Lasten ikäerosta juttua..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "mamma"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

"mamma"

Vieras
Mua vähän ihmetyttää tälläinen touhu kun joidenkin on PAKKO saada lapset mahd. pienellä ikäerolla.Miksi?
Pari kertaa puistossa oon jutellu joidenkin äitien kans ja kun on tullu puheeksi ikäero ne on sanonu tyyliin "ai teillä on niin paljon?meillä on VAAN reilu vuosi." Mun lapsilla on ikäeroa 2.5 vuotta eikä se mun mielestä oo niiiiiin paljon.
Mulla on eräs tuttua jolla on kolme lasta, ekan ja tokan välillä on ikäeroa 5v ja se oli aivan kauhuissaan et mitä ihmisetki sanoo ja nyt on pakko tehdä kolmas pian.Ja niin toisen ja kolmannen välille tuli ikäeroksi 1v 5pv. Nyt tämä sitten valittaa kun on niin rankkaa kahden pienen kanssa ja vaihtaa monet vaipat päivässä ja kantaa kahta pientä ja yöheräilyt ja kun mies ei auta.No ei varmasti auta kun mies ei edes halunnut kolmea lasta ja nyt sitten pakenee tilannetta tekemällä pitkää päivää.
 
No, jotkut tykkää pidemmistä ikäeroista ja toiset lyhyemmistä. Itse en muista valittaneeni lasteni lyhyestä ikäerosta (vajaa 1v3kk), enkä nyt tästä pidemmästäkään mikä tuli kakkosen ja kolmosen välille (4,5v).

Kyllä noiden vanhempien lasten kokemuksella saatoin hyvin mieltää 2,5v ikäeron pitkäksi, mutta ei kai sen nyt tarvitse mitään pahaa tarkoittaa? En ainakaan itse sitä pahana ajattele ja hyväksyn sen että 2,5v ikäerolla lapsensa saaneet pitävät vanhempien lasteni ikäeroa niiiin lyhyenä ja taas vastaavasti kakkosen ja kolmosen ikäeroa niiin pitkänä. Niinhän ne ovatkin siitä näkökulmasta.

Sitä vaan välillä ihmettelen miksi toisten lyhyet ikäerot voivat häiritä muita niin.
 
Mitä väliä muiden mielipiteistä. Ne lapset on suurinosa varmasti tehnyt juuri silloin kuin haluaa ja millä ikäerolla haluaa.

Ja jos vahinko on käynyt ja näin ollen tulee pieni ikäero on sen valinnan tehnyt kuitenkin siinä vaiheessa kun on päättänyt pitää lapsen.

Poikkeuksena ainoastaan he keillä on vaikeuksia tulla raskaaksi ja näin ollen ikäero voi olla suurempi kuin olisi halunnut.
Mutta ehkä silloinkin tilanteen hyväksyy ja on onnellinen että lapsen sai, vaikkakin vähän myöhemmin.
 
Ei se muiden lyhyt ikäero häiritse vaan ihmettelen sitä pakkoa siihen.
Tiedän et jotku tekee et tulee jos on tullakseen mut se et nyt on pakko saada äkkiä toinen mieluiten nyt heti!
Kaikki ei saa toista niin pian kun haluais mut meillä se toinen oli vähän yllätys,esikoinen oli niin vaativa ja tosi itkuinen etten jaksanut edes ajatella toista lasta vaan päätimme että yksi lapsi riittää.Mutta luonto päätti toisin,ehkäisy petti.
 
...Ihan kaikesta ei kannata ottaa nokkiinsa. Tässä asiassa lienee kaikki mielipiteet yhtä oikeita. Jokainen perhe kun itse tietää tilanteensa parhaiten.

Ja vauva/lapsi arjen väsyttävyyttä saa mielestäni valittaa oli ikäero mitä hyvänsä. Parempi kuin se että leikkii martyyrimaisesti kaikkivoipaa. Pitkäkin ikäero voi olla väsyttävä siinä missä lyhyt helppo. Riippuu lapsista, koliikkivauvojen vanhemmat varmasti tän tietää luissa ja ytimissä.
 
Mua ei toisten ikäerovalinnat hetkauta mihinkään suuntaan. En kuitenkaan haluaisi omille lapsilleni kovin suurta ikäeroa, kai siksi, että heistä olisi sitten toisilleen leikkiseuraa ja olisi helpompi perheen kanssa keksiä yhteistä puuhaa ja toisaalta saisi pikkulapsiarjen hoidettua "pois alta" nyt kerralla ja siirtyä elämässä toiseen vaiheeseen. Valitettavasti elämäntilanne on sellainen, että ikäeroa ykkösen ja kakkosen välille tulee ainakin 3 vuotta (eikä sekään vielä olisi muilta osin ns. hyvä aika). Ihan tosi pientä ikäeroa en halunnut, yksi vauva riitti kyllä ihan hyvin kerrallaan.
 
[QUOTE="mamma";22874758]Ei se muiden lyhyt ikäero häiritse vaan ihmettelen sitä pakkoa siihen.
Tiedän et jotku tekee et tulee jos on tullakseen mut se et nyt on pakko saada äkkiä toinen mieluiten nyt heti!
Kaikki ei saa toista niin pian kun haluais mut meillä se toinen oli vähän yllätys,esikoinen oli niin vaativa ja tosi itkuinen etten jaksanut edes ajatella toista lasta vaan päätimme että yksi lapsi riittää.Mutta luonto päätti toisin,ehkäisy petti.[/QUOTE]

Siis nämä puistotutut ovat sinulle hokeneet ja itkeneet sitä että heidän on ihan pakko saada lapset 1v ikäerolla? Jos raskaustesti ei ole positiivinen vielä vauvan ollessa 3kk niin elämä loppuu siihen (kuinka moni muuten puistoilee aktiivisesti 3kk ikäisen kanssa?). Onko lisäksi sinulle sanottu että teidänkin olisi pitänyt tehdä lapset sillä 1v ikäerolla?

Vai millä lailla se pakko ilmenee?
 
meillä kahden ensimmäisen ikäero on 2 vuotta ja sitten onkin piiiiitkä väli, kolmosen ja esikoisen ikäero 15 ja kakkosen ja kolmosen ikäero siis 13 vuotta :)

Molemmissa omat hyvät ja huonot puolensa, jokainen tekee niinkuin parhaaksi näkee
 
[QUOTE="mamma";22874758]Ei se muiden lyhyt ikäero häiritse vaan ihmettelen sitä pakkoa siihen.
Tiedän et jotku tekee et tulee jos on tullakseen mut se et nyt on pakko saada äkkiä toinen mieluiten nyt heti!
Kaikki ei saa toista niin pian kun haluais mut meillä se toinen oli vähän yllätys,esikoinen oli niin vaativa ja tosi itkuinen etten jaksanut edes ajatella toista lasta vaan päätimme että yksi lapsi riittää.Mutta luonto päätti toisin,ehkäisy petti.[/QUOTE]

Meillä on lapset lyhyellä ikäerolla ja juuri periaateella tulee jos on tullakseen...ja tulihan se, karvan vajaa vuosi on eroa. Mutta ettäkö pakottaisin jonkun muun tähän ratkaisuusn? Eipä ole käynnyt mielessäkään. Jos aiheesta jonkun puolitutun kanssa puhun, mainitsen toki hyviä puolia mitä MEIDÄN perheelle tästä ratkaisusta on ollut. Mutta että pakottaisin muut samaan tai edes painostaisin...ei tod! Se että meillä tämä on toiminut ei mulla kyllä suoraan tarkoita ettäkö se toimisi kaikilla muilla. Ei hitossa, onhan tässä ollut työtä ja joskus on väsyttänyt. Mutta mulla on vahva tuki miehen puolelta joka on todella aktiivinen lasten kanssa, ja jota ei esim. satunnaiset yövalvomiset työ-öinä häiritse. Ja meitä on myös siunattu kahdella helpolla lapsella, niin ainakin koen asian. Nää on niin ihmis kohtaisia juttuja ja jokaisella tulee olla munaa tehdä ratkaisut oman perheen näkökantista.
 
Lasten ikäero on jokaisen oma asia. Ainoa mikä minua joskus sapettaa on se, että pidetään vain sitä omien lasten ikäeroa parhaan mahdollisena kaikille (ei siis vaan itselleen). Silloin en jaksa asiasta keskustella...

Mulla taas on aina ollut haluja isompaan (3 vuotta tai yli) ikäeroon. Perusteluna mulla on se, että ehtii paremmin nauttimaan jokaisesta lapsesta. Samalla tykkään ajatuksesta, että elämässä on eri elämäntilainteita meneillään, on koululaisia, päikkärilaisia ym. Olen myös pitänyt siitä, että jokaisen lapsen välissä olen ollut työelämässä. Näin ollen elämä kokonaisuudessaan pysyy vaihderikkaana ja aina on enemmin intoa jäädä kotiin, palata töihin ja jäädä jälleen kotiin.

Mutta tämä siis sopii sekä minulle että meidän perheelle. Muilla tilanne voi taas olla aivan toisenlainen ja ikäerotoiveet omansa. Ja tietysti se lapsi ei aina tule kun sitä haluaa, joskus jättää kokonaan tulematta. Siinäkin mielessä on turha kommentoida muiden lasten ikäeroja. Ei välttämättä ole vanhemmillekaan se kaikkein optimaalinen..
 
Siis nämä puistotutut ovat sinulle hokeneet ja itkeneet sitä että heidän on ihan pakko saada lapset 1v ikäerolla? Jos raskaustesti ei ole positiivinen vielä vauvan ollessa 3kk niin elämä loppuu siihen (kuinka moni muuten puistoilee aktiivisesti 3kk ikäisen kanssa?). Onko lisäksi sinulle sanottu että teidänkin olisi pitänyt tehdä lapset sillä 1v ikäerolla?

Vai millä lailla se pakko ilmenee?

ei ne puistitutut vaan tämä mun ystävä sanoi suoraan et hänen on pakko saada lapset vuoden ikäerolla mutta ei osannut perustella miksi.Hän teki raskaustestejä ennen ristiäisiä ja itkien selitti ettei vieläkään ole raskaana ja mikä tuhkamuna se mieskin on vaikka heillä oli jo 2 lasta.Ja kyllä 3kk ikäisen vauvan kanssakin puistoillaan aktiivisesti jos on vanhempia lapsia.
Kyllä minäkin sain kuulla esikoisen ollessa alle 1v et joko te teette toisen ja voi ettekö te vieläkään hanki toista ja miksette.Kun sanoin etten jaksa oli jotku vastaukset et sullahan on helppoa yhden kans mut sit kun niitä on kaksi.....
 
Käännetään se niin päin että aina kun kerron lapsillani olevan 1v1pv ikäeroa kuuluu: "heeeerranen aika niin vähän". Enkä valita :) En sit tiiä mikä olis se ikäero missä kukaan ei kommentois mitenkään :D
 
[QUOTE="mamma";22874850]ei ne puistitutut vaan tämä mun ystävä sanoi suoraan et hänen on pakko saada lapset vuoden ikäerolla mutta ei osannut perustella miksi.Hän teki raskaustestejä ennen ristiäisiä ja itkien selitti ettei vieläkään ole raskaana ja mikä tuhkamuna se mieskin on vaikka heillä oli jo 2 lasta.Ja kyllä 3kk ikäisen vauvan kanssakin puistoillaan aktiivisesti jos on vanhempia lapsia.
Kyllä minäkin sain kuulla esikoisen ollessa alle 1v et joko te teette toisen ja voi ettekö te vieläkään hanki toista ja miksette.Kun sanoin etten jaksa oli jotku vastaukset et sullahan on helppoa yhden kans mut sit kun niitä on kaksi.....[/QUOTE]

No, sitten ystäväsi kuuluu siihen pieneen vähemmistöön jolla on/oli joku pakkomielle tuon ikäeron suhteen. Valtaosalla pienen ikäeron perheistä kyse on varmasti siitä että vauvalle annetaan tilaisuus tulla kun on tullakseen tai kysymys on ihan vahinkoraskaudesta.

Mekin toivottiin lapsia pienellä ikäerolla ja jätettiin ehkäisy pois kun esikoinen oli 3kk. Mitään stressiä siihen ei liittynyt ja toki ymmärsin että jo imettäminenkin voi pitää raskauden poissa pidempään. Missään tapauksessa en ajattele että kaikkien tulisi lyhyisiin ikäeroihin pyrkiä vaikka yhä pidän tuota meille passelina ratkaisuna.
 

Yhteistyössä