lapsuuden joulut

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja itku iita
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
I

itku iita

Vieras
joululaulut saa minut helposti itkemään... ja aina olen jouluaatto yönä yksin itkenyt. itkenyt kai omaa lapsuuttani. muistiin tulee joulut kun isä sammui kun yritti laittaa joulukuusta jalkaan. ja aina sai pelätä onko humalassa, miten pahasti ja tuleeko joku vieras jolta isä piti aina piilottaa. äiti oli jouluaatto päivän töissä.
nyt itse äitinä teen lapsilleni erilaisen joulun. siihen ei kuulu vanhempien humalatila.
olen vain kai kaatellinen omille lapsilleni että he saavat hyvät muistot kun itsellä ei niitä ole.
 
Sun pitäisi päästä käsittelemään noi loppuun niin että ne voisivat oikeasti jäädä sinne historiaan.

Muista, mennyttä et voi muuttaa mutta parhaasi voit tehdä ettei enää niin tapahdu. :hug:
 
Tässä tapauksessa vois olla ihan hyväksyttävää korvata vaille jäätyjä kokemuksiaan omien lasten kautta. :) Tee niille ihana joulu ja nauti siitä, kun lapsesi nauttivat. Itke siitä ilosta, äläkä menneiden takia. Niin minäkin teen. Meilläkään ei alkoholi kuuluu jouluun.
 
Mulla meni pitkään lapsuuden joulujenm takia se että hyväksyin sen et mies juo lasillisen tai kaksi punaviiniä ruualla ( tulematta humalaan ) nyt jo ymmärrän eron ns, normaalikäytöllä ja ei normaalilla käytöllä.
Mun joulut pelasti huostaanotto ja kun pääsin lastenkotiin, sai aina käydä katsomassa onko mutsi kännissä jouluna ja jos oli sai viettää ihanan joulun lastenkodissa ja sitten mennä isänäidin luo.
 
Meillä alkoholi kuuluu jouluun hyvin rajoitetusti. Muksut kun nukkuvat, tehdään miehen kanssa glögiä, jota nautitaan 1-2 lasillista, tai vaihtoehtoisesti otetaan konjakkipaukut. Känni tai hiprakkakaan ei mun mielestä jouluun kuulu.
 

Yhteistyössä