nuoria, ei mitään syrjäänvetäytyjiä. mutta kemiat ei vaan kohtaa

Mutta kun tällä serkulla ne kemiat ei kohtaa kenenkään lapsen kanssa...

 

[r u u s a]

Mulle tuli paha mieli serkun puolesta.

Miksi hitossa pitäisi kuusivuotiaan leikkiä nuorempien kanssa, ellei halua?

 

[vieras]

se on vaan hyväksyttävä että lapset ovat erilaisia.
meillä on myös lapsilla yksi serkku jonka kanssa leikit ei sujuneet pienenä, mutta ei ne jutut myöskään teineinä käyneet yksiin. ja niin tämä meidän neiti kuin serkku ovat ihan tavallisia nuoria, ei mitään syrjäänvetäytyjiä. mutta kemiat ei vaan kohtaa

Mutta kun tällä serkulla ne kemiat ei kohtaa kenenkään lapsen kanssa...

Sellaisiakin lapsia on olemassa. Hyvin monella erityislapsella on ongelmia sosiaaliasissa suhteissa. Ei lapsi itse voi sille mitään, jos hän ei osaa tai ei pysty leikkimään. Häntä voidaan ainoastaan ohjata siihen. Toivottavasti päiväkodissa on asiantuntevaa henkilöstöä, joka osaa huomioida pojan erityispiirteet ja tukea häntä kehityksessä.

 

[ap]

Mulle tuli paha mieli serkun puolesta.

Miksi hitossa pitäisi kuusivuotiaan leikkiä nuorempien kanssa, ellei halua?

Öö... Miksi lasten nyt yleensäkkin olisi hyvä tulla toimeen, sekä vähän nuorempien, että vanhempien kanssa... Ei tuolla serkkupojalla ja meidän esikoisella ole kun 1,5 vuotta ikäeroa joten en pitäisi nyt NIIIN isona kynnyksenä leikkinlähtemiselle tuota ikäeroa.

Ja kun en oikeasti usko, että se olis siitä halusta kiinni. Jos se olis siitä kiinni niin kyllä kait se lapsi tulisi sitten edes oman ikäistensä kanssa toimeen ja leikkisi niiden kanssa.. mutta KUN EI!

 

[Adea]

Mitä sitten jää enää vaihtoehdoksi? Jatkaa kyläilyjä ja sanoa omille lapsille, että leikkivät ja touhuavat omiaan. Ja antavat serkun osallistua jos haluaa. Tai nostaa kissa pöydälle vanhempien kanssa, ja kysyä suoraan missä mennään. Hankala tilanne kaiken kaikkiaan.