Lapsi haukkuu minua koko ajan

En enää tiedä mitä teen. Lapsi haukkuu minua jatkuvasti, sanat joita käyttää on hullu, pieru, pierunen, tuhma, vaikka sanat nyt ei itsessää ole kamalan pahoja niin eihän silti saa haukkua. On alkanut myös selvästi tahallaan haukkua minun tekemää ruokaa vaikka ennen ylisti miten hyvää ruokaa teen aina.

Rangaistuksena on jäähy, mutta sieltäkin vain huutaa minua noiksi edellä mainituiksi. Pelipäivä on siirtynyt monet kerrat vaikka tykkää mahottomasti pelata mariota niin äidin haukkuminen tuntuu olevan kivempaa. Kuria on aina pidetty ja nytkin oltu tiukkana vaan tuntuu ettei kerrassaan mikään auta.

Tänään veti kilarit, kun kun käskin siivota huoneen ensin hänen heiteltyään leluja ympäriinsä ihan huviksensa. Äiti oli taas ihan hullu pierunen käskiessään ja aikani kuunneltua vein huoneeseensa miettimään sanomisiaan, sieltä päästyään oli niin mukavaa poikaa kunnes taas tuli eteen uusi kiukku, koska pikkuveli oli siivonnut ja saanut palkkioksi keksin ja tämä meodän uhmis olisi tietty halunnut myös, mutta en antanut koska hän ei osallistunut siivoamiseen, mutta veli välttämättä tahtoi siivota.

En enää keksi keinoa, jolla saan pojan lopettamaan haukkumiset. Olen myös välillä yrittänyt vain olla välittämättä, mutta ei sekään auta. Olen niin herkkä, että välillä purskahdan itkuub ja teen sitä nytkin, silloin poikalin tuntuu tajuavan, että äitiä oikeasti harmittaa ja hän lähtee silloin itse huoneeseensa miettimään.

Onko mitään neuvoa, mitä teen tai miten kestän tätä itsetuntoni romahtamista. Milloin minun pikkuvauvasta tuli tuollainen riiviö tuntuu ettei enää jaksa olla yhtään positiivinen, kun aina haukut saa vain teki niin tai nän.

Tämän ikäisillä kuulema on pahin uhma ikä, mene ja tiedä. Vai voiko tulossa olevien synttäriensä odotus tehdä näin mahdottomaksi, hän odottaa niin kovin juhliaan eikä millään malttaisi odottaa...

Vielä selvennän ettei aina ole keinona vain uhkailu, esim tänäänkin lupasin, että saa pelata siivouksen jälkeen eli on koitettu noinkin päin eikä esim aina niin, että jos et tee niin et saa sitä vaan niin että, kun teet näin saat sitä...

 

Meillä 8v poika käyttäytyy joskus noin.. Hänellä on sekä adhd että asperger. Ne selittää hänen käytöstään paljon ja lääkitys on onneksi auttanut paljon, tuohonkin. Puhu asiasta neuvolassa ja käykää vaikka perheneuvolassa jos siltä tuntuu.

 

Mun mielestä kannattaa nyt myös lähteä vahvistamaan lapsen positiivista käyttäytymistä. Kannustaa lasta puhumaan kaunista kieltä. Puhua siitä, miten tärkeää on kohdella toisia ihmisiä, myös äitiä, kunnioittavasti. Ja palkita siitä, kun hän niin tekee. Kun lapsi puhuu nätisti, niin voi ihan sanoa että "kylläpäs puhut nätisti äidille, se tuntuu ihanalta", jne. Kuulostaa kyllä hihhulitouhulta, mutta jos rankaiseminen ei auta, niin kannattaa miettiä voisiko tämä toimia.

Mistä lapsi oppii sitten puhumaan ja käyttäytymään noin? Kuulostaa kuitenkin siltä, että teillä rangaistuskäytäntö on ihan looginen ja pitäis olla ihan selvää, ettei noin käyttäydytä. On kyllä varmasti raskasta, mutta sun on tärkeää muistaa, että sä olet se aikuinen. Lapsi ei hauku sinua siksi että ajattelisi sinun olevan sellainen, vaan koska hän ei hallitse tunteitaan ja koska haluaa saada sinut reagoimaan. Lapsen sanat eivät määrittele sinua ihmisenä tai äitinä. Sinun on oltava aikuinen, joka kestää ne haukkumiset ja lapsen kiukku ilman suurempia tunteen purkauksia. Toki ei sekään ole huono juttu, että lapsi näkee että sinuun sattuu, mutta sitähän hän varmaan hakeekin: reaktiota.

Onhan teillä aikaa olla yhdessä joskus tämän uhmailijan kanssa? Negatiivista käyttäytymistä voisi vähentää myös se, että viettää lapsen kanssa kahdenkeskistä aikaa. Lukien, pyöräillen tms. Hyvästä käyttäytymisestä, vaikka huoneen siivoamisesta tai vaatteiden pukemisesta reippaasti, voi ihan vaikka palkita tarrasysteemillä, ja vaikka viiden tarran jälkeen mennään yhdessä uimaan tms kivaa. Käyttäytyykö lapsi muita kuin sinua kohtaan näin?