Lapsuuden ruokatraumat, onko teillä sellaisia?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Tiskirätti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Kalakeitto kammo jäi, hoidon ruotoisesta kalakeitosta, joka oli pakko syödä loppuun. Toinen kauhuruoka oli veriletut tai -pannukakku, pakko oli ala-asteella maistaa vaikka ei pystynyt.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Non compos mentis:
Ei mua pakotettu. Mä olin (olen?) aika tarkka mm. siitä, ettei kastike saa koskettaa muita ruoka-aineksia. Olen yrittänyt päästä nirsoudestani eroon, mutta toisaalta, sehän johtuu mun neurologisesta poikkeavuudesta.

Muoks. Enpäs olekaan kovin nirso teihin muihin verrattuna. Kaurapuuroa syön liki päivittäin. Piimä ja veri sekä sisäelimet ovat mun ällökkilistalla.

Mikä poikkeavuus sinulla on?
 
meillä ala-asteella pakotettiin syömään koulussa. Sen jälkeen on ollut lihan kanssa suuria ongelmia, kaupan jauhelihapihvit ja lihapullat ovat pahimpia, paha olo tulee jo pelkästä hajusta
 
Mä edelleen inhoon jos kylässä tuputetaan ruokaa ja menen siitä edeelleenkin lukkoon.Mummo pakotti mut istumaan ruokapöydässä pienenä monta tuntia ja syömään lautasen tyhjäksi vakkei masuun mahtunut enempää.Itkien sitten söin ja oksensin.

Ja myös mummin vika että edelleen pelkään hysteerisesti verikokeen ottoa.Lapsena jouduttiin ottaa paljon verta ja aina ennen lääkäriin menoa kysyin itkien että eihän pistetä????Mummi aina sanoi että ei pistetä ja kuitenkin pistettiin.lapselle ei saa valehdella!!!!
 
Juustokeitto, oli pakko syödä koulussa. Sieniruuat, en vaan pidä sienien mausta. Kaaliruuat, kypsennetty kaali näyttää ja tuntuu suussa vastenmieliseltä. Silakkalaatikko, äiti teki usein, onneksi ei pakottanut syömään kun systemaattisesti kieltäydyin.
 
Koulusta traumoja jauhomuusista ja yleisesti siitä, että tuputettiin syömään, ei saanut jättää ja syömisestä tehtiin niin iso numero. Tänä päivänäkään en voi sietää sitä, että joku tuputtaa yhtään mitään eikä ymmärrä ei-sanaa kerralla.
 
kalapuikot kun niistä löytyikin sitten jotain loiseläimiä. :x Yöks. sen jälkeen en ole kalaa syönyt ollenkaan. olin siis 12v. kun tämä kävi.

Toinen on jauheliha jota syötiin aina koska oli halpaa. Ja sit jogurtti on toinen kans mitä syötiin aina.

Yks sellanen on vielä pussikermakastike. :x Sairastuin vatsatautiin heti sen jälkeen ja oli todella rankka tauti niin siitä jäi pysyvä öllötys ko. kastiketta kohtaan.
 
Oi, niitä on monia!

Helmivelli ja simpukkavelli (eli makaronivelli), joita tarhassa piti väkisin syödä, vaikka lautanen oli mennyt jo kylmäksi. Muistan vieläkin, kuinka siihen kylmään maitoiseen vellilitkuun sekoittui kyyneleet suussa, kun itkien ja kakoen piti lusikka kerrallaan syödä. *puistatus*

Pinaattiruuat. Kammo on jäänyt ala-asteelta, kun laktoosi-intolerantikoille tehtiin pinaattikeitto - ylläri, ylläri - VETEEN! Siis pelkkää pinaattia ja vettä! :x Hyla-maito oli silloin vielä täysin tuntematonta... Pinaattia pystyn nykyään syömään joissain piirakoissa, mutta pinaattikeitto ei vaan uppoa.

Myös maksapihvit ja veriruuat (etenkin mustamakkara, terveiset Tampereen kouluihin) ovat ällötyksiä, tosin niihin ei liity mitään voimakkaita traumoja, kuten edellisiin. Meillä ei kotona, eikä mummulassakaan pakotettu syömään. Itse sai ottaa ruuan lautaselle, aina piti maistaa, muttei tarvinnut väkisin syödä, jos ei tykännyt. Eri asia oli sitten hoitopaikoissa ja ala-asteella.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Oravannahka:
Klimppinen kaurapuuro, mitä mummo pakotti lapsena syömään.. :$ Enään en syö muuta puuroa kuin riisipuuro.

Juuh, mulla on ollut sama kohtalo. Mummo pakotti syömään syvän lautasellisen kaurapuuroa, enkä siis silloin jaksanut niin paljoa syödä. Loput jemmasin suuhun ja kävin sylkemässä vessanpönttöön. :x
 
Alkuperäinen kirjoittaja ******:
Koulusta traumoja jauhomuusista ja yleisesti siitä, että tuputettiin syömään, ei saanut jättää ja syömisestä tehtiin niin iso numero. Tänä päivänäkään en voi sietää sitä, että joku tuputtaa yhtään mitään eikä ymmärrä ei-sanaa kerralla.

Juu, tämä mullakin on jäänyt päällimmäisenä mieleen, että ruokailu oli inhottava ja pelottava tilanne mulle, ei suinkaan kiva ja miellyttävä, niinkuin sen kuuluisi olla. Vaikka olisi ollut hyvääkin ruokaa, niin olin hidas syömään(olen edelleen) ja aina tuli kiire. Mulla on niitä inhokkeja aika monta, suuri osa täällä jo mainittuja.
 
Alkuperäinen kirjoittaja very important baby:
Alkuperäinen kirjoittaja ******:
Koulusta traumoja jauhomuusista ja yleisesti siitä, että tuputettiin syömään, ei saanut jättää ja syömisestä tehtiin niin iso numero. Tänä päivänäkään en voi sietää sitä, että joku tuputtaa yhtään mitään eikä ymmärrä ei-sanaa kerralla.

Juu, tämä mullakin on jäänyt päällimmäisenä mieleen, että ruokailu oli inhottava ja pelottava tilanne mulle, ei suinkaan kiva ja miellyttävä, niinkuin sen kuuluisi olla. Vaikka olisi ollut hyvääkin ruokaa, niin olin hidas syömään(olen edelleen) ja aina tuli kiire. Mulla on niitä inhokkeja aika monta, suuri osa täällä jo mainittuja.

Mä oon kans hidas syömään ja koulussa pahimmillaan oli vajaa 10min aikaa syödä..
 
Ei ole pakotettu syömään mitään silleen, et olisin traumatisoitunu, mutta olen saanu ihan karmean mahataudin syötyäni tonnikalasalaattia, ja tonnikalan hajukin saa mut voimaan pahoin. Ja siis lapsesta asti ole ollu syömättä tonnikalaa, enkä kyllä pystykään sitä syömään allergian takia nykyään.
 
70-luvulla pph:ssa pakotettiin syömään savustettuja nahkiaisia. Oksennus tuli ja inhottaa pelkkä ajatuskin, onneks ei oo tarvinnu sen jälkeen moista "herkkua" maistaa.
 
Päiväkodissa pakotettiin syömään kuutamokiisseliä, oli siis aivan hirveetä... siinä oli jtn piimää, tms. jouduin istumaan tuntikaupalla pöydässä ja odottamaan että minut tultiin hakemaan kun en suostunut kaikkea syömään.

ala-asteella pahin painajainen oli pinaattikeitto. Sanoin opelle että skippaan ruoan, se tulee ylös kuitenkin. Ope istui vieressä ja todisti, kun se keitto tuli ylös. Pinaattikeitto on vieläkin suurin ällötykseni!

Lisäksi samaan kastiin kuuluvat maksalaatikko(koiranruokaa), perunavelli ja makaronivelli.
 
Ehdottomasti aurinkokuivatut tomaatit sekä nyttemmin olin vierailulla vanhassa päiväkodissani koska mun kummipoika on kyseisessä paikassa ja siellä oli edelleen tämä keittäjätäti töissä joka oli oikeasti k a m a l a jo mun aikoina ja muistan ne hehkeät ajat kun tämä täti niinsanotusti 'pakkosyötti' esim kaurapuuroa joka ei edelleenkään mene mulla alas.
 
sipulimaito :confused: ei pakotettu juomaan, mutta isä teki sitä flunssalääkkeeksi ja isän tyttö kun olin koetin juoda isän mieliksi..

italianpata! nykyään menee, mutta muistan elävästi miten istuin tyhjässä ruokalassa ja yritin niellä sitä mössöä opettajan vahtiessa vieressä..
 
12 vuotta kun ruoan kyljessä on ollut aina vain näkkileipä niin enpä kotiin ole enää ikinä sitä ostanut. Sain tarpeekseni. Enkä tajua kuinka kaupassa voi olla Koulunäkki -nimellä näkkileipää, kuka sitä ostaa? Tämä ei siis varsinaisesti ole ollut mikään ällötys mutta samaa sarjaa, että ei ikinä enää..
 

Yhteistyössä