Mun mielestä on oikeesti aika hemmetin karua ilmoittaa lapselle, että tänä vuonna ei tule joulua. Aina ei ole rahaa eikä mahdollisuuksia järkätä sitä unelmien joulua, mutta silloin sitä vietetään sen mukaan kuin pystyy!
Jos ei ole juurikaan rahaa ostaa lahjoja, niin osta jokunen pieni juttu. Sen verran kun 5-vuotiaita tunnen, niin ne lahjapaketit ja yllätykset on aina kivoja, ja vaikkei sieltä avautuisikaan mitään kallista, niin kivaa on varmasti. Osta jotain askartelujuttuja, jotain karkkia parilla eurolla, pieni lelu tai kaksi. Ei mene montaa kymppiä! Asunto kun siivotaan ja muutama koriste ja kynttilä laitetaan ja vaikka joulumusiikkia soimaan, niin johan alkaa tuntua joululta. Yhdessä odotatte innolla joulua, ja sitten kun se koittaa, iloitsette siitä mitä teillä on: toistenne seurasta, rauhasta ja vapaista päivistä! Jouluruokien ei tarvi maksaa paljoa. Ei ton ikäinen lapsi edes kykene arvioimaan, paljonko niihin sapuskoihin on laitettu rahaa. Jotain hyvää ja yksinkertaista ruokaa. Konvehtirasia. Jos pystyt palstailemaan, pystyt varmasti leipomaan vaikka joulutorttuja. Kyllä siitä joulu tulee!
Itse muuten toivoin koko lapsuuteni lahjaa, jota en koskaan voinut saada: kissaa tai koiraa. Se oli aina hartain toiveeni ja vaikka tiesin etten karvaista lemmikkiä saisi, niin joka ainoa joulu aina teini-ikään saakka elättelin toivonkipinää, että ehkä tänä jouluna sittenkin... Ja siitä huolimatta, että se ainokainen toive ei ikinä toteutunut (allergiaa perheessä...), muistan vielä nykyäänkin lapsuuden joulut todella onnellisena, idyllisenä ja ihanana aikana. Ei siinä ollut kyse siitä, toteutuuko kaikki mahdolliset ja mahdottomat toiveet, eikä materiasta muutenkaan, vaan siitä joulun taiasta jonka vain lapsi varmaan voi kokea, siitä odotuksesta ja siitä kuinka vanhemmillani oli kaikki aika maailmassa vain minua varten jouluna. Siitä kuinka heräsi aamulla ja sai syödä kalenterin viimeisen suklaan, katsoa Lumiukon yhdessä isän ja äidin kanssa, jotka ei yleensä ikinä katsoneet piirrettyjä kanssani. Siitä kuinka äiti pelasi jouluna lautapelejä vaikka yleensä vihasi niitä. Ja siitä kuinka isä otti minut mukaan valitsemaan kuusta. Siitä kun soitettiin joulupuhelut mummolaan. Siitä kun käytiin joulusaunassa koko perheen kanssa. Kuusen ja jouluruokien tuoksusta. Siitä kun kynttilät paloi hämärässä ja ulkona satoi lunta. Siitä kun sai kerrankin syödä mahan täyteen karkkia.
Ei se ole mikään syy peruuttaa joulua ettette tänä vuonna saa tasan sitä mitä haluatte - keskittykää tänä vuonna yksinkertaisiin asioihin ja nauttikaa siitä että teillä on toisenne.
Nimimerkillä ensimmäinen joulu ilman rakasta äitiä.
