Lapsi hoitoon

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Lillielli
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Lillielli

Jäsen
31.03.2006
40
0
6
Nyt olis sitten töihinlähtö edessä ja tyttö 1v5kk menossa perhepäivähoitoon elokuun alussa. Etukäteen jo kauhistuttaa miten lapsi siellä pärjäilee, kuinka paljon ikävöi äitiä jne jne.. Mielessä pyörii paljon asioita, just kaikkea mikä voi mennä pieleen = / Onko muilla tämmöstä?
Ja kuinka ikävältä tuntuu itsestä ensimmäisenä työpäivänä lähteä töihin jos lapsi jää sinne itkemään :( Itku tulee itelläki..
Tiedän kyllä että lapsi tottuu siellä olemaan ja varmasti viihtyykin tosi hyvin kunhan ensimmäiset viikot on ohi...
Mutta kertokaa kokemuksia hoitoonviennistä! Miten on mennyt ensimmäiset päivät?
Tietysti kaikki lapset on erilaisia mutta mielenkiintosta ois kuulla miten muilla.. ja onko tää kaikille yhtä vaikeaa !
 
Jotkut sopeutuvat helposti, jotkut hitaasti ja jotkut ei koskaan...

Eka kuukausi oli pahin itselle, siitä seuraava oli pahin lapselle, joka tajusi silloin, että hoitoon mennään ja jäädään eikä sitä voi valita. Eka kuukausi oli helppo lapselle, sillä lapsi ei ihan tajunnut hoitoideaa, luuli vain menevänsä leikkimään uusilla leluilla. Neljän kuukauden jälkeen päätin jäädä takaisin kotiin, sillä hommasta ei tullut mitään. Kaikilla oli huono fiilis hoitoon viemisestä ja jäämisestä. Näin ollen olin työelämässä vain vajaa puoli vuotta ja jatkoin hoitovapaata.
 
Meillä myös myönteinen kokemus tuo hoitoon meneminen. Poika oli silloin 1v ja alusta asti on viihtynyt tosi hyvin. Kertaakaan ei ole jäänyt itkemään äidin tai iskän perään. Perhepäivähoidossa siis on hän...
Toki on sitten iltaisin kotona hieman "vaativampi" ja erityisesti äidin perään. Taisin olla minä se joka ensi alkuun mietin liikaakin kuinka siellä pärjätään, etenkin kun oli "vasta" vuoden. Mutta meillä kävi tosi hyvä säkä pphoitajan suhteen ja nyt olen tosi tyytyväinen ratkaisustani sosiaalisen pojan äitinä.
 
Meillä neiti oli 10 kk kun meni hoitoon pph. Otettiin erittäin hyvin tämä tutustuminen ihan hoitotädinkin pyynnöstä. Eli tyttö oli kokonaisen päivänkin jo hoidossa ennenkuin mun työt alkoi. Oli erittäin helppo mennä töihin kun tiesi että menee hyvin, eli se tressi oli siitä työnalottamisesta pois.

Hyvin onmennyt koko ajan, ainuet ongelmat tuli varahoidossa joka oli ryhmis, siellä neiti ei tykännyt olla pätkääkään, sain onneksi senkin vaihdettua pph, katotaan nyt loman jälkeen pitäis mennä viikoksi varahoitoon. Tuossa aikasemmin oli juttu jossa lapsi ei tykännyt olla, sen näkee ihan kuukaudessa ja siinä tapauksessa suosittelen vaihtamaan hoitopaikkaa, ei ole lapsessa vika ellei sopeudu.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 18.07.2006 klo 20:39 hanne kirjoitti:
Tuossa aikasemmin oli juttu jossa lapsi ei tykännyt olla, sen näkee ihan kuukaudessa ja siinä tapauksessa suosittelen vaihtamaan hoitopaikkaa, ei ole lapsessa vika ellei sopeudu.

No tuo on nyt taas hieman tietämätöntä yleistämistä... Ei varmaan turhaan korosteta että lapsen paras paikka on kotona ja esim. äidin kanssa ensimmäiset 2-3 vuotta. Mielestäni ei ole tosiaan lapsen v-i-k-a, jos ei viihdy, tuon ikäisenä ei periaatteessa tarvitsekaan viihtyä vieraissa hoiteissa pitkiä päiviä...
Joten enpä usko ongelman pyyhkiytyvän paikkaa vaihtamalla. Lapset ovat erilaisia!!! Edes mummola ei kelvannut viimeisenä kuukautena, jossa oli hoidossa. Yleensä viihtyy siellä mainiosti.

Mutta siis hoitojutut ovat täysin ok, mikäli se soveltuu lapselle, kaikille se ei ole ihan niin selvää. Kannattaa tunnustella ja kuulostella lasta, kyllä sen tietää mikä on vialla ja tässä tapauksessa se oli pitkät päivät erossa vanhemmista ja tutusta kotiympäristöstä ihan liian pienenä. Niinkin voi käydä. Hoitajat olivat oikein kultaisia, joten heitä ei voi syyttää, myös ryhmä oli hyvin pienikokoinen.
 
Sanon kyllä 20 vuoden kokemuksella mitä olen äitini toimintaa pph saanut seurata, että ei sellaista lasta olekaan joka ei kuukaudessa hoitopaikkaan sopeudu, jos siellä kaikki on hyvin.

Kyllä sen tosiaan näkee lapsesta, meillä ei varahoitoon olisi kuuna kullan valkeana sopeuduttu. Mitä useamman päivän oli siellä ollut, huuto vain paheni ja omassa hoidossa ei mitään ongelmaa. Ja en ala sitä väittelemään missä lapsen on paras olla, se on ihan yhtä tyhjän kanssa kuin toi purkkiruokakeskustelu.

Onpa vain tullut lasten sopeutumista seurattua hyvälle ja arvostetulle hoitajalle.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 18.07.2006 klo 21:03 hanne kirjoitti:
Sanon kyllä 20 vuoden kokemuksella mitä olen äitini toimintaa pph saanut seurata, että ei sellaista lasta olekaan joka ei kuukaudessa hoitopaikkaan sopeudu, jos siellä kaikki on hyvin.

Kyllä sen tosiaan näkee lapsesta, meillä ei varahoitoon olisi kuuna kullan valkeana sopeuduttu. Mitä useamman päivän oli siellä ollut, huuto vain paheni ja omassa hoidossa ei mitään ongelmaa. Ja en ala sitä väittelemään missä lapsen on paras olla, se on ihan yhtä tyhjän kanssa kuin toi purkkiruokakeskustelu.

Onpa vain tullut lasten sopeutumista seurattua hyvälle ja arvostetulle hoitajalle.

Naurettava väite! Sanoppa rehellisesti, kuinka moni lapsi on edes saanut valita...
Tiedän myös serkun tyttöni joka vaihtoi kolmeen eri paikkaan ja oli yhtä soittoa vuoden hoidossa. Eikä oma tyttärenikään ole mikään harvinainen tapaus. Jotkut vanhemmat vaan kuuntelevat lastaan ja toimivat hänen parhaakseen jos näkevät sopeutumisvaikeuksia. Moni ei siitä välitä, saati huomaa asiaa tai sitten ei yksinkertaisesti voi asialle mitään.
Mutta älä nyt heitä tuollaista sontaa, että ei ole lasta joka ei sopeutuisi 1-vuotiaana hoitoon, mielestäni se on vähintäänkin outoa, sillä kyllä en ikäisen kuuluukin kaivata vanhempiaan ja omaa tuttua kotioloaan.

Ihan oikeasti, taas puhutaan, kun ei tiedetä... Mutta emme todellakaan ole ainoita tapauksia, joille päivähoito ei ole sopinut. Toiset lapset ovat herkempiä ja ujompia ja toisilla tuollaisen itsenäisyyden löytyminen ei ole itsestäänselvää vielä 1-vuotiaana!!! :o
 
No sun täytyy nyt ihan omassa itsessäsi miettiä mikä oli vikana ettei lapsi sopeutunut. Kyllä sieltä syy löytyy: eikö hoitajat ottaneet lapsen ujoutta tarpeeksi huomioon, oliko lapsella liian pitkät hoitopäivät yms. en minä voi sitä tietää miksei teillä onnistunut.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 18.07.2006 klo 21:15 hanne kirjoitti:
No sun täytyy nyt ihan omassa itsessäsi miettiä mikä oli vikana ettei lapsi sopeutunut. Kyllä sieltä syy löytyy: eikö hoitajat ottaneet lapsen ujoutta tarpeeksi huomioon, oliko lapsella liian pitkät hoitopäivät yms. en minä voi sitä tietää miksei teillä onnistunut.

Hyvä, ymmärsit vihdoin. Lapsi ei sopeutunut koska oli vielä liian pieni joutumaan pitkiksi päiviksi eroon vanhemmistaan. Piste. Kyllä hyvä vanhempi kuulostelee ja tuntee syyt. Ja tekee sille jotain. Neuvolassakin puhuimme asiasta ja juttelimme lapsen mahdollisesta masennuksesta, joka oli aistittavissa. Ei mitenkään erikoinen tai outo tilanne kokeneen tädin mielestä.

Niin että kiitos kovasti yrityksestä... Edelleen sanon, että hienoa jos homma toimii ja lapsi viihtyy. En kai olisi työelämään yrittänyt takaisin ellen olisi toivonut näin käyvän. Valitettavasti se ei vaan onnistunut ja oli luovuttava omista suunnitelmista lapsen edun ja hyvinvoinnin takia.
 
Piiri pieni pyörii, eli neuvoni niille on joilla ei ole mahdollisuutta jättää työtänsä että ellei lapsi sopeudu hoitajalle, etsiä se parempi hoitaja joka pystyy tulkitsemaan paremmin lapsen tarpeita. Jokainen lapsi sopeutuu hyvän hoitajan hoitoon kuukaudessa.

Ja myös sellainen neuvo että voi ottaa tämän osittaisen hoitovapaan, jolloin lapsen hoitopäivät tai hoitoviikko lyhentyy. Itse olen 4pv viikko ja olen siihen ollut erittäin tyytyväinen.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 18.07.2006 klo 21:46 hanne kirjoitti:
Piiri pieni pyörii, eli neuvoni niille on joilla ei ole mahdollisuutta jättää työtänsä että ellei lapsi sopeudu hoitajalle, etsiä se parempi hoitaja joka pystyy tulkitsemaan paremmin lapsen tarpeita. Jokainen lapsi sopeutuu hyvän hoitajan hoitoon kuukaudessa.

Ja myös sellainen neuvo että voi ottaa tämän osittaisen hoitovapaan, jolloin lapsen hoitopäivät tai hoitoviikko lyhentyy. Itse olen 4pv viikko ja olen siihen ollut erittäin tyytyväinen.

Kyllä on kylmää puhetta eikä paljoa jätä vaihtoehtoa. Selvä sitten. Näytät tietävän lapsista ja heidän psyykkeestään harvinaisen paljon. Mikä mahtaa olla alasi...?

Ja hienoa jos olet työssä jossa voit tehdä lyhennettyä työviikkoa. Itse olen asemassa jossa se ei mitenkään onnistu. Vastuullinen johtajan työ ei salli lyhyempiä viikkoja saati päiviä. Valitettavasti. Työt tulisivat muuten kuitenkin kotiini, jota yritän vältää viimeiseen asti.
 
Sinä nyt et sattunut saamaan sitä hyvää hoitajaa, voi voi. Eli mä en voi neuvoa täällä vaihtamaan hoitajaa, ellei lapsi sopeudu hoitopaikkaansa? Pitäisi vastuullisella johtajalla pikkuisen laajempi näkemys olla? Sä et voi tehdä lyhennettyä työviikkoa eli kukaan ei saa tehdä?

Kenenpä napa se lähinnä ellei oma napa. Ei sun tartte näitä mun ohjeita lukea jos ne pitää noin henkilökohtaisesti ottaa, jollekin toiselle niistä voi olla suunnatonta apua.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 18.07.2006 klo 22:08 hanne kirjoitti:
Sinä nyt et sattunut saamaan sitä hyvää hoitajaa, voi voi. Eli mä en voi neuvoa täällä vaihtamaan hoitajaa, ellei lapsi sopeudu hoitopaikkaansa? Pitäisi vastuullisella johtajalla pikkuisen laajempi näkemys olla? Sä et voi tehdä lyhennettyä työviikkoa eli kukaan ei saa tehdä?

Kenenpä napa se lähinnä ellei oma napa. Ei sun tartte näitä mun ohjeita lukea jos ne pitää noin henkilökohtaisesti ottaa, jollekin toiselle niistä voi olla suunnatonta apua.

Menihän se herne sinne nenään, niinpä tietenkin...
Kerroin jo, että kyse ei ollut hoitajista, he olivat ihania (2 hoitajaa). Myös kerroin muista tapauksista eli emme ole mitenkään ainutlaatuisessa tilanteessa vaan vastaavia tapauksia on muitakin. Emme siis olleet ainoita asian kokeneita.

Pointtini lyhennetystä työviikosta oli sinulle, joka mielestäni taas pidit itsestäänselvänä, että kuka vaan voi sen ottaa ja pitää. Halusin kommentillani tuoda esille, että se ei todellakaan ole monella alalla mahdollista. Vaikkakin olisi oiva apu lapsen hyvinvoinnin kannalta.

Ja miksi tässä illan aikana viestiteltiin, mielestäni osoitit monet viestit minulle, joten koin tarpeelliseksi valottaa asiaa ja yrittää saada sinut ymmärätmään muitakin tilanteita kuin vain sen "oman napasi" tai oman yksipuolisen kokemuksesi. Tiedän kyllä 1-vuotiaita, joilla kaikki on mennyt hienosti, mutta se ei ole itsestäänselvyys.

Toivon, että joku tosiaan sai jotain ideaa keskustelustamme, en todellakaan sano, että lasten hoitoon vieminen olisi pahasta, mutta edelleen painotan, että joskus se ei kertakaikkiaan ole onnistunut ratkaisu, vaikka kuinka odottaisi tai olisi kivat hoitajat jne. Olisin toivonut sitä, mutta otin vastuun asiasta itselleni ja nyt voimme iloisesti kotosalla. Kokeilemme hoitoa uudelleen lapsen kasvaessa isommaksi, jolloin hän on ehkä valmiimpi tähän.

=)
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 18.07.2006 klo 21:46 hanne kirjoitti:
Piiri pieni pyörii, eli neuvoni niille on joilla ei ole mahdollisuutta jättää työtänsä että ellei lapsi sopeudu hoitajalle, etsiä se parempi hoitaja joka pystyy tulkitsemaan paremmin lapsen tarpeita. Jokainen lapsi sopeutuu hyvän hoitajan hoitoon kuukaudessa.

Ja myös sellainen neuvo että voi ottaa tämän osittaisen hoitovapaan, jolloin lapsen hoitopäivät tai hoitoviikko lyhentyy. Itse olen 4pv viikko ja olen siihen ollut erittäin tyytyväinen.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 18.07.2006 klo 22:19 vieras kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 18.07.2006 klo 22:08 hanne kirjoitti:
Sinä nyt et sattunut saamaan sitä hyvää hoitajaa, voi voi. Eli mä en voi neuvoa täällä vaihtamaan hoitajaa, ellei lapsi sopeudu hoitopaikkaansa? Pitäisi vastuullisella johtajalla pikkuisen laajempi näkemys olla? Sä et voi tehdä lyhennettyä työviikkoa eli kukaan ei saa tehdä?

Kenenpä napa se lähinnä ellei oma napa. Ei sun tartte näitä mun ohjeita lukea jos ne pitää noin henkilökohtaisesti ottaa, jollekin toiselle niistä voi olla suunnatonta apua.

Menihän se herne sinne nenään, niinpä tietenkin...
Kerroin jo, että kyse ei ollut hoitajista, he olivat ihania (2 hoitajaa). Myös kerroin muista tapauksista eli emme ole mitenkään ainutlaatuisessa tilanteessa vaan vastaavia tapauksia on muitakin. Emme siis olleet ainoita asian kokeneita.

Pointtini lyhennetystä työviikosta oli sinulle, joka mielestäni taas pidit itsestäänselvänä, että kuka vaan voi sen ottaa ja pitää. Halusin kommentillani tuoda esille, että se ei todellakaan ole monella alalla mahdollista. Vaikkakin olisi oiva apu lapsen hyvinvoinnin kannalta.

Ja miksi tässä illan aikana viestiteltiin, mielestäni osoitit monet viestit minulle, joten koin tarpeelliseksi valottaa asiaa ja yrittää saada sinut ymmärätmään muitakin tilanteita kuin vain sen "oman napasi" tai oman yksipuolisen kokemuksesi. Tiedän kyllä 1-vuotiaita, joilla kaikki on mennyt hienosti, mutta se ei ole itsestäänselvyys.

Toivon, että joku tosiaan sai jotain ideaa keskustelustamme, en todellakaan sano, että lasten hoitoon vieminen olisi pahasta, mutta edelleen painotan, että joskus se ei kertakaikkiaan ole onnistunut ratkaisu, vaikka kuinka odottaisi tai olisi kivat hoitajat jne. Olisin toivonut sitä, mutta otin vastuun asiasta itselleni ja nyt voimme iloisesti kotosalla. Kokeilemme hoitoa uudelleen lapsen kasvaessa isommaksi, jolloin hän on ehkä valmiimpi tähän.

=)

Mistä sinä voit tietää näiden hoitajien ihanuuden, et sinä ola ollut paikan päällä katsomassa. Huonosti on meilläkin tehty arvioita, ei hoitaja ollutkaan sitä miltä näytti. Lapselleni tiuskittiin ja ei otettu haluttaessa syliin ja lähetettiin yksin pihalle ja muuta vastaavaa. Asiat sain selville, kun tuttavani tuttava sattui asumaan samassa kerrostalossa. Poikani on villi ja meneväinen, mutta haluaa esimerkiksi myös sylissä olla. Kauan aikaa ihmettelin lapsessa tapahtuvia muutoksia ennenkuin kuulin asioista.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 18.07.2006 klo 22:48 Äitix2 kirjoitti:
Mistä sinä voit tietää näiden hoitajien ihanuuden, et sinä ola ollut paikan päällä katsomassa. Huonosti on meilläkin tehty arvioita, ei hoitaja ollutkaan sitä miltä näytti. Lapselleni tiuskittiin ja ei otettu haluttaessa syliin ja lähetettiin yksin pihalle ja muuta vastaavaa. Asiat sain selville, kun tuttavani tuttava sattui asumaan samassa kerrostalossa. Poikani on villi ja meneväinen, mutta haluaa esimerkiksi myös sylissä olla. Kauan aikaa ihmettelin lapsessa tapahtuvia muutoksia ennenkuin kuulin asioista.

No ystäväni poika oli samassa ryhmässä ja ystäväni tunsi toisen hoitajista paremmin. Poika siis viihtyi vallan mainiosti ko. paikassa. Ja kyllä siitä vaan aistii, olinhan vielä alussa 3 viikkoa seuraamassa harjoittelua ja tutustumista.

Siksi totean edelleen, että on hyvin lapsikohtaista tuo hoidossa olemisen onnistuminen.
 
No nyt en enää ihmettele kun hoito ei onnistunut, olen erittäin negatiivisella kannalla noihin ryhmiksiin vuoden ikäisille. Hyvin harva alle 3v viihtyy ryhmiksessä. Liikaa melua ja meininkiä pienelle. Ei meilläkään ryhmiksessä viihdytty, joten vaihdoin myös varahoidon pph.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 19.07.2006 klo 12:50 hanne kirjoitti:
No nyt en enää ihmettele kun hoito ei onnistunut, olen erittäin negatiivisella kannalla noihin ryhmiksiin vuoden ikäisille. Hyvin harva alle 3v viihtyy ryhmiksessä. Liikaa melua ja meininkiä pienelle. Ei meilläkään ryhmiksessä viihdytty, joten vaihdoin myös varahoidon pph.

Mikä ihmeen ryhmis? Ei me ainakaan missään ryhmiksessä oltu... :o
 
Meidän ukko oli 11kk kun aloitti päiväkodissa. Vuorohoidossa ollaan ja ryhmässä on noin 60 lasta, joista kerralla on paikalla noin 20-25 lasta. Kaiken ikäiset ovat samassa, joten seuraa oli 0-6- vuotiaista.

Ensimmäiset kaksi viikko jätkä vain juoksi hoitoon ja jäi mielellään. Seuraavan kahden viikon aikana huomasi, että äitihän jättää hänet tänne. Vähän itki mutta leikit ja lelut veivät voiton. Sen jälkeen hoitoon jäädään mielellään. Jos on väsynyt, niin silloin saattaa tulla itku aamulla.

Tykkää, kun isommat lapset hoitaa ja hellii ja kuitenkin tuon ikäiset leikkii vielä yksin. Nyt, 1v3kk edelleen viihtyy hyvin. Hoitajat huomioivat hyvin lapsen ja nukkua mm saa kun nukuttaa.

Elikäs meillä hoitoon lähtö sujui todella hyvin. Luulen, että se on myös äidin asenteesta vähän kiinni. Jos äiti jättää "mielellään" hoitoon, niin lapsi vaistoaa sen. Ja taas toisin päin. TÄMÄ ON VAIN MINUN HUOMIO, enkä yleistä nyt mitään.

Onnea teille hoitoon lähtöön. Eiköhän kaikki mene hyvin. :hug:
 
Mitä olen näitä keskusteluja seurannut, niin mielestäni hanne vastaa yleensä aika hyökkäävästi moniin kysymyksiin ja monista asioista on tullut "riitaa" muiden kanssa :(

hannelle:
Mutta oikeasti, ei jokainen lapsi vain sopeudu hoitoon, oli se sitten pph, päiväkoti tai ryhmis. Mä en käsitä miten voi sanoa että kyllä lapsen pitäisi kuukaudessa sopeutua hoitoon... Ehkä äidilläsi sitten on kaikki hoitolapset ollut sopeutuvaisia. Varmaan kuitenkin aika harvassa ovat ne lapset, jotka eivät sopeudu mihinkään hoitomuotoon, mutta heitäkin kuitenkin on, usko pois!

:)
 
Kyllä sulla ainakin aikaa ja tarmoa näin typeriin juttuihin riittää, olisit ollut yhtä tarmokas lapsesi hoitopaikan ja sopeutumisenkin suhteen niin asiat olisivat toivomallasi tolalla!
 

Yhteistyössä