K
kiukkuinen äiti
Vieras
Voi jessus että osaakin ärsyttää tuo meidän viisi vuotias neitokainen. Se on ihan hirveä sotkemaan ja jälkiään ei siivoaisi sitten millään. Osaa kyllä siivota hienosti jos vaan alottaa mutta se alottaminen on kauhean työn ja tuskan takana.
Äiti ja isä näkee punaista kun siivouksesta koitetaan laistaa millä keinolla tahansa. Sitten jos ei mikään enää auta niin tuo istuu huoneessaan "itkemässä" kuinka äiti ja isä ei rakasta ja kukaan ei tykkää.
Tyttö on vielä sellainen että sotkee ensin yhden paikan eikä millään meinaa siivota. Sitten kun siellä sotkussa ei voi enää leikkiä siirrytään seuraavaan paikkaan ja kun omaan huoneeseen ei enää mahdu niin vallataan keittiö ja olkkari. Sieltä lelut kyllä häviää vikkelään mutta toi makuuhuone on yksi murheen kryyni.
Tänään meni sitten hermot, tyttö lähtee yökylään ja tarkoituksena oli siivota sotkut ennen menoa. 1,5 tuntia yritettiin saada siivoamaan, huudettiin, oltiin kiukkuisia ja lopulta kun olisi tunti lähtöön sanoin että jos et ala siivota niin me isän kanssa autetaan ja siivotaan kaikki lelut roskiin. Hirveä itkuhuuto seurasti tästä mutta rauhoituttuaan tyttö luuli olevansa kauhean fiksu ja päätti että ei hän tarvitse niitä lelujaan.
No ne lelut lähtee sitten jätesäkeissä "roskiin" eli varastoon ainakin seuraavaksi viikoksi. Tyttöä niin kauheasti naurattaa kun hän on kuulemma niiiiin iso ettei tarvitse mitään leluja. Itse kiehun mutta koitan pysyä rauhallisena ja katsotaan sitten ensi viikolla kuinka paljon niitä leluja tarvitaan. Niin ja joululahjat "peruttiin" myös ettei vaan tule mitään leluja millä voisi sotkea. Nämäkin siis varastossa nyt tallessa.
Ei vaan jaksaisi oikeasti, toi siivoaminen on jatkuvaa tappelua meillä. Kaikki muu kiinnostaa mutta ei omien sotkujen selvittäminen. Me ollaan vanhemmat ihan korviamme täynnä tuota ja mieli tekisi raivota mutta toivon että se viikon leluttomuus muuttaisi tytöllä mieltä.
Äiti ja isä näkee punaista kun siivouksesta koitetaan laistaa millä keinolla tahansa. Sitten jos ei mikään enää auta niin tuo istuu huoneessaan "itkemässä" kuinka äiti ja isä ei rakasta ja kukaan ei tykkää.
Tyttö on vielä sellainen että sotkee ensin yhden paikan eikä millään meinaa siivota. Sitten kun siellä sotkussa ei voi enää leikkiä siirrytään seuraavaan paikkaan ja kun omaan huoneeseen ei enää mahdu niin vallataan keittiö ja olkkari. Sieltä lelut kyllä häviää vikkelään mutta toi makuuhuone on yksi murheen kryyni.
Tänään meni sitten hermot, tyttö lähtee yökylään ja tarkoituksena oli siivota sotkut ennen menoa. 1,5 tuntia yritettiin saada siivoamaan, huudettiin, oltiin kiukkuisia ja lopulta kun olisi tunti lähtöön sanoin että jos et ala siivota niin me isän kanssa autetaan ja siivotaan kaikki lelut roskiin. Hirveä itkuhuuto seurasti tästä mutta rauhoituttuaan tyttö luuli olevansa kauhean fiksu ja päätti että ei hän tarvitse niitä lelujaan.
No ne lelut lähtee sitten jätesäkeissä "roskiin" eli varastoon ainakin seuraavaksi viikoksi. Tyttöä niin kauheasti naurattaa kun hän on kuulemma niiiiin iso ettei tarvitse mitään leluja. Itse kiehun mutta koitan pysyä rauhallisena ja katsotaan sitten ensi viikolla kuinka paljon niitä leluja tarvitaan. Niin ja joululahjat "peruttiin" myös ettei vaan tule mitään leluja millä voisi sotkea. Nämäkin siis varastossa nyt tallessa.
Ei vaan jaksaisi oikeasti, toi siivoaminen on jatkuvaa tappelua meillä. Kaikki muu kiinnostaa mutta ei omien sotkujen selvittäminen. Me ollaan vanhemmat ihan korviamme täynnä tuota ja mieli tekisi raivota mutta toivon että se viikon leluttomuus muuttaisi tytöllä mieltä.
