V
vieras
Vieras
No meidän 1v7kk ikäinen tyttö itki tänä iltana tunnin kun pelästyi sisällä pörräillyttä raatokärpästä. Herkkä kun on, välillä säikähtelee mitä kummallisempia asioita.
Meillä muuten reipas 1-vee poika ei voi sietää hiustenkuivaimia, imureita tai vastaavia, enkä voi käsittää, miksi. Monet ehdottelevat että olen liian varovainen ollut, mutta kyllä minä olen ihan vastasyntyneenkin korvan juuressa käynyt imuroimassa päikkäriaikaan, ihan tarkoituksella. No nyt olen yrittänyt tällaista siedätyshoitoa, ja lopputuloksena on (siis vaikkapa hiuksia kihartaessa) että taapero juoksee välillä "hameenhelmassa" huolestuneen näköisenä ja vähän "itkeskelee", kerron sitten ihan rauhallisella äänellä että "äiti tässä kihartaa, kuivaa" tai mitä nyt milloinkin ja monesti tuijottaa hetken ja lähtee sitten matkoihinsa, ja kohta taas sama laulu. Verrattain parempi tilanne, kuin ennen, jolloin huusi täyttä kurkkua niin että oli ihan pakko keskeyttää jo aloitettu homma, tai sitten sumplia niin ettei jätkä ollut näköpiirissä.
Niin ja meillä taas niistäminen on mitä mielenkiintoisin juttu, aina pakko juosta katsomaan kuka niistää, niin ja tietysti hakea oma nenäliina itselleen ja mennä työntämään sitä nenään
Niin ja meillä taas niistäminen on mitä mielenkiintoisin juttu, aina pakko juosta katsomaan kuka niistää, niin ja tietysti hakea oma nenäliina itselleen ja mennä työntämään sitä nenään
V
vieras
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja kielletty:Meillä muuten reipas 1-vee poika ei voi sietää hiustenkuivaimia, imureita tai vastaavia, enkä voi käsittää, miksi. Monet ehdottelevat että olen liian varovainen ollut, mutta kyllä minä olen ihan vastasyntyneenkin korvan juuressa käynyt imuroimassa päikkäriaikaan, ihan tarkoituksella. No nyt olen yrittänyt tällaista siedätyshoitoa, ja lopputuloksena on (siis vaikkapa hiuksia kihartaessa) että taapero juoksee välillä "hameenhelmassa" huolestuneen näköisenä ja vähän "itkeskelee", kerron sitten ihan rauhallisella äänellä että "äiti tässä kihartaa, kuivaa" tai mitä nyt milloinkin ja monesti tuijottaa hetken ja lähtee sitten matkoihinsa, ja kohta taas sama laulu. Verrattain parempi tilanne, kuin ennen, jolloin huusi täyttä kurkkua niin että oli ihan pakko keskeyttää jo aloitettu homma, tai sitten sumplia niin ettei jätkä ollut näköpiirissä.
Niin ja meillä taas niistäminen on mitä mielenkiintoisin juttu, aina pakko juosta katsomaan kuka niistää, niin ja tietysti hakea oma nenäliina itselleen ja mennä työntämään sitä nenään
Jännä.
Lapset on kyllä hassuja pelkoineen.. vailla mitään loogisuutta. Kaipa ne ikäkausiin liittyy ja itsekseen ohi menee aikanaan... Vai oletteko nähneet aikuista ihmistä joka pelkäisi niistämistä/aivastusta/imuria/hiustenkuivaajaa?