Lapsi 9kk ja äidin töihin lähtö

Mulla olis nyt ehkä mahdollista saada tosi hyvä työpaikka kesäksi, omaan alaan liittyvää hommaa. Mulla on siis opiskelut kesken ja oon siitä nyt äitiyslomalla. Tyttö on nyt päälle 3kk.

Harkitsin, että kun toukokuussa vanhempainvapaa loppuu (likka on sillon vajaa 9kk), jos sitä lähtis sillon vaikka kesäksi töihin ja sitten syksyllä jatkais opintoja. Mies jäis lasta kesäksi kotiin hoitamaan, eli ei hoitoon tuntemattomille tarttis viedä vielä siinä vaiheessa..

Onko joku teistä lähtenyt niin aikaisin takaisin työelämään? Miltä se on tuntunut ja ootteko myöhemmin katunut sitä, että ette olleet pidempään kotona? Mä mietin myös tuota imetystä, kun sehän luultavasti loppuis sitten sen töihin menon takia. Ja muutenkin mietin asiaa myös siltä kannalta, onko se ihan kamalaa jättää aamuisin pikkunen kotiin kun itse menee töihin.. taitais äidillä tulla pienen pieni ero tuska aina töiden ajaksi

Olis vaan niin mahtava työpaikka, jos sinne sattuisin päästä ja nyt varsinkin ois mulle tärkeetä päästä harjottelemaan myös tuota oman alan hommaa. Se vois poikia tulevaisuudessa työpaikan, kun valmistun.
Mitä mieltä ootte?

 

Mitä sinä oikein mietit jos kerran lapsen isä hoitaa vauvaa?

 

Mun mielestä kukin saa tehdä tavallaan, mutta itse en ikinä koskaan missään tilanteessa 9 kk ikäistä laittaisi päivähoitoon.

 

Mun mielestä kukin saa tehdä tavallaan, mutta itse en ikinä koskaan missään tilanteessa 9 kk ikäistä laittaisi päivähoitoon.

Ai joo, lapsi olisi vähän vanhempi mutta silti meidän kohdalla aivan liian aikaisin.

 

Mun mielestä kukin saa tehdä tavallaan, mutta itse en ikinä koskaan missään tilanteessa 9 kk ikäistä laittaisi päivähoitoon.

Ai joo, lapsi olisi vähän vanhempi mutta silti meidän kohdalla aivan liian aikaisin.

Kylläpä te arvostatte miehiänne lapsen hoitajana, millaisia tumpeloita teillä oikein on?

 

Mie oon vieny esikon ton ikäisenä päiväkotiin enkä oo katunu Pikkusen jännitti miten alkaa sujumaan kun poikaa oli siihen asti hoitanu vaan mie eka päivän jälkeen kaikki alkoi sujumaan tosi hyvin.

 

Ei imetyksen tarvitse loppua töihin menoon/opiskeluun. Vähenee tietysti, mutta illat ja viikonloput voi imettää entiseen tapaan.

Hoitoon en veisi tuon ikäistä, mutta isin kanssa kotiin: ilman muuta. :heart:

 

Mun mielestä kukin saa tehdä tavallaan, mutta itse en ikinä koskaan missään tilanteessa 9 kk ikäistä laittaisi päivähoitoon.

Ai joo, lapsi olisi vähän vanhempi mutta silti meidän kohdalla aivan liian aikaisin.

Kylläpä te arvostatte miehiänne lapsen hoitajana, millaisia tumpeloita teillä oikein on?

Juurihan korjasin vastaustani! Mulla on ollut kyllä mies ihan koti-isänäkin yli vuoden, mutta eipä tuo kesä lasta juuri vanhemmaksi tee eli vastaus olisi edelleen sama kuin 9 kk:n ikäisen kohdalla.

 

Mun mielestä kukin saa tehdä tavallaan, mutta itse en ikinä koskaan missään tilanteessa 9 kk ikäistä laittaisi päivähoitoon.

Ai joo, lapsi olisi vähän vanhempi mutta silti meidän kohdalla aivan liian aikaisin.

Kylläpä te arvostatte miehiänne lapsen hoitajana, millaisia tumpeloita teillä oikein on?

Juurihan korjasin vastaustani! Mulla on ollut kyllä mies ihan koti-isänäkin yli vuoden, mutta eipä tuo kesä lasta juuri vanhemmaksi tee eli vastaus olisi edelleen sama kuin 9 kk:n ikäisen kohdalla.

Rautalangasta väännettynä. Jos lapsen pitäisi mennä n. vuoden ikäisenä hoitoon niin ei onnistuisi meillä. Mutta jos mies jäisi sittenkin kotiin vielä ainakin vuodeksi niin se passaisi.

 

Mitä sinä oikein mietit jos kerran lapsen isä hoitaa vauvaa?

no enemmänkin kai mietin sitä miten ite pärjään.. :ashamed: luulen, että toi tilanne ois mulle paljon vaikeempi mitä lapselle. Isä pärjää kyllä varmasti lapsen kanssa ja luotan siihen täysin.

Tahtoisin vaan kokemuksia, miltä se on muista tuntunut mennä töihin noinkin pian ja onko se tuntunut oikealta ratkaisulta myös myöhemmin.

 

Meillä mies on tasavertainen hoitaja. Yrittäjänä olen aina käynnyt töissä, 3-4h kylläkin vain. Sinuna menisin, koska lapsi jää isin hoiviin kotiin. Imetystä voit hyvin jatkaa aamuisin ja iltaisin. Alussa vaan pumppu varuiks töihin mukaan.

 

Niin ja meillä tosiaan se tilanne, että kun miehen kanssa molemmat opiskellaan niin yritetään ensi vuonna saada aikataulut soviteltua niin, ettei tarvitsisi tuon kesänkään jälkeen viedä hoitoon vaan aina toinen olisi kotona kun toinen on luennoilla. Raskastahan se olisi, mutta ihanteellista lapsen hoidon kannalta.. Mutta jos ei onnistu millään noin niin sitten varmaan harkitaan perhepäivähoitajaa..

 

Mä lähdin töihin kun lapsi oli n. 8 kk, mies jäi kotiin hoitamaan. En todellakaan ole katunut tuota vaan suosittelen kaikille muillekin, että mies hoitaisi lasta/lapsia joskus pidemmän aikaa. Itse olin ihan puhki tuolloin kotihommiin, ja työ oli mulle todellakin terapiaa. Sen lisäkin mies ei ole kertaakaan koti-isyytensä jälkeen valittanut töistätullessaan väsymystään tai tekemättömistä kotihommista tai muuta vastaavaa nyt kun olen taas itse kotiäitinä. Eli isän hoitojakso avasi hänen silmänsä huomaamaan, miten rankkaa "vain" lasten kanssa kotona olo voi oikeasti olla!

Alussa oli kyllä vaikeaa, ja soittelin kotiin monta kertaa päivässä, että miten pärjäävät, mutta äkkiä se meni ohi, kun pärjäsivät niin hyvin.

Imetystä jatkoin iltaisin ja öisin vielä 4 kk töihin menon jälkeen, joten sitäkään ei kannata surra. Eräs työkaverini imettää vieläkin, vaikka hänen töihin paluustaan on jo puoli vuotta!

Omasta kokemuksestani voin siis todellakin suositella! Ainahan pääset sitten taas takaisin kotiin, jos huomaatkin sen paremmaksi vaihtoehdoksi.

 

Me hoidetaan lapset kotona. Minä päivät ja mies illat. 1-2 pv viikossa ollaan sitten molemmat kotona. Raskasta se toki on, mutta kun näin on aina ollut niin tottuuhan siihen. Olen kuitenkin valtavan onnellinen, että lasten ei tarvitse aamuisin herätä hoitoon ja tiedän miten heidän päivät menee. Nyt tytöt on 1v ja 3v..kolmas lapsi haaveissa. Ikävöin lapsia töissä, vaikka olen poissa max 4 h yhteen menoon ja työni sijaitsee 100 m kodistamme.

 

Minä menin osaksi viikkoa heti äitiysloman jälkeen. Täyspäiväisesti kun lapsi oli vuoden. Kotona oli hoidossa kuitenkin 2-vuotiaaksi.

Mitenköhän on...kaksipiippuinen juttu. Elämä on elämää ja aina sitä voi jossitella jompaankumpaan suuntaan; meillä tuo järjestely toimi kyllä ihan täysin. Mutta yhä vaan vieläkin mulla on lasta ikävä joka päivä töissä ja joka hetki kun ei nähdä, että on siinä se! Mutta voimakkaasti oli ja on sellainen olo, että se ikävä olisi ihan samaa viimeistään lapsen kouluun lähtiessä. Sen sijaan se, että isäkin saa olla kotona lasta hoitamassa ilman äidin "päsmäröintiä" - sen asian arvoa ei sovi väheksyä yhtään.

Summa summarum: menet jos siltä tuntuu ja katsot miten lähtee sujumaan. Itse itselleni lupasin, että lyön liinat kiinni ja arvioin tilanteen uudestaan jos näyttää ja tuntuu liian pahalta ja alkaa vaikuttaa että lapsi jotenkin kärsii. Meillä on nyt pirteä ja iloinen leikki-ikäinen, joka on sosiaalisesti rohkea ja omistaa pienen kivitalon kokoisen itsetunnon. Jos äiti siinä välillä vähän ikävissään illansyrjässä itkeä tirauttaa niin mitä siitä, sellaisia ne äidit varmaan on, maailman loppuun asti .

 

Itse jatkoin opiskelua, kun tenava oli 11kk. Imetys väheni kyllä sen takia ja pian loppui, mutta niin olin suunnitellutkin.

Mies pärjäsi hyvin tenavan kanssa eikä lapsi paljon perään kaipaillut. Mielestäni tämä vaihtaminen, että mies olikin lapsen kanssa kotona, lähensi huomattavasti tenavan ja isän välejä! Mitä itse pidän hirveän tärkeänä.

 

Aloitin työt, osa-aikaisena kun poika oli 4kk, eli tein 3 pv viikossa ja pikku-ukkeli
oli isin kanssa nuo päivät ja oikein hyvin meni, kaikin puolin
Nyt olen jo kokopäiväisenä ja pikku-ukko aloitti tarhailun tuossa kk sitten, se
kyllä jännitti, että mitenkähän homma lähtee sujumaan? huoli oli turhaa, kaveri
kotiutunut tarhaan oikein hyvin ja äitikin tottunut jo siihen
Joten, jos hyvä tilaisuus edessäsi, käytä se hyväksesi, kyllä lapsi pärjää
isän kanssa ja se tekee hyvää heille molemmille.

 

:wave:

 

Mulla ei ole ihan vastaavaa kokemusta. Mutta aloitin opinnot elokuussa ja mulla oli syyskuussa lähiopetusjakso, jonka ajan meidän herra tuolloin reilu 6kk oli mummin hoidossa. Nyt sitten helmikuussa taas lähijakso ja mummi hoitaa.

Tuo oli vaan kuukauden mittainen pätkä, et sinänsä ehkä eri tilanne. Mutta ei kaduta yhtään, että opinnot aloitin, koska hyvin meni Mummilla ja pikkumiehelle ja itse saan opiskella mieleistä täydennystä ammattiini. Jos olisin ihan vieraan hoitajan joutunut etsimään olis opinnot saanut odottaa vielä vuoden.

Mutta kun sulla on noin hieno tilanne, että mies voi lasta hoitaa niin mene ihmeessä hankkimaan työkokemusta. Mies saa olla lapsen kanssa ihan omalla tavallaan, sinä saat uusia haasteita.