Lapsien yllättävät menot

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Uusi
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
U

Uusi

Vieras
Miten teillä muilla uusperheillä menetellään tässä tapauksessa?!?
On lapsia edellisestä avo-/avioliitosta kummallakin. Lapset asuvat viikko isällä viikko äidillä systeemillä, niin että ovat uusperheessä samalla viikolla. Sille viikolle kun lapset ovat samassa paikassa, haluaisi toisen lapsen isä/äiti viedä hänet esim.teatteriin (saanut lippuja juuri kyseiselle päivälle). Annatteko lapsen mennä? Vai sanotteko, että se loukkaa sitä sisar-/velipuolta, kun hän ei pääse? Sillä lapsilla samat säännöt, menot yms, kun ovat samassa perheessä.
Itse antaisin lapsen mennä. Miten te muut toimitte?
 
Tottakai saa mennä. Jos en antaisi mennä sehän tarkottaisi myös sitä että sillä viikolla kun lapsi ei ole meillä, emme saisi tehdä mitään sellaista mistä lapsi saattaa kokea sitten jäävänsä paitsi. Eikä meillä muutenkaan joka ikinen kerta kun toinen saa jotain anneta toisellekin, pääasia on että se että pidemmällä aika välillä menee suunnilleen tasan.
 
Tottakai antaisin mennä. Musta jokainen vanhempi saa käydä lapsensa kanssa huvituksissa niin paljon kuin haluaa kunhan saman perheen vanhemmat kohtelee lapsia tasapuolisesti. Toisen perheen riennothan ei kuulu meille eikä se ole toisilta pois sillä lapsilla on omat vanhemmat.
 
meillä miehen lapsi on joka toinen viikonloppu ja muuten sovittaessa meillä. Meillä on käynyt niin että lapsen äidillä tuntuu jatkuvasti olevan jotain menoja lapsen kanssa juuri sillon kun lapsen pitäisi olla meillä, niin että lapsi lähtee meiltä päivää aikasemmin tai on la-su välisen yön poissa. Nämä menot ovat yleensä sen tyylisiä että mielestäni ne voisi hoitaa sillon kun lapsi on äitinsä luona (jossa kuitenkin viettää paljon enemmän aikaa kun meillä) esimerkiksi: he menevät kylään, uimaan, shoppailemaan, leffaan jne.

Ymmärrän jos esim kaukana asuvat isovanhemmat tulevat käymään tms. mutta että lähdetään 10km päähän kylään! ja aina nämä tapahtuvat juuri silloin kun lapsen vuoro olisi olla meillä. Lasta itseään ei aina huvittaisi edes lähteä, mutta on sen verran pieni ettei uskalla vastaankaan sanoa. Välillä hiukka ärsyttää kun ei voi mitään omia menojaan suunnitella ku aina pitäisi tietää mitä miehen ex on saanut päähänsä...
 
No mutta...äitillähän on aina oikeus iha mielivaltaasesti muutella jo sovittuja aikoja,siinä ei isän,eikä ny äitipuolen ainakkaa mielipitteet paina yhtikäs mittää...Ja täähä ei ole miun,vaan aika ylleinen mielepide tiällä,että äitihä on vähintää Jumalasta seuraava,(ellei jopa yläpuolellakkii),jonka yksinvaltiutta ei passaa tavallisten kuolevaisten mitenkää arvostella. :\|
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 04.04.2006 klo 22:05 äitipuoli kirjoitti:
meillä miehen lapsi on joka toinen viikonloppu ja muuten sovittaessa meillä. Meillä on käynyt niin että lapsen äidillä tuntuu jatkuvasti olevan jotain menoja lapsen kanssa juuri sillon kun lapsen pitäisi olla meillä, niin että lapsi lähtee meiltä päivää aikasemmin tai on la-su välisen yön poissa. Nämä menot ovat yleensä sen tyylisiä että mielestäni ne voisi hoitaa sillon kun lapsi on äitinsä luona (jossa kuitenkin viettää paljon enemmän aikaa kun meillä) esimerkiksi: he menevät kylään, uimaan, shoppailemaan, leffaan jne.

Ymmärrän jos esim kaukana asuvat isovanhemmat tulevat käymään tms. mutta että lähdetään 10km päähän kylään! ja aina nämä tapahtuvat juuri silloin kun lapsen vuoro olisi olla meillä. Lasta itseään ei aina huvittaisi edes lähteä, mutta on sen verran pieni ettei uskalla vastaankaan sanoa. Välillä hiukka ärsyttää kun ei voi mitään omia menojaan suunnitella ku aina pitäisi tietää mitä miehen ex on saanut päähänsä...

Rajat pitäisi laittaa teidän aikuisten, eikä odottaa että lapsi itse nousee äitiään vastaan. Se ei ole lapsen tehtävä. Sanokaa äidille että ei käy: hän voi hoitaa ko. reissun tai tapahtuman silloin kun lapsi on hänen luonaan ja nyt lapsi on teidän luonanne, ja palautuu alkuperäisen sopimuksen mukaisesti.

Näin valinta ei jää lapselle, eikä myöskään vastuu tapahtuneesta lapselle.
 

Yhteistyössä