P
pitäiskö loukkaantua vai?
Vieras
siis tuli tuolta yhdestä ketjusta mieleen et mitä mieltä olette kun mun äiti aina sanoo mua ja mun miestä (minä 20v, mies 23v) lapsivanhemmiksi. meillä kaks lasta.
Mä olin esikon syntyessä pikku äiti, se tuntui nöyryyttävälle.. ikää kuitenkin oli JO 21 
Mut silti.
Mut silti.
M
mie
Vieras
Jaaha en tiedä viittaako ikään vai muuten teidän lapsellisuuteen . Itse voisin jopa loukkaantuakin ehkä, riippuu niin monesta jutusta. Jospa se hänestä vaan kuulostaa hauskalta tai hupsulta. Ota nyt sit aina selvää nosta vanhemmista.
Mä olin 19 kun ekan sain,ja kylän mammat ja osa papoistakin sanoi,että laps rukka on elämänsä tuhonnut...En minä sitä tuhonnut,rikastuin paljon kun lapseni sain.
Te ootte aikuisia..äidit vaan tahtoo pitää lapsensa pikkutyttöinä ja -poikina
Te ootte aikuisia..äidit vaan tahtoo pitää lapsensa pikkutyttöinä ja -poikina
B
BFM
Vieras
Minä olin 21v ja mies 19v ku esikoinen saatiin.Kuulimme muutaman kommentin "lapset tekee lapsia".
Nyt kun ikää on mulla 28v ja miehellä 26v meillä on kolme lasta ja edelleen kuulluu ristiriitaisia kommentteja.
Nyt kun ikää on mulla 28v ja miehellä 26v meillä on kolme lasta ja edelleen kuulluu ristiriitaisia kommentteja.
Alkuperäinen kirjoittaja Malviina:
Juuri tätä ajattelin sanoa!
Äitisi ei ole vielä kasvanut siihen vaiheeseen, että sinä olet aikuinen ja sinulla on lapsia!
Itsellä nuorempia veljiä, asun kotoa kaukana. Nyt he ovat naimisissa, ja aluksi oli oikeasti vaikea tajuta, että he ovat aikuisia. Toinen nyt 20 ja 22.
Mutta en todellakaan menis heitä tuolla tavalla nimitteleen. Ja minulla se johtuu siitä, että en ole viime vuosina ollut heidän mukana siinä kasvamisessa. Vaan yhtäkkiä heräsin, että tosiaan he ovat kasvaneet sillä aikaa kun minä olen ollut täällä. Eivätkä ole jääneet sille tasolle, kun muutin kotoa...
