Lapsi pullea ja KUKAAN ei tue mua. Alan olla LOPPU!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Huolestunut"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

"Huolestunut"

Vieras
Lapseni ei ole lihava, mutta pullea. Eskarissa vasta, joten eipä siinä iässä vielä kukaan läski olekaan.

Tyttö on aina ollut herkkusuu ja napostelija. Mä voin käsi sydämellä sanoa, että minä en syypää millään tavalla hänen pyöreyteensä. Mä olen ainut, joka yrittää pitää annoskoot kohtuullisin, enkä anna makeaa yms.
Mies (itse hoikka, urheilee) antaa JOKA päivä tytölle herkkuja. Jatkuvasti pullaa, keksiä, namia, jälkkäreitä. Sitten kun sanon miehelle, niin mies vaan suuttuu ja sanoo että lässytän turhasta.
Mies myös motivoi tyttöä aina herkulla. "Siivoapas nyt lelut niin iskä antaa karkin." "jos nyt oikeen ahkerasti teet sitä ja tätä, niin isi tuo huomenna kaupasta tuplan sulle".

Mikään ei auta. En enää jaksa. Nyt kun mies oli työmatkalla pari viikkoa, niin tyttö söi puuron ilman sokerikasaa mukisematta. Sanoin tästä miehelle, niin mies vaan sanoi "kyllä vähä sokeria pitää olla, ei se muuten maistu". Tyttö ei edes pyytänyt sokeria, mutta mies vei ruokalusikallisen sokeria puuroon.

Välipalana tyttö syö ihan mukisematta hedelmiä. Kuinkas ollakaan ku iskä tuli ressusta kotiin, niin on välipalapöytään ilmestynyt aina vanukas.

Mummoille olen sanonut, että tyttö saa ottaa pöydästä yhden pullan/kakun tms ja jos mummolla on karkkia, niin muutaman karkin.
Kas kummaa kun viimeksi hain tytön mummolta, niin oli syönyt _ SEITSEMÄN_ palaa kuivaa kakkua. Yritin puhoa mummolle, niin mummo vaan "No anna lapsen syödä. Lapsen suussa herkut maistuu niin hyvältä."

Kyllä. VOI KYLLÄ, olen yrittänyt puhua puhua ja puhua ja vielä kerran puhua ja perustella kaikille.
 
Tosi hankala tilanne :(
JOs mies itse pysyy urheilemalla hoikkana, ottakoon tytön jatkossa mukaan urheilemaan?

Eihän se sitä poista, että lapsen pitäisi oppia säädyllisiä määriä syömään, mutta jos hillitsisi paino-ongelmien kehittymistä...
 
Mieshän ei tytön kanssa liiku. Aina joku tekosyy. Sitten kun minä tulen kotiin, niin mies on jo eteisessä omn treenikassinsa kanssa lähdössä.
Juuri äsken sanoin, että ei työ tytölle enää kaupan sokerirahkoja, koska ei lapsi niitä edes itse pyydä. Mies vaan "Älä taas aloita. Ihminen tarvitsee sokeria".
 
On kyllä tosi surullista :( En tiedä mistä niitä vanhempia ja mummoja ja pappoja sikiää jotka aivan ajattelematta totuttavat lapset ja lapsenlapset epäterveelle tielle ja saa aikaan elinikäiset ongelmat :( Lapsena muodostunut ylipaino on vaikeampaa karistaa kuin aikuisiällä muodostunut, ja ylipaino aiheuttaa lapselle paljon isompia elimellisiä ongelmia sosiaalisista puhumattakaan. Liikkumiseenkaan ei varmaan tule samanlaista innostusta jos ei koskaan ole hoikka ja jaksava.

Oiskohan miehellesi neuvolan kanssa keskustelusta apua? Jos pyytäisit neuvolan tätiä ottamaan yhteyttä terveellisestä ruokavaliosta. Hampaatkinhan tuolla menolla menee :(
 
Oisko tosiaan niin että miehen kotona hänen lapsuudessaan on ollut sama meininki karkkien ja muiden herkkujen suhteen? Ikävää joka tapauksessa. Onko neuvolassa puhuttu asiasta?
 
Mitkä on tytön mitat?
Itselläkin eskarissa oleva poika. Neuvolassa sai "ylipainoinen" statuksen. Lastenlääkärin mukaan ei ole lihava, eikä ylipainoinen. Ruumiinrakenteeltaan roteva.
 
En tiedä onnistuuko tämä, mutta... Jos miehesi on usein työmatkalla parikin viikkoa, niin kirjaat ylös kaiken mitä lapsi sinä aikana syö. Sitten kirjaat ylös sellaiselta parilta viikolta, kun isä on kotona ja käy mummolla jne. Laitat listaan siis jotenkin selvästi myös KUKA on antanut lapselle ja mitä. Sitten varaat ajan ravitsemusterapeutilta, jonne mies mukaan ja pyydät arvioita lapsen syömisistä. Otat listat sinne mukaan. Josko ravitsemusterapeutti saisi miehesi silmät aukenemaan.

En tiedä saako neuvolan kautta aikaa, jos ihan rehellisesti kertoisi, että isä syöttää lapsille paljon sokeria eikä ymmärrä asiaa. Että pääsisittekö käymään keskustelemaan asiasta.

Meillä vähän samaa ongelmaa. Minä en lapsille juuri herkkuja tarjoile, eivätkä he niitä edes pyydä. Toki joskus herkutellaan. Mutta mies syytää lapsille jatkuvasti karkkia yms. Ja miehen äiti se vasta tapaus onkin. Lapset on siellä päivän hoidossa, niin siellä syödään pullaa, kakkua, keksiä, suklaata, jäätelöä. Kaikkia samalla kertaa! Ymmärrän, että esim kahvin kanssa lapsille tarjoillaan mitä pöydässä muillekin on tarjolla, mutta mummolla on herkkukaappi aina auki ja sieltä voi syödä rajattomasti. Mummon mielestä on sama syökö pullaa vai leipää, samat aineet siinä on. Eikä mummolla ole mitään käsitystä ruoka-ajoista tai siitä, ettei lapselle voi syöttää pullaa puoli tuntia ennen ruokailua. Tai voi toki, mutta sitten ihmettelee, kun ei ruokaa syö. Samoin jos lapsi kieltäytyy syömästä ruokaa (kerran kieltäytyy ja enempää ei kysellä), niin "no jos pulla maistuisi" ja pullaa eteen eikä edes yritetä saada syömään ruokaa. Ja minä paha miniä en saa asiaan puuttua, kun mummolle ei saa sanoa pahasti eikä ei eikä v****u mitään...
 
Meillä herkutellaan niin, että ostan jotain maustettua Valion tai Ingmanin rahkaa ja saman verran maustamatonta pehmeää rahkaa. Sotken ne yhteen, jaan annosmaljoihin ja päälle pakastemangopaloja, -vadelmia, -mansikoita, -mustikoita tai mitä milloinkin. Uppoaa hyvin. Joukkoon ei siis lisätä enää sokereita tai kermavaahtoja/ Flora vispejä tms.

Tuollaisesta annoksesta sun miehes on vaikea huomata, ettei sokeria ole mukana. Mikä on kyllä naurettavaa, sillä kyllähän aikuisen miehen puhetta pitäisi ymmärtää. Minusta on ihanaa, että sä ajattelet ap lapsesi parasta ja hänen tulevaisuuttaan. Pidä pintasi, lapsesi kyllä kiittää sinua vielä jonain päivänä siitä.
 
lapselle. "Pidä kirjaa syömisistä" ei jumansviidu onnistu. Syötte normaalisti ja karkkipäivä kerran viikkoon. meillä lapset syö tuon määrän herkkuja ja enemmänkin ja hoikkia ovat, että vaikuttaako se syöminenkään lapsella siihen painoon. Taitaa olla ulkonäkö juttu ja lapsenpyöreyttä vielä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja paha miniä;28092279:
En tiedä onnistuuko tämä, mutta... Jos miehesi on usein työmatkalla parikin viikkoa, niin kirjaat ylös kaiken mitä lapsi sinä aikana syö. Sitten kirjaat ylös sellaiselta parilta viikolta, kun isä on kotona ja käy mummolla jne. Laitat listaan siis jotenkin selvästi myös KUKA on antanut lapselle ja mitä. Sitten varaat ajan ravitsemusterapeutilta, jonne mies mukaan ja pyydät arvioita lapsen syömisistä. Otat listat sinne mukaan. Josko ravitsemusterapeutti saisi miehesi silmät aukenemaan.

En tiedä saako neuvolan kautta aikaa, jos ihan rehellisesti kertoisi, että isä syöttää lapsille paljon sokeria eikä ymmärrä asiaa. Että pääsisittekö käymään keskustelemaan asiasta.

Joo, vaikuttaa aika äärimmäiseltä keinolta, mutta jos muuta ei ole tehtävissä, niin tuo lienee ihan hyvä konsti. Ja mies tosiaan "istuntoon" mukaan. Voi olla, että ihan neuvolaankin meno tuon listan kanssa riittäisi (th tai lekuri).
 
no on kyllä aika paska tilanne. pistät vaan kova kovaa vastaan tai viimeisenä vaihtoehtona sanot ukolles että jos toi ei muutu niin muutatte omaan asuntoon. terveys on kuitenkin niin tärkeä asia. luulisi tajuavan ukkoskin. tuo on hyvä neuvo että listaat ylös ruoat ja menette ravitsemusterapeutille taikka lääkärille (jos olisi isompi auktoriteetti?). eihän tuollainen voi jatkua. anna mummon suuttua, vaikka karjut että lastani et lihota! kyllä lapsesikin toivoo vanhempana kun yrittää laihduttaa että olispa vaan se äiti vetänyt niitä raivareita. voit myös ihan kieltää mummolaan menon jos ei meno muuto ja kerrot rehellisesti syyn.

ihan älytöntä touhua kyllä.
 
voisiko tuohon jonkun ydessä sovitun tavan toimia kuitenkin koittaa keksiä? Kun ei se varmasti tule toimimaan että toinen yrittää himoterveellistä ruokavaliota ja toisen mielestä hyvä ruoka ja herkuttelu kuuluu elämään.
Ei sokeroitu rahkakaan ole huono välipala jos ruokavalio on kokonaisuudessaan kunnossa. Äärimmäisyyksiin meneminen tuskin onnistuu mihinkään suuntaan kun perheessä on kaksi noin eri tavoin ajattelevaa aikuista ja lapsi varmasti kyllä aistii nuo ristiriidat.
 
Voi hitto. Kurjaa. Meillä on sama juttu, että sokeri herkut ja makea vetää puoleensa, mutta meillä niiden syönti aiheuttaa sen että ruokaa syövät vähemmän ja ovat alipainoisia, eivät lihavia.
Ja myös meillä mies on se joka raahaa niitä keksejä ja jätskejä kaupasta enemmän.
 
Käyttekö yhdessä ruokakaupassa? Jos käytte niin tiukka linja: karkkipäivä jolle herkut ostetaan ja muita herkkuja ei löydy kaapista. Jos mies ostaa herkkuja kaappiin muulloin kun karkkipäiväksi käy roskakassin kanssa kaapit läpi kerra päivässä.
 
Älä osta mitään hyvää, lauantai on karkkipäivä silloin saa mässyä sen tietyn määrän,ei ahmita koko päivää.
Se riittää lapselle, en usko että mies jaksaa jatkuvasti juosta kaupassa pelkästään lapsen herkkujen vuoksi.

Mies ei varmasti ymmärräkään, jos peruskulutus miehellä on jotain 2500 kaloria ja tähän vielä urheilusta 1000 kaloria päälle, niin tietenkin miehestä tuntuu että normaali ihminen voi kyllä sokeria syödä reilustikin.
Lapsella se ei vain mene näin.

Mutta siis, älä osta mitään hyvää! Lopetatte vanhemmatkin sen mässyttämisen niin ei tarvitse edes ostaa.
 
Meilläkin on pyöreä lapsi, mutta neuvolassa painotetaan liikunnan merkitystä. Reipasta liikuntaa joka päivä iloisissa merkeissä ja kohtuullinen ruokavalio. Voi laittaa hilloa puuroon ja syödä jälkkäriä ja karkkia ja limsaa kerran viikossa. Mutta antaisin isälle nyt tehtäväksi lapsen liikuttamisen, sitten saa antaa joskus herkkuja. Muuten herkkuja tarjoilee vain äiti!
 
No onpas ärsyttävä tilanne! Meillä tuota ongelmaa on vain toisessa mummolassa, jossa "rakastetaan ruoalla". Lapset saavat ihan mitä tahansa ruokaa tai herkkua mitä älyävät pyytää. Lähtevät vaikka kaupasta hakemaan jos juuri sitä ei ole sillä hetkellä kaapissa. Lapset ovat aivan ähkyssä ja vatsat kipeinä mummolapäivän jälkeen. Mä menin ihan sanattomaksi kun viimeksi mummo käski viedä lasta lääkäriin niiden vatsavaivojen vuoksi...Onneksi tuo mässytys rajoittuu meillä vain mummolapäiviin, kotona pidetään tiukempaa linjaa herkutteluissa.

Mä tuossa tilanteessa ratsaisin kaapit herkuista ja heittäisin kylmästi pois. Saattaisin jopa varata koko perheelle ajan ravitsemusterapeutille. Ehdottaisin miehelle, että jos hän haluaa palkita lasta siivouksesta tms. niin hän antaisi lapselle tarroja tarratauluun. Sitten viikon lopulla lasketaan tarrat ja ostetaan kauppareissulla jokin nami, jäätelö tai pieni lelu lapsen toiveen mukaisesti. Mutta ei niin että koko ajan syötetään ja palkitaan ruoalla. Tulee todella vääristynyt kuva lapselle ruoasta ja eihän tuosta hampaatkaan tykkää hyvää.
 
Onpas ikävä tilanne. Lapselle on tosi kurjaa ja epäterveellistä lihoa ja pilata hampaat turhaan. Mä vähentäisin mummolassa käyntejä ja kertoisin mummolle syyksi sen, että kerran herkkujen syönti ei pysy kohtuudessa niin jatkossa tyttö tulee max tietyn kertamäärän kuussa käymään. Itsekin voit viedä lasta liikkumaan päivittäin, karkkipäivä ei ole mitenkään ehdoton, mutta sokerin määrää kannattaa karsia, valita vähäsokerisempia tuotteita jne. Miehelle voit sanoa, että lapsi tai ihminen ylipäätään ei tarvitse sokeria mihinkään, riittävä määrä hiilihydraatteja tulee normaalista ruokavaliosta, hedelmistä, leivästä, puurosta jne. Hanki 6-vuotiaan ravitsemuksesta ja hammashoidosta kertovia oppaita esim.neuvolasta ja vaadi miestä lukemaan ne, jospa silmät aukeaisi paremmin kun näkee mustaa valkoisella aiheesta.
 
Löisin miehelle käteen valitusvihkosen tuon ikäisen kaloreiden tarpeesta. Vääntäisin rautalangasta, miten pieni lapsi ei tarvitse älytöntä määrää ruokaa saati herkkuja ja että niiden mättäminen on haitallista mm. verensokerille sekä rasva-aineenvaihdunnalle. Pienten lasten kalorintarve lasketaan niin, että 1000 kcal lisätään 100kcal per ikävuosi, 6-vuotiaan tarve peruskulutuksessa on siis 1600kcal. 100g karkkia sisältää jo yli 300kcal, samoin kuten esim. Snickers-kokoinen suklaapatukka.
 
Miten et saa miestäsi uskomaan sinua?
Meillä ainoa ongelma on anoppi jolle en voi antaa lapsia hoitoon hetkeksikään yksin ja jos ollaan kylässä pitää kieltää koko ajan. Kerran esikoinen oli yön yli hoidossa kun olin synnyttämässä niin koko päivänä ei ollut saanut kunnon ruokaa vaan kaksi hampurilaisateriaa, jäätelöitä, keksejä, kakkuja, pipareita, karkkeja, vanukkaita jne. Tuosta kerrasta mieskin suuttui sille.
Nyt kun jouduin olemaan miehen kanssa päivän poissa(ei lomalla vaan pakko poissaolo) ja mies pyyti anopin hoitamaan lapsia niin niillä oli sen jälkeen 1,5viikkoa hirveä ripuli ja kamala olo!!!!!!!!!!!!! Se ämmä on niin sairas enkä olisi antanut lapsia sille, mutta mies antoi sen hoitaa niitä noin 6tuntia niin tuossa tulos.
 

Yhteistyössä