Lasten kuvat joulukorteissa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja s&v
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Minkälaisia kvia olette ottaneet alle vuodenikäisistä? Niillä kun ei oikein voi varsinaisesti teettää mitään juttuja. Aiemmin tuli jo piparipuku, mutta mitä muita "hahmoja" olette kehitelleet?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Emmi:
Ajatelkaa vähän kenelle niitä lastenne kuvia lähetätte. Me olemme lapsettomuudesta kärsivä pariskunta ja on kuin puukkoa haavassa kääntäisi kun näitä lasten kuvia lähetellään vaikka olemme kertoneet tilanteemme. Ja kaikki eivät kerro. Lähes viidennes pariskunnista kärsii lapettomuudesta jossain vaiheessa.

Niin mutta miten tätä nyt sitten mietitään, jos kukaan ei asiastaan kerro? Mistä kukin voi tietää mitä kortin saaja tervehdyksestä ajattelee? Vai tuleeko lasten mukana kristallipallo?

Kun ratkaisu ei ole myöskään lapsikuvakorttien lähetys kaikille muille paitsi lapsettomille pariskunnille, koska sekin on sitten varmaan irvailua.

Mun ei pitänyt koskaan lapsia saada ja nyt mulla on kaksi lasta. Toki oli kova paikka kuulla, että näin tässä saattaa käydä, etten saa biologisia lapsia. Mutta ei ne kavereiden/sukulaisten vauvat multa mitenkään pois olleet. Myönnän, että kirpaisi joskus kuulla vauvauutisista mutta ei se ollut sen toisen vika. Eikä minunkaan. Mutta ystävän kanssa iloitaan ja ystävän kanssa surraan, minun ystävien kanssa tämä ainakin on onnistunut. Jokainen kuitenkin on vastuuss itse omista tunteistaan, vastuuta ei sysätä kellekään muulle, kaikkein vähiten joulukortin lähettäjälle.
 
Ei tosiaan ole meiltä pois muitten ilo ja onni mutta oisko huomaavaisuus kipupistettämme kohtaan mahdotonta?

Onko tosiaan niin tärkeää esitellä kaikille lavastettuakin onnea?

En minäkään hehkuta naapurin pyörätuolimiehelle mieten mielettömän kivaa oli käydä juoksemassa.

Mutta olemme huomanneet että valitettavan usein lapsiperheen ovat äärettömän itsekkäistä ja itsekeskeisiä. Ketju vahvisti taas ajatusta.
 
Joulukorttikuvista on kiva seurata tuttujen lapsien kasvamista. Muuten kun en heitä juuri näe. Isot lapset eivät kuviin sovi. Sinkkuaikoina en ymmärtänyt näiden tonttukuvien päälle, joten nyt lähetän joulukorttikuvat vain sukulaisille ja lapsellisille ystävilleni. Sinkut saavat toisenlaiset joulukortit, heitä tuskin kiinnostaa kuvat jälkikasvusta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Emmi:
Ei tosiaan ole meiltä pois muitten ilo ja onni mutta oisko huomaavaisuus kipupistettämme kohtaan mahdotonta?

Onko tosiaan niin tärkeää esitellä kaikille lavastettuakin onnea?

En minäkään hehkuta naapurin pyörätuolimiehelle mieten mielettömän kivaa oli käydä juoksemassa.

Mutta olemme huomanneet että valitettavan usein lapsiperheen ovat äärettömän itsekkäistä ja itsekeskeisiä. Ketju vahvisti taas ajatusta.

Mun mielestä on kyllä äärimmäisen itsekästä ottaa itseensä kortista jonka tarkoitus on osoittaa että vastaanottaja on tärkeä ihminen ja josta välitetään, olkoonkin että kuvassa on lapsia joita keikki ei voi saada. Ja itseasiassa se pyörätuolimieskin jos ylipäätään mitään asiasta ajattelee, saattaisi ajatella että hyvä että tuo ottaa ilon irti jaloistaan kun en itse voi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja elisa:
Alkuperäinen kirjoittaja Vieras:
Paras/huonoin kortti mikä ollaan saatu on sellanen missä meiän lapset oli kesällä mummolassa pihalla. Ja oli siis pelkkä valokuva missä luki sit hyvää joulua. En oikein ymmärtänyt miten liittyi jouluun. ja ei ollut mummolasta vaan muilta sukulaisilta.

Onko sen pakko sit olla jouluinen/talvinen/tonttuinen kuva???
Olen minäkin saanut kummilapselta joulukortin missä oli kuvassa juhannuksena ihan kesäisissä vaatteissa. Minusta oli ihan kiva ja takuulla erilainen kuin muut tonttukortit!

Siis siinä kortissa oli meidän lapset. Olisi nyt ollut edes niiden lapset keneltä tuo kuva saatiin niin olisin jotenkin vielä ymmärtänyt. Ja en minä nyt tiedä liittyykö nuo kesäiset synttärijuhlat yhtään mitenkään jouluun.
 
Henkilökohtaisesti musta on kiva saada semmosia kuvakortteja kavereiden lapsista, missä on joku jouluteema. Niistä "tavallisista" kuvista en niin välitä (siis jouluna). Yksi kaveri tosiaan lähetti joku joulu semmosen kuvan, missä oli niiden kolme lasta pulkassa istumassa, eikä taustallakaan näkynyt kuin hiukan loskaa. Ei tullut joulufiilis siitä kuvasta.

Ja siis olen itsekin lapsettomuudesta kärsinyt (tai ei tää ekakaan ole vielä syntynyt).
 
Ei muakaan häirinny lapsettomuusaikana nuo kortit. Viime jouluna lähetettiin pojasta sellanen kun oli pieni eivätkä kaikki edes tienneet/olleet kerinneet vielä nähdä. Tänä vuonna ei vielä oo ajatusta korteista.
 
Mun mielestä on kiva saada kuva jossa on lapset, siis vaikka kesällä mummolassa otettu tai sohvalla nököttämässä tonttulakit päässä. Tulee samalla päivitettyä, että minkäs näköisiä lapsia kenelläkin on ja kuinka monta. Nämä kortit meillä säilytetään. Niitä on entistä hauskempi katsella vuosien päästä. Mun joulumielen niissä tuo se, että joku on halunnut muistaa niin henkilökohtaisella asialla kuin lasten kuva. Se onko siinä tuoretta tai muutakaan ideaa on toinen seikka. Koristeet ja mutt hankin sit itse.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Emmi:
Ei tosiaan ole meiltä pois muitten ilo ja onni mutta oisko huomaavaisuus kipupistettämme kohtaan mahdotonta?

Onko tosiaan niin tärkeää esitellä kaikille lavastettuakin onnea?

En minäkään hehkuta naapurin pyörätuolimiehelle mieten mielettömän kivaa oli käydä juoksemassa.

Mutta olemme huomanneet että valitettavan usein lapsiperheen ovat äärettömän itsekkäistä ja itsekeskeisiä. Ketju vahvisti taas ajatusta.

Seuraavana joku tulee kitisemään kun kohdellaan eritavalla lapsettomia...aina väärin. Pitääkö se erikseen kysellä saako olla lapsen kuva?
 

Yhteistyössä