n
Riippuen mitä lapselle on tapahtunut. Itse henkilökohtaisesti en ymmärrä miten lapsen voi jättää hoitamatta tai heitteille kävipä itse läpi mitä tahansa. (En nyt viittaa alottajaan vaan yleisellä tasolla) Itsellä on ollut myös vaikeaa, tosi vaikeaa, mutta lapset on aina olleet ajatuksissa ensimmäisenä ja olenhan äiti. Ylpeä äiti kahdesta pienestä. Monet eivät pääse äidiksi vaikka kuinka yrittävät. Mielestäni lapsi on aina lahja. Ja lasta on aina kohdeltava rakastavasti ihan sama mikä myrsky jyllää sisällä tai taustalla. He ovat lapsia, rakkaitamme. Avioeron voi aina ottaa puolisosta, naapurin kanssa olla mykkäkoulua, ottaa lopputili töistä jos tuntuu siltä, mutta kun äidiksi tullaan sitä ei saa sinusta koskaan pois, sitä ollaan hautaan saakka <3