Toggle sidebar

Lasten koenumerot - miten suhtautua?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja tossuliini
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
T

tossuliini

Vieras
Mitenkäs teillä suhtaudutaan siihen jos lapsenne saa joskus huonojakin numeroita kokeista? Onko teillä tapana huutaa tai antaa rangaistuksia vai mikä on keinonne saada lapsi tajuamaan että voisi lukea paremmin seuraavaan kokeeseen?
Meillä likka sai musiikin teoriakokeesta 6 ½ ja mulle ei olisi tullut mieleenikään suuttua, puhuin kyllä että olishan sitä voinut vähän paremminkin mennä ja luet sitten seuraavaan kokeeseen enemmän. Joku oli saanut kyseisestä kokeesta 4 ½, en sitten tiedä miten pojan vanhemmat olivat siihen reagoineet. Tyttö kertoi että jos heidän luokallaan joku saa huonoja numeroita kokeista niin vanhemmat rupeavat huutamaan ja saavat kotiarestia tai muuta rangaistusta siitä hyvästä. Onko se sitten oikea tapa tuo rangaistusten antaminen jos se huono numero tulee kerran vuodessa?
Meillä yleensä on tullut tosi hyviä numeroita kokeista, no nythän sitten tiedän ettei voi olla täydellinen munkaan lapsi enkä ole koskaan vaatinutkaan täydellisyyttä mutta tietyt aineet hältä sujuu eli ne joista on enemmän kiinnostunut.
En itekään tykännyt musiikin historiasta vaikka muuten musiikista tykkäsinkin. Mutta tällasta.
 
mä sain aina huonoja numeroita..
eikä mun vanhemmat mitenkään välittänyt..
mä luin kovasti kokeeseen..
vasta amitsu iässä huomattiin että mulla on lukihäiriö..
voi kumpa sais käydä ala ja ylä asteen uudestaan..
oppimalla tavalla niin tulis parempia numeroitakin
 
Minun vanhemmat aikoinaan patisti lukemaan kokeisiin, mutta itsellä ei ollut kiinnostusta koko kouluun, mutta selvitettyä se tuli. Minä olen 4:lle lapselle antanut saman neuvon kuin mun mummo sano aikoinaan, että "riittää kun selviätte seuraavalle luokalle". Että hän oli tyytyväinen siihen että hänen 7 lastaan selvittävät luokkansa mutta aivan sama mitä ne numerot ovat. Minä en oo vaatinut ja patistanut lapsiani, mullekkin riittää että läpäseevät koulun. 2 lapsista on todella itse itsensä piiskureita ja ovat tosi hyviä olleet koulussa ja 2 lapsista on sellaisia keskinkertaisia. Näillä eväillä pärjätään ja en möykkää enkä rankase huonoista numeroista, mutta en palkitse hyvistä numeroistakaan. Hyvistä numeroista kyllä kiitoksen annan mutta mitään palkitsemis taikka rangaistus operaatiota ei ole.
 
Ei kai yksittäisestä huonosta numerosta tarvitse mitään showta tehdä, mutta useista kyllä minä reagoisin jotenkin. Onko kyse siitä, että lapsi ei harjoittele/ymmärrä oppimaansa/huono opiskelutekniikka/jne. Lukeminen tuntikausia illalla tuskin tuo hyvää tulosta, vaan asia usein pitää sisäistää. Mitä hitsiä se rangaistus auttaa, vaan vanhemmat mukaan opiskeluun...

Mä olen saanut alaluokilla huonompia numeroita (en silloin lukenut kokeisiin ollenkaan, köh...)Jossain vaiheessa loksahti ja itse pyysin usein vanhempia kyselemään edellisenä iltana koealueesta. Se usein oli hyödyllistä. Yläasteella ja viimeistään lukiossa mulla olikin hyvä tekniikka (sisäistäminen, ei pänttääminen) ja tulokset hyviä.

Mä en tule hyväksymään "läpäisemistä" normaalilla lapsella. Siihen vaadittava tieto on oikeasti ihan naurettava. Lähtevät lapset ihan tyhjänpäällä elämään, ei mahdollisuuksia edes kunnon toisen asteen koulutukseen. Esimerkkinä sanoisin vaikka matematiikan prossalaskut, joita täällä aina kysellään. Taloustieto ja kotitaloustaidot ovat myös tärkeitä. Kyky tuoda ajatuksiaan ymmärrettävästi esille, jne..
 
En minäkään huuda lapsille huonommin menneistä kokeista, he yleensä itse jo ovat niin pahoillaan tai itselleen kiukkuisia, että melkein joutuu toisin päin puhumaan, että ei se mitään, ens kerralla paremmin.
 
Mua kyllä suututtaa toisen koululaisen kohdalla huonot numerot, kun varmaksi tietää, ettei ole vaivautunut yhtään lukemaan jos sellaisen saa. Saatan huutaakin, mutta vasta kokeen vaikeustason tarkastettuani jos käy ilmi että nyt on vaan laiskoteltu. Olisiko kolmisen kertaa kouluaikana näin käynyt. Toisen kohdalla ei tulisi mieleenkään hermostua huonoista numeroista kun on niin vaihtelevasti kykeneväinen keskittymään vaikka kova olisikin halu ja yritys.
 
sujuu koulu (pysyvät luokassa ja pulpetisa). Eli ylivilkkaus/erit. juttuja. Nyt sitte alkanu tulee matikasta tosi hyviä numeroita. Ollu iki onnellinen et jotain hyvääki kuuluu koulusta!!!!Ekaa kertaa!!!!Hyväää!!!! Nyt jos tulis sit matikasta huonoja, ni pitäs kysellä, et mikä mättää....
 
Mä annan lahjuksia hyvin menneistä kokeista (tulospalkkausta siis jo pienestä pitäen :p ) 10 saa 10 euroa ja 9 saa 5 euroa. Jos saa alle seiskan mä tunnustan kyllä äänessä olevan harmistusta, kun mä totean, etä kannattaisko joskus tehdä läksyt ja vaikka ottaa ne kirjat kotiin ennen koetta...
 
Meillä toi likka eilen 6+ ympäristön kokeesta. Enkä tuohon nyt sen kummemmin reagoinu. Kysyin että yrititkö edes, ja katsoin, että kaikkiin kysymyksiin oli edes yrittänyt vastata.
Jos parhaansa tekee, niin se riittää. 8-10 numeroista tulee rahapalkka, alle 8 ei mitään.

Ja ainoa alle 8 numero tuon on ollutkin.
 
Ja juu, palkkiot on käytössä. 9- tai enempi niin ostetaan aku ankan taskukirja. Tällä toisella palkkio tulee vähän eri perusteella, eli jos on tehnyt koko kokeen ja vastannut kyseisiin tehtävään, eikä keksinyt niitä päästään ja kun paperissa on vain koemerkintöjä jne. Hänelle myös lehti palkkiona.
 
En todellakaan huuda esikoiselle, jos saa joskus alle 8 kokeesta. Mutta kyllä siitä keskustellaan, että miksi koe meni huonosti ja mitä voi tehdä, että ensi kerralla sujuu paremmin.
Kakkosella ei olekaan koulussa kokeita ja hänen kohdalla olen tyytyväinen, että saa meidän avustuksella joka päivä läksyt tehtyä.
 
Jäänkö nyt yksin täällä käsityksessäni, että lasten läksyjen teko on enempi oltava juurikin lapsen itsensä vastuulla, eikä niin, että vanhemat kuulustelevat ja tekevät ja auttavät ja oikeastaan paapovat ne läksyt läpi. Silloin ollaan huonoilla raiteilla jo alusta lähtien. Eihän lapsi opi silloin ollenkaan koko ideaa, ja tuskin itse asioitakaan. Jo varhaisessa vaiheessa tulisi lapsen oppia hoitamaan läksynsä, etenkin kun eihän niitä nykyään alaluokilla oikastaan edes ole.
 
Ei tartte, meijän ainoa koululainen on kuin maansa myynyt jos tulee kokeesta 9 alle sen ei oo vielä tullu joten en tiedä miten sitten reakoisi. Mun mielestä riittää ihan hyvin että koululaista itseään harmittaa, itselleen hän sitä koulua käy eikä vanhemmille
 
Alkuperäinen kirjoittaja LisaMarie:
Mä annan lahjuksia hyvin menneistä kokeista (tulospalkkausta siis jo pienestä pitäen :p ) 10 saa 10 euroa ja 9 saa 5 euroa. Jos saa alle seiskan mä tunnustan kyllä äänessä olevan harmistusta, kun mä totean, etä kannattaisko joskus tehdä läksyt ja vaikka ottaa ne kirjat kotiin ennen koetta...
Click to expand...


must toi ei oo hyvä juttu.. mä joskus kyselin kans samaa et josko saisin rahallista palkkioo hyvistä numeroista, mut isä selitti sen mulle niin et silloin se motivaatio opiskeluun ja hyviin numeroihin on väärä.

Motivaatio hyviin koulunumeroihin pitäs tulla muualta kuin rahasta, vaikka ihan et hyvä koulumenestys on hyvä vaikka tulevaisuuden kannalta. Onhan tuo toki tylsempi motivaattori kuin raha, mut.. Ja sit kun ei joku kerta saakkaan tarvittavaa numeroa et ei saakkaan rahaa niin se pettymys on pahempi sen takia ettei saanu rahaa kuin se et koe ei menny ihan niin hyvin.

 
Alkuperäinen kirjoittaja ?:
Jäänkö nyt yksin täällä käsityksessäni, että lasten läksyjen teko on enempi oltava juurikin lapsen itsensä vastuulla, eikä niin, että vanhemat kuulustelevat ja tekevät ja auttavät ja oikeastaan paapovat ne läksyt läpi. Silloin ollaan huonoilla raiteilla jo alusta lähtien. Eihän lapsi opi silloin ollenkaan koko ideaa, ja tuskin itse asioitakaan. Jo varhaisessa vaiheessa tulisi lapsen oppia hoitamaan läksynsä, etenkin kun eihän niitä nykyään alaluokilla oikastaan edes ole.
Click to expand...

Mulla on kolmas ja vitosluokkalaiset ja kyllä he ovat itse vastuussa läksyistä ja siitä että oikeat välineet on koulussa mukana. Kolmosluokkalaiselle sattuu vielä unohduksia mutta oppii niistä kokoajan, vitosellekin joskus.
Kuulustelen läksyjä jos haluavat / pyytävät, ja samoin kokeisiin.

Ja kyllä mun mielestä noille on aina ekasta luokasta lähtien tullut läksyjä ihan riittävästi.
 
Mä en palkitse koenumeroista enkä todistuksesta, mun mielestä koulua käydään muutenkin kuin rahasta, ja sen pitää itsessään motivoida.
Toki lapseni tietävät sen että kun koulu menee hyvin on ihan eriasia pyyttää rahaa tai tavaraa tai reissua tai leiriä kuin silloin jos numerot on huonoja
 
kaikki lapset ei voi aina saada hyviä numeroita, pitää muistaa et toiset vaan ei osaa yhtä hyvin kuin toiset.
Likka saa aika heikkoja numeroita, mut koska se yrittää ja tekee parhaansa (lukee ja harjoittelee) niin silloin niistä numeroista ei voi olla vihainen.Jotkut aineet on sillekkin helppoja (esim englanti) ja siitä sit saa parempiakin numeroita.
Toki kannustan opiskelemaan paremmin ja aina se yrittääkin vielä tsempata, mut kun ei onnistu niin ei onnistu..

 
Mulla on ollut periaatteena se, että tuli sitten mikä tahansa numero, en moiti enkä arvostele JOS tiedän että lapsi/nuori on yrittänyt parhaansa niin läksyjen teon kuin kokeisiin valmistautumisen suhteen. Sitten saattaisin vähän ärähtää jos näkisin että lapsi/nuori ei edes yritä lukea läksyjä tai kokeisiin ja tulisi huonoja numeroita.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja ?:
Jäänkö nyt yksin täällä käsityksessäni, että lasten läksyjen teko on enempi oltava juurikin lapsen itsensä vastuulla, eikä niin, että vanhemat kuulustelevat ja tekevät ja auttavät ja oikeastaan paapovat ne läksyt läpi. Silloin ollaan huonoilla raiteilla jo alusta lähtien. Eihän lapsi opi silloin ollenkaan koko ideaa, ja tuskin itse asioitakaan. Jo varhaisessa vaiheessa tulisi lapsen oppia hoitamaan läksynsä, etenkin kun eihän niitä nykyään alaluokilla oikastaan edes ole.
Click to expand...

Mulla on kolmas ja vitosluokkalaiset ja kyllä he ovat itse vastuussa läksyistä ja siitä että oikeat välineet on koulussa mukana. Kolmosluokkalaiselle sattuu vielä unohduksia mutta oppii niistä kokoajan, vitosellekin joskus.
Kuulustelen läksyjä jos haluavat / pyytävät, ja samoin kokeisiin.

Ja kyllä mun mielestä noille on aina ekasta luokasta lähtien tullut läksyjä ihan riittävästi.
Click to expand...

Joo munkin ekaluokkalainen teki eilen 3 tuntia läksyjä. Kokonainen aukeama äidinkielestä ja sivu verran matematiikkaa. Ei se kyllä todellakaan ole vähän mun mielestä!
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa