Lasten käytös ja vanhemmat

["huom"]

Mielenkiintoista, miten oikein wt-mäinen juoruilu ja ilkeys ja pahansuopuus näyttäisi periytyvän enemmän tällaisten äitien tyttöihin.

Esimerkiksi äiti joka piti kovan kurin pojillaan, huuto raikasi usein. Nyt teineinä pojat ovat ihan ok, joskus tupakkaa polttavat, mutta kohteliaita ja hiljaisia ja kunnioittavat muita ihmisiä.

saman äidin tyttö mulkoilee ja juoruilee, hänelle ei ole pidetty samanlaista jöötä. Käytös epäkunniottavaa ja kuritonta ja muiden omaisuus on hänen omaisuus.

 

["a p"]

Samoin toinen perhe missä pojilla ollut aina kova kuri. Ovat ok. Äiti (ja isä) yrittää juoruilla aina kun mahdollisuus, elämän nautintoja.
Perheen tyttö supisi ja muikisteli naamaansa jo heti kun kävelemää oppi, samat ilmeet kuin äidillään.

Onko niin että nämä jotka väittävät tyttöjä ilkeiksi, he ovat ilkeitä ja näkevät tyttöjensä ilkeyden?

Koska perheissä, joissa toisista ei juoruilla, eivät tytöt ole ilkeitä tai katalia tai juorua.

 

[kasvatuksesta]

Ei juoruilu kuitenkaan ole kasvattajien pahimmasta päästä oleva virhe. Paljon lapsia nähneenä sanoisin, että pahin virhe on se, että lapsilla on liikaa päätäntävaltaa ja he menevät aivan sekaisin. Vanhemmuus on hukassa.

 

[Cryz]

Ei juoruilu kuitenkaan ole kasvattajien pahimmasta päästä oleva virhe. Paljon lapsia nähneenä sanoisin, että pahin virhe on se, että lapsilla on liikaa päätäntävaltaa ja he menevät aivan sekaisin. Vanhemmuus on hukassa.

Muistan ala-asteella kun erittäin asiallisen ja mukavan äidin tyttö käyttäytyi kuin maanomistaja... Tytöllä oli vähintään 5 erilaista harrastusta joita vaihteli mielensä mukaan, kuria ei ollut, jopa äiti nukkui tytön tavaroiden keskellä kaksiossa, vaikka tytöllä oli oma huone, koska tyttö ei halunnut heittää mitään pois. Vuosikausia vanhoja hevoslehtiä, vanhoja suoristettuja karkkipapereita, karkkilaatikoita kahden edellis joulun pikkujoululahjoina saatuja täysiä suklaarasioita, Mitä vain!! Siellä äiti sitten nukkui kamojen keskellä ilman huolen häivää, koska teki aina kuten tyttö halusi, tyttö sai myöskin olla kaveripiiristäni myöhimpään ulkona, aiheutti koulussa ja pihalla muille lapsille mustelmia, pahoja raapaleita, eikä kukaan sanonut mitään koska tytöllä oli niin monta harrastustakin että hyvinhän siellä kotona menee Opettajat eivät puuttuneet huomioineet millään lailla, sen sijaan luokan hiljaisinta tyttöä vietiin kesken tuntien koulupsykologin juttusille, nähnyt tämän vierestä Niinpä nämä pienet ekaluokkalaiset elivät täysin pelon vallassa tälle tytölle "kavereina" joita sitten käskytettiin milloin minnekkin tytön toimesta... myöskin toisten oma oli tytön mielestä hänen omansa AINA ja yleisesti tätä pidettiin yllä väkivaltaisin keinoin tytön toimesta...

Kuunnelkaa lastanne älkääkä hyväksykö koskaan kaveripiiriin tällaisia lapsia, sillä pilaavat lapsen normaalin kanssakäymisen mahdollisuuden... Eräs kaverini äiti oli tämän tytön puolella kun tuli pihalla ollessa riitaa ja kaveri pakeni kotiinsa äitin turvaan, äiti pisti oman lapsensa syyksi tämän... Olkaa siis tarkkoja kavereiden suhteen! Tällainen vuorovaikutuksen puuttuminen voi vaikuttaa pitkälle elämään ja tuleviin suhteisiin....

90-luvulla tuota ei ehkä vielä koettu kasvatukselliseksi ongelmaksi, saatika käytöshäiriöksikään, vaikka olisi saanut...

 

["a p"]

Muistan ala-asteella kun erittäin asiallisen ja mukavan äidin tyttö käyttäytyi kuin maanomistaja... Tytöllä oli vähintään 5 erilaista harrastusta joita vaihteli mielensä mukaan, kuria ei ollut, jopa äiti nukkui tytön tavaroiden keskellä kaksiossa, vaikka tytöllä oli oma huone, koska tyttö ei halunnut heittää mitään pois. Vuosikausia vanhoja hevoslehtiä, vanhoja suoristettuja karkkipapereita, karkkilaatikoita kahden edellis joulun pikkujoululahjoina saatuja täysiä suklaarasioita, Mitä vain!! Siellä äiti sitten nukkui kamojen keskellä ilman huolen häivää, koska teki aina kuten tyttö halusi, tyttö sai myöskin olla kaveripiiristäni myöhimpään ulkona, aiheutti koulussa ja pihalla muille lapsille mustelmia, pahoja raapaleita, eikä kukaan sanonut mitään koska tytöllä oli niin monta harrastustakin että hyvinhän siellä kotona menee Opettajat eivät puuttuneet huomioineet millään lailla, sen sijaan luokan hiljaisinta tyttöä vietiin kesken tuntien koulupsykologin juttusille, nähnyt tämän vierestä Niinpä nämä pienet ekaluokkalaiset elivät täysin pelon vallassa tälle tytölle "kavereina" joita sitten käskytettiin milloin minnekkin tytön toimesta... myöskin toisten oma oli tytön mielestä hänen omansa AINA ja yleisesti tätä pidettiin yllä väkivaltaisin keinoin tytön toimesta...

Kuunnelkaa lastanne älkääkä hyväksykö koskaan kaveripiiriin tällaisia lapsia, sillä pilaavat lapsen normaalin kanssakäymisen mahdollisuuden... Eräs kaverini äiti oli tämän tytön puolella kun tuli pihalla ollessa riitaa ja kaveri pakeni kotiinsa äitin turvaan, äiti pisti oman lapsensa syyksi tämän... Olkaa siis tarkkoja kavereiden suhteen! Tällainen vuorovaikutuksen puuttuminen voi vaikuttaa pitkälle elämään ja tuleviin suhteisiin....

90-luvulla tuota ei ehkä vielä koettu kasvatukselliseksi ongelmaksi, saatika käytöshäiriöksikään, vaikka olisi saanut...

Ihmepanettelua, kurjaa että sinulla (tai lapsillasi) ei ole varaa harrastaa, kun noin ottaa koville, ihmeellistä saivartelua sen takia että toinen harrastaa ja pieni lapsi näkee jopa karkkipaperit aarteena, ei vaikuta kovin materialistiselta.

Paha ihminen olet.