Lapsi ei näytä sopeutuvan päiväkotiin, tuntuu pahalta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Kurja tilanne
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

Kurja tilanne

Vieras
Kohta 2 v täyttävä on kotona iloinen, seurallinen, touhuaa kokoajan, tuo leluja, kirjoja ja palapelejä joita haluaa, että katsomme yhdessä jne.

Lapsi on ollut nyt päiväkodissa 2 kertaa tutustumassa yksin (2h/ kerta) sekä tällä viikolla kolmena päivän 6 h/ päivä. Kun vien lapsen päiväkotiin ujostelee hän vain jalkojeni takana vaikka yleensä säntää kylässä, muskarissa tai perhekerhossa tutkimaan paikkoja ja menee tekemään tuttavuutta muiden kanssa. Päiväkodissa on kuulemma vain seuraillut totisena muiden touhuja ja seisoskellut paikoillaan. Ei ole kiukutellut eikä itkenyt mutta ei ilmeisesti hymyillyt tai muutenkaan ottanut kontaktia muihin.

Tuntuu todella kurjalta, että lapsi on vain seisoskellut yksinään ja ihmeissään aina kun on ollut päiväkodissa. Hoitoaikojakaan ei ole mahdollista lyhentää. On nyt siis 3-4 päivänä viikossa aina 4-6h/ päivä.

Onko muilla lapsi vierastanut päiväkotia näin paljon? Onko lopulta soputunut vai miten asia on ratkaistu? Hoitajat vaikuttavat todella mukavilta mutta kaikilla on tapana puhua todella kovalla yli lässyttävällä äänellä ja kurottaa puhuessa päätään reilusti lasta kohti. On jäänyt vähän sellainen vaikutelma mitä olen ollut paikalla, että lapsi vierastaa tätä kovaäänistä ylikorostunutta lässytyspuhetapaa. Toki minä ja moni muu on lepertellyt lapselle mutta kun mietin niin puhun lapselle hyvin paljon mutta aika normaalisti (samalla tavalla kuin aikuisillekin mutta tietysti vähän yksinkertaisimmilla lauseilla). Tutuissakaan ei taida olla yhtään tällaista superlässyttäjää ja nyt kaikki kolme hoitajaa päiväkodissa puhuvat näin. Enkä todellakaan tiedä johtuuko tästä lässytyksestä mutta se on ainakin yksi asia mitä lapsi näyttää vierastavan.
 
Anna lapselle aikaa, eihän lapsi ole ollut tarhassa kuin vasta kaksi viikkoa eikä edes täyttä päivää. Meillä ujo poika jolla kesti kauan että vapautui kunnolla ja nyt rakastaa omaa ryhmää.
 
Onhan tuo toisaalta lyhyt aika mutta jotenkin en osaa olla ajattelematta kuinka pitkiltä ja ikävimtä ne tunnit ovat tuntuneet lapsesta :(

Täytyy vain toivoa, että meillä kävisi yhtä hyvin ja lapsi tittuisi päiväkotiin.
 
Jos on ollut siellä vasta kaksi kertaa niin en huolestuisi. Luultavasti kohta pääsee leikkien alkuun ja tottuu rytmiin.
Onhan se pienelle jännittävä paikka olla yhtäkkiä ilman äitiä vieraiden ympäröimänä.
 
Vastahan hän on aloittanut ap. Ei voi olettaakaan että tuossa ajassa sopeutuisi kunnolla. Moni isompikin lapsi alkuun tarkkailee muita jne ennenkun rohkaistuu mukaan. Minusta tuo ei ole erityisen paljon vierastusta. Ihan normitahtia. Kaikki on uutta ja outoa ja on ilman vanhempia.
 
Lapset eivät totu päiväkotiin noina "harjoittelukertoina", se on ihan selvä. Niitä on kuitenkin niin vähän ja asia niin totaalisen uusi. Se pitää vain hyväksyä ja tukea lasta uudessa asiassa, antaa kotona läheisyyttä ja hellyyttä. Voithan myös ajatella, että lapsen ikävä ja kaipaus kotiin kertovat hyvästä kiintymyssuhteista ja kodista. Meidänkään poika ei tottunut, itki vielä aamuisin hoitoon jätettäessä jonkun aikaa... Nykyään on reipas päiväkotilainen ja saanut paljon kavereita. Silti arvostaa kotipäiviä aina enemmän kuin päiväkotipäiviä ja odottaa vapaapäiviä.
 
Huvittaa, kun huonon omantunnon kanssa painiskelevat mammat löytävät syyn lapsen sopeutumattomuudelle tietenkin niistä hoitajista jotka joutuvat lasta päivät pitkät hoitamaan hiki hatussa.

Juu, kyllä se teidän piltti nyt on saanut jo traumoja, kun tätit puhuvat eri tavalla kuin sinä, aloittajamamma.

Relaa, äläkä tee typeriä johtopäätöksiä. Saattaa mennä viikkoja jopa kuukausia, ennen kuin lapsi sopeutuu päivähoitoon, joka ei ole ollenkaan luontainen paikka lapselle elää.
 
Ei kahden kerran perusteella vielä mitään johtopäätöksiä voi tehdä. Tottakai siinä vaiheessa vielä aikuinenkin arastelee uudessa paikassa, saati sitten pieni lapsi. Meillä kuopus itki aamuisin perääni monta viikkoa (vai oliko se kuukausia) hoidon aloittamisesta. Esikoinen sopeutui huomattavasti nopeammin.
 
hoidin kerran taaperoa joka itki ja takertui jalkoihini koko ekan kuukauden, siihen se loppui kuin taikaiskusta hyvä että saatiin kotiin lähtemään, myöhemmin sain kuulla että naapurissa asui mummo joka maanitteli joka aamu että jätä lapsi hänen hoitoo ja asia eteni niin pitkälle että otti aseeksi uusia leluja tai karkkia joita sitten esitteli pienelle pojalle ja näi teki karhunpalveluksen, lapsen åiti oli viimeinki herännyt millainen anöppi oli ja häpeillen kertoi jälkeenpäin
 
[QUOTE="piipula";30591232]asia kuumentaa vieläkin vaikka aikaa kulunut, anteeksi lukuisat kirjotusvirheet[/QUOTE]

En saanut jutustasi mitään tolkkua, ei varmaan kukaan muukaan...

Mutta aloittaja, tokihan sopeutuminen ottaa aikansa. Ihan normaalilta kuulosta, eiköhän se siitä vielä ala sujua. :)
 
Kahden kerran perusteella et pysty sanomaan sopeutuuko lapsi vai ei.
Sen sijaan itse et kykene sopeutumaan, koska sinusta tuntuu noin pahalta. Mitä tukea ja iloa pystyt lapselle antaa
 
Mun lapsi täytti just 3. Itkee joka aamu hoitoon viedessä ja kuulemma itkee pitkin päivää välillä etenkin siirtymätilanteissa. Hoito alkoi kuitenkin jo elokuun lopulla! Tiedän et hän on arka ha irroittautuminen vaikeaa, joten osasin odottaa hankalaa sopeutumista. En kuitenkaan näin hankalaa. Kertaakaan ei ole jäänyt itkemättä hoitoon, alkaa aina ovella.

Hoitopaikka on mukava, työntekijät lempeitä ja ihania, muut lapset näyttävät pitävän heistä todella. Halailevat ja pyörivät hoitajien"helmoissa". Poika myös puhuu jo tosi hyvin, eikä ole kertonut että siellä mitään sellaista olisi, joka ahdistaisi. Kun kysyn miksi itkee sanoo, että koska äiti lähti töihin. Lapsi on 3 pvää viikossa ja noin 7h kerrallaan. Yksi päivä aina 5h. En tiedä miksi lapsella on niin vaikeaa.
 
Hänhän on ollut vasta tosi vähän aikaa siellä. Mun lapsella kesti monta kuukautta, että kunnolla alkoi olemaan normaalisti hoidossa. Ja hoitotädit kerto aina, kun hän on niin reipastunut siitä kun tuli hoitoon. Kyllä se tottuu jossain vaiheessa, älä hätäile :)
 

Yhteistyössä