Lapsi 2v ei nuku omassa sängyssä koko yötä

Lapsi on nyt pari kuukautta nukkunut joka yö samalla kaavalla: alkuyö omassa sängyssä ja klo 01-03 jossain vaiheessa alkaa itku ja haluaa viereen nukkumaan. Tuntuukin, että tosta on jo tullu ihan tapa. Ehkä 2 yötä tänä aikana nukkunu koko yön omassa sängyssään.

Asia sinänsä ok, saadaan kaikki nukuttua samassakin sängyssä, mutta..
Oon nyt alkanu miettimään, että tuleeko tästä jatkossa ongelmia? Saako lasta enään omaan sänkyyn koko öitä nukkumaan..

Mitä sinä tekisit? Juu esikoinen kyseessä

 

Meidän kuopus hiipi keskelle nukkumaan aina 6 vuotiaaksi saakka.

 

Antaisin nukkua vieressä :heart:.

 

Meillä ovat änkeneet kaikki sänkyyn 5-vuotiaiksi asti, eikä asiasta ole tullut mitään ongelmia. Meillä on tällä hetkellä kaksi lasta, jotka tulevat yöllä vanhempien vuoteeseen nukkumaan: 1,5 v. ja 3,5 v. Välillä tuolla isommalla tulee öitä, että nukkuu koko yön omassa vuoteessaan. Pikku hiljaa isin ja äitin vuode alkaa olla lapsen mielestä rasittava paikka

 

Ja vielä että itsekin haluan nukkua miehen vieressä, ja kun on ollut työmatkoilla (esim. ennen tätä vauvaa), niin nukun aina paljon huonommin ilman tätä läheisyyttä.

Kyllä ne lapsetkin läheisyyttä kaipaa, ja mun mielestä saa saadakin.

 

Mä veisin sitkeesti takas omaa sänkyy.

 

Neillä 2-vuotias ei edes mene nukkumaan omaan sänkyynsä, vaan nukahtaakin jo siihen vanhempien sänkyyn.

 

[QUOTE="Noh";29238700]Mä veisin sitkeesti takas omaa sänkyy.[/QUOTE]

miksi?

 

Ja vielä että itsekin haluan nukkua miehen vieressä, ja kun on ollut työmatkoilla (esim. ennen tätä vauvaa), niin nukun aina paljon huonommin ilman tätä läheisyyttä.

Kyllä ne lapsetkin läheisyyttä kaipaa, ja mun mielestä saa saadakin.

tää on kyllä niin totta esikoinen kun kyseessä, niin välillä sitä niin miettii ja pohtii tekeekö kaiken päin peetä

 

poika nukkuin omassa sängyssä mutta samassa huoneessa 2v asti ja kun siirrettiin omaan huoneeseen niin tulee sieltä itse vaihtelevalla menestyksellä vanhempien viereen nukkumaan..poika nyt konta 8v =) likka siirrettiin samalla tavon toiseen huoneeseen nukkumaan mutta jo 9kkk ikäisenä kun kiekunalla ei antanut vanhempien nukkua yöllä kun heräsi. kun oppi tulemaan sängystä pois niin tulee viereen joskus..nukuu tosinedelleen vain 5-7h/yö ja melko sikeästi. nyt tyttö kohta 5v.

 

Tytär hiippaili viereen kolme vuotiaaksi saakka. Poika nyt 5-vuotias ja joka yö kömpii viereen. Annan tulla nukkumaan koska asia ei häiritse minun tai miehen unta. En jaksa mitään unikoulua aloittaa. Lapsi kaipaa yöllä turvaa vanhemmista ja se hälle suotakoon niin kauan kuin tarvitsee. Potkin sitten pois kun on aika lähteä armeijaan, toki lomilla saa nukkua vieressä :heart:

 

Meillä vanhin on viimesen kerran nukkunu 10 vuotiaana nukkunu vieres. Toka lapsi tulee useimpina öinä edelleen viereen, on 10v.,tosin kehitysvammainen. Myös 4v. kömpii n. joka toinen yö viereen. 2v. n. kerran kuussa.

Jos sekä 10v. että 4v. tulee samana yönä niin sit siirryn 4v:n kans eri sänkyyn, muuten tulee ahdasta. Menisin muuten yksin vanhemman pojan sänkyyn mutta ku 4v. haluaa nukkua mun vieres, iskä ei yöllä kelpaa.

Mulla on toisinaan nukkuminen tukalaa tämän takia kun pitäis saada kääntyillä usein yöllä jottei lonkat ja selkä tuu kipeeksi. Mutta ei mulla oo sydäntä pakottaa noita omaan sänkyyn jos ne viereen haluaa. Paitsi sen oon nyt pitäny että illalla nukahdetaan omaan sänkyyn.

 

2-vuotiaana lapsi nukkui vielä täysin yönsä vieressä, mutta 3-vuotiaana opetettiin omaan sänkyyn omassa huoneessa. Meni tuo muutos kivutta, mutta lapsi tulee useimmiten aamuyöllä tai varhain aamulla viereen. Se ei haittaa minua ollenkaan, kun tulee siihen meitä herättämättä ja eihän me miehen kanssa sitä kahdenkeskistä aikaa kaivata makkarissa kuin iltayöstä.

Ainut haitta oli, että kun lapselle ei ole sängyssä omaa tyynyä tai peittoa, niin ängetessään päänsä samalle tyynylle usein lopulta herätti minut, vaikka sänkyyn hiljaa tulikin. Ja päät samalla tyynyllä oli vaikea edes unta jatkaa. Joten sovittiin, että lapsi ottaa yöllä omat petivaatteensa mukaan jos tulee viereen ja näin lapsi on sitten aina tehnytkin eli ei enää tuotakaan ongelmaa.

 

Meillä lapsen sänky on siis meidän makkarissa. Ja mä siis nostan lapsen aina meidän sänkyyn, kun ei sieltä yöllä uskalla pois itse tulla.. Mutta kun ei millään muulla rauhoitu jatkamaan unia.
Mä en ymmärrä miksi mä tunnen tästä tavallaan huonoa omaatuntoa.. Ehkä muiden "ei saa opettaa viereen nukkumaan" paasaukset on menny liian syvälle

 

Niitä vaiheita tulee ja menee. Meilläkin on juuri vähän alle 4v:llä joku painajaisvaihe ja tulee jo puolenyönaikaan tyynynsä ja vilttinsä kanssa nykimään hihasta. Välissä nukkui siis jo aamuun asti omassa sängyssä. Esikoisella oli samanlainen vaihe ja meni itsekseen ohi, nyt siis nukkuu reippaasti aamuun asti omassa sängyssä lastenhuoneessa. Meillä on perjaate, että viereen pääsee aina. Niin vähän aikaa ovat pieniä.

 

Meillä lapsen sänky on siis meidän makkarissa. Ja mä siis nostan lapsen aina meidän sänkyyn, kun ei sieltä yöllä uskalla pois itse tulla.. Mutta kun ei millään muulla rauhoitu jatkamaan unia.
Mä en ymmärrä miksi mä tunnen tästä tavallaan huonoa omaatuntoa.. Ehkä muiden "ei saa opettaa viereen nukkumaan" paasaukset on menny liian syvälle

Jatka vaan sen äidinrakkauden kuuntelemista niin hyvin menee

 

Meidän oli pakko opettaa nukkumaan omassa sängyssään 2-vuotiaana, kun pikkusisarus oli tulossa maailmaan. Olis ollut aika julmaa vasta sitten vauvan tultua taloon heivata esikoinen omaan sänkyynsä, joten siirrettiin 3kk ennen laskettua aikaa. Sänky oli meidän sängyn vieressä, joten aika kivuttomasti tuo onnistui, parina iltana/yönä tosin protestoi. Sittemmin on halunnut itse omaan huoneeseen nukkumaan (ihan meidän huoneen vieressä) ja nukkunut siellä ihan koko yön. Pienempi sisarus siirrettiin omaan pinnikseen kun oli 7kk, mutta vieläkin nostan viereen jos ei muuten rauhoitu keskellä yötä, ikää nyt 10kk. Jossain vaiheessa saa sitten siirtyä isoveljen kanssa samaan huoneeseen.

Eli jos toista lasta meinaatte hankkia, niin suosittelen sen unikoulun pitämään reilusti ennen lapsen syntymää. Mutta jos ette toista vielä haaveile, eikä se ole tulossa, niin antakaa vaan nukkua teidän välissä.

 

Jatka vaan sen äidinrakkauden kuuntelemista niin hyvin menee

Ihanasti kirjoitettu, kiitos tästä

 

Kiitos kaikille vastanneille!

Voimme siis hyvillä mielin jatkaa vierekkäin nukkumista