Lasten kotihoidon hinta:hyvästi ura

Lapset vein hoitoon, itse itken työttömänä kotona... 5½ vuotta sitten sain esikoiseni ja uskoin kaikkia niitä psykologisia puheita, että paras hoitopaikka 3 vuotiaaksi asti on koti. Niinpä pidin 2 perättäistä hoitovapaata, kun uskoin myös LAKIIN, jonka mukaan saisin palata vakituiseen työpaikkaani. Vaan toisin kävi. Sijaiseni oli vakinaistettu ja minua ei enää tarvittu. Tyly ilmoitus riitti. Mikään valtakunnan instanssi ei valvo, että paluu hoitovapaalta onnistuisi. Yritys voi toimia miten lystää. Voisin hakea korvauksia oikeusteitse, mutta prosessi tuntuu raskaalta...

Takana on kalliit koulutusvuodet, ja työkokemustakin,mutta 36 vuotiaana tuntuu olevan mahdotonta päästä takaisin työelämään!

Kertokaa please kohtaloistanne! En varmaan ole yksin?

Onko joku vienyt asiaa oikeuteen?

On ihan pakko saada kirjoittaa tästä aiheesta, vaikka tätä varmaan on sataan kertaan käsitelty tällä palstalla...

 

Minäkin kotona 6 vuotta, esikoinen aloitti eskarin juuri. Haen aktiivisesti työtä, viimeisimmässä tapauksessa pääsin kahden haastattelukierroksen läpi - minua ei kuitenkaan valittu, koska minulla on "niin pienet lapset, että ovat kuitenkin koko ajan kipeinä ja ei meillä ole varaa maksaa sinulle palkkaa siitä, että hoidat korvatulehduksia ja milloin mitäkin". Koulutus on, ja minullakin ikää jo 39v. Ei kai tässä auta kuin keksiä oma bisnes. Toivottavasti sinulla on onnea jatkossa!

 

Olen pahoillani. Minä en kertonut lasten ikää .mennessäni viime talvena töihin. Sanoin vain minulla olevan kaksi lasta. Sanohan ne, että olet varmaan paljon pois. Sanoin, että mieheni ja kummitätini auttavat, niin että pääsen töihin. Onneksi lapset eivät ole olleet sairaana. Pari päivää olen ollut pois kuumeen ja mahataudin vuoksi. On inhottavaa, että pienten lasten äitejä syrjitään. Taisteluun siskot.

 

Olen myös itse havainnut saman... olen äitiysloman jälkeen palaamassa työelämään ja vaikeaa on kun on pieni lapsi... ja jos ei lapsi ole ongelma niin viimeistään työmatka... Haluaisin töihin mutta aina tuntuu olevan joku este... ja ennen lasta se oli juuri tuo lapsettomuus, eli jäät kohta kuitenkin pois raskauden takia... ei ole helppoa olla nainen, aina on jokin vialla...

 

Et todellakaan ole yksin. Itse olin ekan lapsen jälkeen kotona vain pari kk hoitovapaalla. Kun menin takaisin, työnantaja sanoi, että tervetuloa, kellään ei ole ollut ikävä sinua. Töihin saat tulla mutta et saa tekemistä. Sijainen on siellä edelleen tekemässä minun töitä. Koko roskaa on jauhettu kaksi vuotta ja asia menee käräjille. Kertomista olisi vaikka millä mitalla. Kuuntelen mielelläni tarinasi, kirjoita priva, jos haluat.

 

Nosto!

Missä olet "vääryydestä katkera"? Kirjoittaisin mielelläni kanssasi.

 

Itselläni tosin oli määräaikainen työsuhde kun jäin äitiyslomalle, mutta työnantaja sanoi jäädessäni äitiyslomalle että olen aina tervetullut takaisin että soita heti kun olet valmis.. Aika koitti ja soitin ja mitä sain kuullakaan.. ? Vinoilua kun niin moni muu jäi heti perääni äitiyslomalle,, että älä tule sitä kulkutautia enää levittämään.. Etsin uusia töitä edelleen ja joka paikassa loppuu lupaavasti alkanut haastattelu siihen kun selviää että minulla on pieni poika.. Ja alkaa hillitön kysely että entä kun lapsi sairastaa jne.. No aiemman työpaikkani "menetyskin" alkaa nyt pikku hiljaa selviämään.. Jäätyäni äitiyslomalle joku kateellinen pikku sielu olikin käynyt pomoille levittämässä perättömiä juoruja minusta.. Kuulin nyt myöhemmin luottamusmieheltä näin tapahtuneen vaikkakin ei suostu kertomaan kuka ja mitä. Vakinainen paikka ja siinä samalla meni urani wc-pöntöstä alas.. Nyt ihmettelenkin mitäs alkaisin tulevaisuudessa tekemään..
Kyseinen työnantaja syrjii sujuvasti naisia, ammattitaidoton mies menee aina vakinaisenpaikan täytössä naisen ohi, lapsettomia naisia otetaan jatkuvasti vain määräaikaisiksi pätkiksi töihin ja lisääntyvät eivät ole enää tervetulleita takaisin.. Ja työpaikka kiusaus on sielä ihan normaalia toimintaa mihin ei millään tasolla puututa..

 

:/ Kyllä teille on käynyt kurjasti, mutta eipä tässä voivottelut auta. onko liittoa takana? Sieltähän saa oikeusapukin, ja jos teillä vakuutuksia, niissähän on oikeusturvaa sun muuta. Ei muuta kuin käräjille vaan, ja ennakkotapauksina olemaan, niin emme me kaikki muut, jotka koitamme Suomen tulevaisuutta turvata väkilukua ylläpitämällä ja yrittämällä kasvattaa lapsiamme, jouda kokemaan samaa kohtaloa, ja ennen kaikkea: saatte oikeutta itsellenne ja perheillenne! Onhan tuo nyt kummaa tuommoinen kohtelu? Ovatko yksityisiä työnantajia? Kunnan ja valtion työnantajat tuskin voivat toimia noin... Tiedän useita äitejä, jotka ovat tehneet todella toista kymmentä lasta, ja ihan ovat saaneet pitää mammalomat, hoitovapaat ja työpaikkansa!!!

Mutta ettepä ole ainakaan niitä itsekkäitä uranaisia, jotka menevät töihin lastensa lapsuuden kustannuksella,eivätkä hoida lapsiaan "parhaassa paikassa" kotona, ettekä niitä laiskoja äitejä, jotka vievät lapsensa hoitoon ja löhöävät kotona... TUO oli tahallaan kärjistetysti sanottu. Tuota mieltä en ole, mutta tuollaisiakin mielipiteitä tästä maasta löytyy!

Onnea ja menestystä taistelullenne, ainakin tuon perusteella mitä tässä te työpaikkanne menettäneet kirjoititte, olette ihmisiä, joiden oikeuksia on poljettu pahemman kerran!!! :wave:

 

Ihan on kyseessä kunta-alan työnantaja.. Eri kunta-alan virastoissa tapahtuu samaa..

 

Meidänkin työpaikalla pidetään äitejä kakkosluokan kansalaisina. Mutta yritän olla siitä välittämättä. Tiedän itse etten ole yhtään sen huonompi kuin nuo miehetkään joilla roikkuu se pikku killutin siellä palkkaa nostattamassa. Ja vaimot kotona silittävät paidat valmiiksi.
KRRRRRRRRRRRRRRRHHHHHH

 

Minulla oli yksityinen työnantaja. Sain kuulla jo raskausaikana pomon taholta pelottelua vammaisesta lapsesta ym.

Lisäksi liiton lakimies on laiskotellut. Tässä vaiheessa on taas sovintoyritys menossa, vaikka jo vuosi sitten oli puhe, että mennään käräjille (oltiin jo yritetty sovintoa). Lisäksi liiton lakimies alussa olisi ollut sitä mieltä, että suostun pomon ehdottamaan kultaiseen kädenpuristukseen. Itse olen niin periaatteen ihminen tietyissä asioissa, että menen vaikeimman kautta.

Hermojahan tämä rassaa.

Olen kyllä harkinnut, että haastaisin tän jutun jälkeen liiton lakimiehen käräjille tahallisesta hidastelusta. Eilen tää lakimies sanoi, että minä olen vain kärsimätön.

 

nosto

 

Niinpä!!!!

Hankkikaa vaan suomalaiset lapsia uusiksi verojen ja eläkkeiden.
Eipä moni uskalla kun tietää miten työnantajat kohtelee äitejä.

Itse koin tuon syrjinnän jo raskaaksi tullessani. Minulle kun lupailtiin töitä jo aikalailla varmaan sävyyn koko syksyksi ja vielä kevääksi toukokuun loppuun asti. Ja sitten kun tyhmän rehellinen olen niin menin haastattelussa kertomaan että olen raskaana (rv7) ja niinpä minulle seuraavana päivänä soitettiin että paikkaa en saanut koska kyseinen "pulju" ei halua maksumieheksi jos vaikka joudun sairaslomalle. (Muitakin selityksiä tuli sitten myöhemmin.) Ensi reaktioni oli että tämähän on laitonta... mutta eipä alani isointa työllistäjää vastaan kannata näin pienellä paikkakunnalla ryhtyä riitelemään.

Niinpä nielin katkeruuteni ja nyt odottelen kotona onneksi liitonrahalla toista vaaviamme maailmaan. Ihanaahan on olla kotona esikoisen kanssa kun tämä pahoinvointikin vaivaa, mutta ei minun ammattitaitoni mihinkään ole hävinnyt vaikka raskaana olenkin. Nyt sitten mietin jo että kauanko uskallan olla kotona hoitovapaalla etten ehdi "vanhentua" liikaa kun jo nyt ennen äippälomaa ehdin olla pois työelämästä n8kk....

No tulevaisuus näyttää ja puhutaanhan sitä työvoimapulastakin, josko sitten mammatkin kelpaa töihin. Lippu heilumaan ja ollaan ylpeitä kun hoidetaan lapset kotona!!! Sanokoot työnantajat mitä tahtovat... =) :wave:

 

niin oli tarkoitukseni kirjoittaa että "verojen ja eläkkeiden maksajiksi" mutta ei tainnut sormet ehtiä ajatuksen mukaan...

 

itselläni on kokemusta kaikesta mahdollisesta variaatiosta eli olen koeajalla joutunut pellolle kun raskaus tuli ilmi (itse en sitä kertonut!!!!)

yhden raskauden jälkeen ei ollut paikkaa minne palata kun tein määräaikaisia mutta olinpa ahertanut siihen malliin että äitiyspäiväraha oli kohtalainen - freelancerina onnistuu joskus nettoamaan vakinaista paremmin (liittyy alasta ja työajoista ym)

nyt olen oman itseni herra ja monessa muussakin asiassa olen onnellisempi kun ei tarvitse miellyttää ketään

tosin koskaan mulla ei ole työ merkinnyt ihmissuhteita ja terveyttä enempää

etsikää elämänne todellista tarkpitusta jos ette ole enää tervetulleita takaisin se on merkki muutoksesta johon on uskalkauduttava

 

Toivottavasti jaksatte taistella oikeuksistanne vaikka lakitupaan saakka! Julkisuuteen enemmän näitä juttuja!
Voimia!! :flower:

 

Niin kun aina pauhataan että ensin koulutus ja työpaikka ja sitten vasta lapset. Todellisuudessa täysin väärä järjestys. Minä tein ekan 19 v. ja sitten kouluttauduin ja menin töihin. Hankin työkokemusta 4 vuotta eri paikoista määräaikaisuuksilla ja nyt viimeisen määräaikaisen loputtua olinkin jo puolessa välissä raskautta. Nyt puolivuotiaani kanssa minulla ei ole mitään kiirettä töihin kun työpaikkaa ei ole mutta olen varma että minulla on etulyöntiasema verrattuna kolmekymppisiin lapsettomiin joilla muuten sama koulutus ja kokemus koska olen lapseni tehnyt ja sen teen myös haastatteluissa selväksi etten ole potentiaalinen äitiyslomalle jäävä. Eli kunhan tästä maltan alkaa minulla vasta todellinen uran luominen josta te ikä-äidit olette pahasti myöhässä :0) Voi sitä voivottelun määrää kun esikoisen sain, kyllä saatte vielä pitkän nenän kun nelikymppisenä vaihtelette vaippoja mutta minä luon uraa!

 

Niinpä niin. Neumannille vaan terveisiä, että ehkä sulle iso kriisi iskee sitten jossain muussa asiassa. :wave: