Lapsettomuushoidoissa olevat

[Ovum93]

KP 18 ja ei ovulaatioplussaa. Olen niin pettynyt omaan kroppaani jälleen kerran. Se ainut kerta tänä vuonna, kun ovulaatio on saatu aikaiseksi oikeaan aikaan, oli se kun henkilökunnan sairastapauksen takia inseminaatiota ei voitu tehdä.
Nyt edes 3kpl/päivä-annos ei tuo tulosta, vaikka ekalla tämän annokseninduktiossa se kasvatti kaksi follia. Nyt pari kuukautta sen jälkeen sama annos ei saa aikaiseksi mitään. Vituttaa kun en tiedä mitä vartaloni tekee, miksi se on muuttunut näin. Olen syönyt kesästä lähtien sitä metformiiniakin, mutta se ei auta itseäni tässä asiassa.

Soitan nyt aamulla klinikalle ja yritän saada ultrauksen lähipäiville. Haluan saada primolut-kuurin vuodon alkamiseksi, koska terolutit eivät itselläni ole saaneet vuotoa alkamaan. Keskenmenoprosessini aika primoluteilla saatiin kaksi kertaa vuoto aikaan (kun aina ennen toimenpiteitä piti tyhjentää kohta mahdollisimman hyvin näkyvyyden takia, jotta se riekale erottuisi). Lisäksi haluan saada ne pistokset tähän, koska mielestäni se, että 9kk aikana ovulaatio on saatu tulemaan kunnolla vain kerran, on riittävä todiste että letrot eivät toimi. Mulla alkaa hajota pää tähän jatkuvaan pettymykseen vartaloni suhteen.

Voi kun harmittaa niin sun puolesta. Joskus lääkärillä on selkeästi vain joku ajatus ja usko että tämä potilas raskautuu letroilla ja sokeutuu siinä itse. Mulla oli niin sama, aluksi puhuttiin vaan max 6kk OI yrityksestä, sitten IVF ja lopulta letroja jouduin kokeilemaan kaikilla eri annoksilla edes takaisin n 7kk ajan vaikka koskaan ei ovulaatiot onnistunut ja prog jäi surkeaksi. Meillä ei inseminaatioita eli aina piti kuitenkin stressata että johonkin järkevään aikaan olisi yhdyntä, jos vaikka kuitenkin jotain olisi tapahtunut kunnes prog paljasti ettei ollut. Lopulta olin aivan rikki ja mietin jo taukoa koko hoidoista, juuri tuo omaan kehoon kohdistuva pettymys oli raastavaa. Lääkäri kuitenkin vain sanoi että varmasti raskaudut OI hoidoilla ja määräsi gonal F 50 yksikköä kp 4 alkaen ja sillä sitten alkoikin follit kauniisti kasvamaan. Kaksi follikkelia vapautin ovitrellellä ja sitten aloitin cyclogestit pari pv myöhemmin luteaali tueksi. Toinen näistä folleista on nyt tuomassa meille esikoistytön vuosien yrityksen jälkeen (h21 juuri tänään). Eli vaadi pistoshoidot ilman muuta!! Seurantaa toki vaatii enemmän ja pitää pistää, mutta ainakin kannattaa kokeilla.

Ystäväni kokemukseni jälkeen kieltäytyi letroista täysin ja sai yksityiseltä suoraan gonal f ja raskautui ensimmäisestä kerrasta (tosin odottaa kaksosia, hänelläkin kaksi follia irrotettiin).

 

[Zelina]

Meillä Keski-Suomessa ohjeena on tehdä ovistesti aamulla eli ekasta pissasta. Oon aina saanut aamupissasta oviksen kiinni. Jos nyt kävisi niin, että pitäisi käydä vessassa vaikka aamuyöstä, niin pissaisin muovikippoon ja tekisin siitä testin sitten herätessä. Joskus oon noin joutunut tekemäänkin.

 

[Kerttumaaria]

Tuo sana "pelko" on kyllä hyvä! Itse olen valinnut aina täyshiljaisuuden (sen jälkeen kun olen saanut kehotuksia vaan rentoutua ja "se tapahtuu kun sitä vähiten ajattelee"). Mutta pelkohan se tosiaan oli/on tosi keskeinen tunne näissä piireissä. Pelottaa, ettei saa hartaasti toivomaansa, pelkää että siihen menee hirveästi rahaa/aikaa/mielenterveyttä. Pelkää, että ihmissuhteet (kaverisuhteet ja parisuhde) ottaa osumaa. Pelkää, että seksielämä muuttuu.
Ja jos raskaus alkaa, niin silloinkin sitä pelkää, eikä pysty oikein asettumaan iloisen odottajan asemaan.

Tuolla pelko-sanalla voi muut paremmin ymmärtää. Ja jos eivät ymmärrä, niin silloin kannattaa purkaa fiiliksiä tällaiseen paikkaan, jossa ei tuomita tai yritetä pakottaa positiiviseen ajatteluun, vaan tunteet hyväksytään sellaisina kun ne on.

Kiitos kaikista viisaista kommenteista @sara3 , @haaveillen ja muut! <3 Tuo on varmasti totta, että kaiken negailun takana useimmiten on se pelko. Ja sen avaaminen voi olla tosi tervetullutta - lähipiirinkin on helpompi olla ymmärtäväinen pelkäävää ihmistä (kuin yleisnegatiivista märsääjää) kohtaan Ja toisaalta tärkeää antaa ihan kaikille tunteille tilaa ja vuodattaa niitä vaikka sitten tänne, jos ei lähistöllä ole sellaista vastaanottajaa joka kestää kuunnella/osaa samaistua.

 

[Kerttumaaria]

Jännä miten sitä mukamas valmistautuu henkisesti siihen negatiiviseen tulokseen ja silti se tulos onnistuu jotenkin yllättämään **ttumaisuudellaan XD Meillä oli siis 9 kypsää munasolua joista YKSI on hedelmöittynyt luonnollisesti. Muutamaa vielä viljelevät ja katsovat josko niistä kehittyisi jotain. Hyvin vahva dejavu siis keväältä. Tietenkin pitää olla tyytyväinen siihen että luku ei ollut nolla... mutta pelottaa että ollaan kahden kuukauden päästä taas ajamassa sairaalaan ja saadaan matkalla tieto että ei tämäkään selvinnyt sulatuksesta. Vaikea luottaa tilastoihin, vaikka ne teoriassa meidän puolella olisikin, jos tuo yksi pakastimeen asti selviäisi.

Nyt tässä syö ekstraa se että oman kunnan lääkäri (joka vastaa hoitoprotokollan suunnittelusta) pohti ICSIn mahdollisuutta, mutta IVF:stä vastaava taho oli päättänyt toisin. Ja tässä vaiheessa ei siis enää voi mieltään muuttaa. Jos tästä yrityksestä ei tule mitään niin seuraavassa sitten todennäköisesti/toivottavasti ICSI kokeiluun.

Jos nyt jotain positiivista vielä, niin kyllä tässä ilmeisesti jonkinlainen resilienssi pettymysten käsittelyä kohtaan on kasvanut

 

[Keltainenkukka92]

Jännä miten sitä mukamas valmistautuu henkisesti siihen negatiiviseen tulokseen ja silti se tulos onnistuu jotenkin yllättämään **ttumaisuudellaan XD Meillä oli siis 9 kypsää munasolua joista YKSI on hedelmöittynyt luonnollisesti. Muutamaa vielä viljelevät ja katsovat josko niistä kehittyisi jotain. Hyvin vahva dejavu siis keväältä. Tietenkin pitää olla tyytyväinen siihen että luku ei ollut nolla... mutta pelottaa että ollaan kahden kuukauden päästä taas ajamassa sairaalaan ja saadaan matkalla tieto että ei tämäkään selvinnyt sulatuksesta. Vaikea luottaa tilastoihin, vaikka ne teoriassa meidän puolella olisikin, jos tuo yksi pakastimeen asti selviäisi.

Nyt tässä syö ekstraa se että oman kunnan lääkäri (joka vastaa hoitoprotokollan suunnittelusta) pohti ICSIn mahdollisuutta, mutta IVF:stä vastaava taho oli päättänyt toisin. Ja tässä vaiheessa ei siis enää voi mieltään muuttaa. Jos tästä yrityksestä ei tule mitään niin seuraavassa sitten todennäköisesti/toivottavasti ICSI kokeiluun.

Jos nyt jotain positiivista vielä, niin kyllä tässä ilmeisesti jonkinlainen resilienssi pettymysten käsittelyä kohtaan on kasvanut

Ymmärrän että kato harmittaa mutta uskallan ryhmän puolesta sanoa että kollektiivisesti pidetään sormet ristissä sen yhden ja muutaman fighterin puolesta Täytyykö siis olla välikierto ennen siirtoa vai miksi noin pitkä odotus?

Ja tuo on niin totta mitä kirjoitit resilienssistä!! Ehkä jotain hyvää tässä matkassa.

 

[haaveillen]

Jännä miten sitä mukamas valmistautuu henkisesti siihen negatiiviseen tulokseen ja silti se tulos onnistuu jotenkin yllättämään **ttumaisuudellaan XD Meillä oli siis 9 kypsää munasolua joista YKSI on hedelmöittynyt luonnollisesti. Muutamaa vielä viljelevät ja katsovat josko niistä kehittyisi jotain. Hyvin vahva dejavu siis keväältä. Tietenkin pitää olla tyytyväinen siihen että luku ei ollut nolla... mutta pelottaa että ollaan kahden kuukauden päästä taas ajamassa sairaalaan ja saadaan matkalla tieto että ei tämäkään selvinnyt sulatuksesta. Vaikea luottaa tilastoihin, vaikka ne teoriassa meidän puolella olisikin, jos tuo yksi pakastimeen asti selviäisi.

Nyt tässä syö ekstraa se että oman kunnan lääkäri (joka vastaa hoitoprotokollan suunnittelusta) pohti ICSIn mahdollisuutta, mutta IVF:stä vastaava taho oli päättänyt toisin. Ja tässä vaiheessa ei siis enää voi mieltään muuttaa. Jos tästä yrityksestä ei tule mitään niin seuraavassa sitten todennäköisesti/toivottavasti ICSI kokeiluun.

Jos nyt jotain positiivista vielä, niin kyllä tässä ilmeisesti jonkinlainen resilienssi pettymysten käsittelyä kohtaan on kasvanut

No yllättävää, ettei taaskaan kovin hyviä uutisia palstalaisilla Ja tosi kurja jos teille oli icsiä vilauteltu ja silti päädyttiin maljalle ja tulos on tämä Äh. Tosiaan pidetään sormet ristissä tuolle ainokaiselle

 

[sara3]

Voi kun harmittaa niin sun puolesta. Joskus lääkärillä on selkeästi vain joku ajatus ja usko että tämä potilas raskautuu letroilla ja sokeutuu siinä itse. Mulla oli niin sama, aluksi puhuttiin vaan max 6kk OI yrityksestä, sitten IVF ja lopulta letroja jouduin kokeilemaan kaikilla eri annoksilla edes takaisin n 7kk ajan vaikka koskaan ei ovulaatiot onnistunut ja prog jäi surkeaksi. Meillä ei inseminaatioita eli aina piti kuitenkin stressata että johonkin järkevään aikaan olisi yhdyntä, jos vaikka kuitenkin jotain olisi tapahtunut kunnes prog paljasti ettei ollut. Lopulta olin aivan rikki ja mietin jo taukoa koko hoidoista, juuri tuo omaan kehoon kohdistuva pettymys oli raastavaa. Lääkäri kuitenkin vain sanoi että varmasti raskaudut OI hoidoilla ja määräsi gonal F 50 yksikköä kp 4 alkaen ja sillä sitten alkoikin follit kauniisti kasvamaan. Kaksi follikkelia vapautin ovitrellellä ja sitten aloitin cyclogestit pari pv myöhemmin luteaali tueksi. Toinen näistä folleista on nyt tuomassa meille esikoistytön vuosien yrityksen jälkeen (h21 juuri tänään). Eli vaadi pistoshoidot ilman muuta!! Seurantaa toki vaatii enemmän ja pitää pistää, mutta ainakin kannattaa kokeilla.

Ystäväni kokemukseni jälkeen kieltäytyi letroista täysin ja sai yksityiseltä suoraan gonal f ja raskautui ensimmäisestä kerrasta (tosin odottaa kaksosia, hänelläkin kaksi follia irrotettiin).

Kiitos kokemuksensi jakamisesta ja ihanaa loppuraskautta sulle! ❤
Minulle on aikoinaan annettu se "naisesta johtuva määrittämätön hedelmättömyys"-diagnoosi, mutta nyt olen kyllä ihan varma, että minulla on (ainakin) pcos. Letrot ovat aiemmin toimineet, vaikka niidenkään kanssa ei ole ollut ennakoivuutta.
Edellinen onnistunut ovulaatio osui tosiaan kohtaan, jossa klinikalla oli sairastapaus ja siksi inssi jäi tekemättä. Lohduton itseäni sillä, että sentään tiedämme nyt, että isompi annos letroja toimii ja voisin sen suhteen rentoutua. Nyt tuntuu, että en voi enää luottaa mihinkään.

Menen tänään folliultraan, jossa pyydän seuraavaan kiertoon pistokset. En vaan jaksa enää uskoa ja odottaa. Plus en edes halua tarkkaa summaa, mutta tänä vuonna minulla on tainnut kulua ainakin 2000€ pelkkiin turhiin folliultriin. Siihen päälle letrot, metformiinit ja lukemattomat ovulaatiotestit. Ja vain yksi onnistunut ovulaatio, jota ei voitu hyödyntää.

 

[sara3]

Jännä miten sitä mukamas valmistautuu henkisesti siihen negatiiviseen tulokseen ja silti se tulos onnistuu jotenkin yllättämään **ttumaisuudellaan XD Meillä oli siis 9 kypsää munasolua joista YKSI on hedelmöittynyt luonnollisesti. Muutamaa vielä viljelevät ja katsovat josko niistä kehittyisi jotain. Hyvin vahva dejavu siis keväältä. Tietenkin pitää olla tyytyväinen siihen että luku ei ollut nolla... mutta pelottaa että ollaan kahden kuukauden päästä taas ajamassa sairaalaan ja saadaan matkalla tieto että ei tämäkään selvinnyt sulatuksesta. Vaikea luottaa tilastoihin, vaikka ne teoriassa meidän puolella olisikin, jos tuo yksi pakastimeen asti selviäisi.

Nyt tässä syö ekstraa se että oman kunnan lääkäri (joka vastaa hoitoprotokollan suunnittelusta) pohti ICSIn mahdollisuutta, mutta IVF:stä vastaava taho oli päättänyt toisin. Ja tässä vaiheessa ei siis enää voi mieltään muuttaa. Jos tästä yrityksestä ei tule mitään niin seuraavassa sitten todennäköisesti/toivottavasti ICSI kokeiluun.

Jos nyt jotain positiivista vielä, niin kyllä tässä ilmeisesti jonkinlainen resilienssi pettymysten käsittelyä kohtaan on kasvanut

Olen pahoillani pettymyksestä. Tuo on kyllä niin kökköä ja vielä lisänä tuo, että yksi lääkäri haluaisi kokeilla jo icsiä ja sitten joku toinen ajattelee toisin. On inhottava olla toisten ihmisten armoilla näissä asioissa.

 

[tasaraha]

Sain uuden ajan ens kuun loppuun. Taas 2kk odottamista.

Just puoliso sano sitä, kun oma elämä on vähän niiku tauolla. Sen kummempia suunnitelmia ei voi tehdä, kun silloin saattaa olla just joku toimenpide eikä yhtäkään halua jättää välistä ja omalla toimilla venyttää tätä yhtään pidemmälle.

 

[pienitoiveemme]

Kp 13, ovis plus, folli 19mm. Inssi tehty r-testipäivä 19.9.25.

Jännitti kyllä niin perkeleesti. Sain myös "pienen" mental break downin polilla, lähinnä koska tällä kertaa siittiöt sattui olemaan huomattavasti huonompaa erää kun aiemmin. Ehkä liikaa luomuyritystä

Tuntuu, että ei tästä tule nyt kuitenkaan yhtään mitään, toiveikkuus tipotiessään. Tuntuu, että IVF jonoon vaan odottelemaan mutta silti; onneksi ihana hoitaja jaksoi olla kannustava ja piirsi taas testipäivälle sydämen

 

[näännä]

Voi kökkö että taas tulee odottelua, @tasaraha !

Paljon menestystä siittiöille, @pienitoiveemme ja tsemppiä piinailuun!

Itselläni jo puolivälissä tämä Microgynonien syöminen ja tositoimien venailu. On masentanut käydä yhdessä syksyn myötä taas käynnistyneessä viikoittaisessa harrastusryhmässä, jossa saa oikein kunnolla katsella vauvamahoja ja kuunnella vauvajuttuja. Mutta tajusin että enää yksi kerta sitä, sitten se mun reissu, ja seuraavalla kerralla mulla onkin ehkä jo stimulaatio käynnissä jee jee best!

 

[MyMa]

*Nimi/ikä/monesko/missä hoito/mikä hoito/jotain vielä?*

(satunnaisessa järjestyksessä)

Mariamimi/ 40/ toinen (1. yhteinen)/ Ovumia/ lahjasolut
Haaveillen/ 33/ ensimmäinen/ tays/ ivf
pienitoiveemme / 35/ ensimmäinen toiveissa / selittämätön lapsettomuus/ OI Letrozol + Inseminaatio, tehty 3/3, seuraavaksi IVF-jonoon
Karhurouvanen / 38 v/ esikoinen parisuhteesta ivf:llä, toinen itsellisenä ivf:llä, kolmas yrityksessä itsellisenä lahjamuniksilla/ Viro/ ongelmana alhainen AMH
näännä / 38 / ensimmäinen toiveissa /Felicitas/itsellisenä lahjasiittiöillä inssit
Zelina / 38 v. / ensimmäinen toiveissa / K-S KS / 1. IVF, male factor
Lilja93/31/1./KYS/IVF/hoidot lahjasiittiöillä miehen geenivirheen vuoksi
Toivoton vierailija/ 38v./ toinen/ felicitas/ eka ivf ja passit menossa
Sara3/34v/3.lapsi/Ovumia/
letrozol +inseminaatio (+metformiini)/"naisesta johtuva hedelmättömyys" (yritystä vain vuoden 2025 loppuun)*
MyMa/ 37 /kolmas/ Ovumia/ IVF x2 tehty. 2 alkiota pakkasessa
Tasaraha / 36v. / esikoinen luomuna, toista yritetty 2v. / selittämätön lapsettomuus / HUS / 3x OI Letrozol, 1x inseminaatio/ IVF alkamassa 10/25
Kerttumaaria/39/ensimmäinen/
julkinen Ruotsissa/IVF/selittämätön lapsettomuus*


*Haikara matkalla*

Ovum93...ensimmäinen..LA
Keltainenkukka92/ 33v/ esikoinen luomuna, toista yritetään, ongelmana erittäin matala AMH, mahdollisesti viimeinen yritys omilla soluilla (HUS), lahjasolujonossa yksityisellä. Luomuplussa

Kerätään listalle keskustelijoita, niin on helpompi pysyä kärryillä mitä kullakin taustalla. Jos haluat listalle, lisää boldilla viestiisi yllä olevat tiedot. MyMa poimii tiedot keskustelusta ja päivittelee tällä erää listaa aina tarvittaessa

Listalle päivitetty kaikki tietonsa antaneet

@Kerttumaaria lisätty

 

[MyMa]

Vastailen vähän viiveellä joihinkin juttuihin, on ollut kiirusta niin jäänyt vain lukemisen ja tykkäilyn tasolle. Joka päivä käyn kyllä katsomassa, täällä on niin ihanan aktiivista keskustelua

@näännä mä kun kävin keväällä pään magneettikuvassa kun aurallinen migreeni+isot estrogeeniannokset+mahdollisesti neurologiset pienet oireet nousi pöydälle, niin siellä neurologi lohdutteli että vaikka auramigreeni ja nää hoitojen jotkut lääkitykset nostaa aivotapahtuman riskiä, niin se absoluuttinen riski on silti alunperinkin niin pieni, että vaikka se kaksin- tai kolminkertaistuisi niin nuorella (=ei vanhus) perusterveellä naiselle (toki en sun muusta terveydestä tiedä) se riski on silti niin pieni, että sanoi mulle että jäitä hattuun vaan. Mutta migreenikohtaukset tietysti itsessään on kamalia ja eihän siitäkään mitään tule, jos esim. lääkitys alkaa niitä lisäämään. Mä oon jälkeenpäin tajunnut, että keväällä mulla lääkityksen lisäksi ihan vaan stressi lisäsi ihan sikana kohtauksia.

@tasaraha ja @Zelina rauta-asiaan: mä kävin tänään neuvolassa ja siellä mitattiin hb joka oli hyvä, 137, ja ihan omasta aloitteestaan terkka sanoi, että katsotaanpa lisäksi labran kautta ferritiini, ja neuvolassa on siitä sitten jatkot, jos tarvii toimenpiteitä. Olin tosi iloinen, että ei tarvinnut itse alkaa sitä penätä. No ne "jatkot" on sit tietenkin varmasti suun kautta lisärauta, jota mä jo käytän, mutta otan tän asian vielä Ovumiassa puheeksi kun olen fer. mittauksessa käynyt.

Niin ja @tasaraha kun kysyit koulutus/työtaustaa, niin mulla on aiempi ammatti terveydenhuoltoalalta ja teinkin niitä töitä useita vuosia. Sittemmin opiskelin yhteiskuntatieteitä ja nyt olen isossa julkisessa organisaatiossa asiantuntijatehtävissä.

@Mariamimi onpa hienoa, että munanjohtimen poistosta ei tule tuon pidempää hoitotaukoa! Paitsi nyt tmp odottelusta...

@haaveillen kirjoititpa kivasti tuosta, mitä niille yltiöpositiivisille tsemppaajille voisi sanoa. Tuo pelkäämisen tunnustaminen kuulostaa oikeasti aika käyttökelpoiselta vastaukselta, otanpa käyttöön! Ja tottahan se on, pelko kai sitä pessimismiä ja kyynisyyttäkin ajaa. Paras lohtu mulle ihan aidostikin on tämä palsta. Enpä tiedä miten pää kestäisi ilman tätä yhteisöä.♥

@sara3 aivan hanurista, että ovista ei tullutkaan! ootko siis itse vakuuttunut, että sitä ei tullut, vai olisko se jotenkin voinut mennä testeistä ohi? Mitä sulle tänään sanottiin ultrassa, kiinnostaa kovasti kun siellä olet ehtinyt käydä?

@pienitoiveemme ihanaa, että sulle päästiin tekemään inssi! Juuri kun puhuttiin yltiöpositiivisuuden tuputtamisesta, niin tuputan silti että nyt vaan peukkuja pystyyn Kahden viikon piina nyt edes jollain meistä siis... + @Keltainenkukka92 aamukampa

@Kerttumaaria tervetuloa mukaan joukkoon! ja isot pahoittelut kadosta viljelyn aikana, toi on niin peestä

 

[MyMa]

Teidän useiden keskustelut ovulaation induktiosta on saanut mut miettimään omaa tilannetta ihan toden teolla. On aivan totta, että lääkäreillä on tosi eri hoitolinjoja ja kuten @Ovum93 sanoi, että jotkut vähän "väkisin" jatkaa sillä pelkällä letro/clomi linjalla. Tää on oikeasti aika tympeää, että kun näin erikoisella alalla yleensä potilaalla ei ole kauheasti kokemusta hoidoista ja tietoa joutuu raapimaan sieltä täältä, niin on ihan pakko vaan luottaa siihen, että se oma lääkäri osaa tehdä oikeat hoitolinjaukset.

Mulla siis ihan alun alussa Ovumiassa 2016 alettiin Letrozolilla ja kokeiltiin OI:ta, mulla siis PCOS ja täys vuodottomuus, munasarjat "täynnä" rakkuloita. Ei ollut mitään vastetta, kahta eri letro annosta kokeiltiin, sitten siirryttiin IVF. Pistoslääkkeitä ei tarjottu tai en tiedä, oliko tuolloin jo tällaista tietoa. Olen nyt miettinyt monta kertaa, että jos olisikin jatkettu OI:lla ja muutettu sitä lääkitystä vielä (letro annoksen nosto ja/tai pistokset), niin olisiko asiat toisin, olisiko mulla saatu se ovulaatio aikaan.

Mä oon nyt viime päivinä jopa ihan soimannut itseäni tästä asiasta, että en nuorempana (olin 28) tajunnut MITENKÄÄN kyseenalaistaa tätä että pari kertaa vaan kokeiltiin letrot ennen IVF. Tai sitten varmaan myös halusin itse, että edetään nopeammin tehokkaampaan IVF:ään, en muista enää. Mutta jos ei olisi tarvinnut tehdä IVF x 2, olisi hoitaminen ollut kevyempää ja ehkä olisi päästy nopeammin etenemään...? mene ja tiedä, tätä jossittelua on nyt pyörinyt mielessä. Erityisesti nyt kun @Ovum93 kerroit, miten sulla meni. Ja miten ihana kuulla että teille on tyttö tulossa, ja vihdoin Niin iloinen sun puolesta! Toivottavasti toinen puolisko sujuu hyvällä fiiliksellä ja olotilalla.

Omanapa tällä hetkellä Estradot-laastari pienellä annoksella näyttäisi toimivan ainakin sillä tavoin, että limakalvo selvästi kasvaa koska sellaista limmmmmmmaaaaaa kyllä tulee että moro Maanantaina 8.9. sitten Ovumiaan seuraavan kerran.

 

[näännä]

Kiitos @MyMa neurologin viisauden jakamisesta! Helpottavaa että hänen näkemys oli tuollainen.
Mäkin oon miettinyt nyt kun lukenut tarinoita ei-täysin onnistuneista ivf-rundeista ja joutunut itse odottelemaan että follit tasaantuu ivf:ää varten että jos olisi vaan jatkanut niitä OI+inssejä niin olisikohan loppujen lopuksi tuloksia tullut kuitenkin nopeammin. Mulla tosin ei oo PCOS ja ikää jo hoitojen aloitusvaiheessa paljon, joten en toki ole mikään ihanteellinen inssikandidaatti. Mutta joka tapauksessa oon nyt vähän kaiholla muistellut niitä kevään kolmea inssiä, kun sellaista täysin turhauttavaa odottelua ei ollut ollenkaan vaan koko ajan joko kypsyteltiin munasolua tai odoteltiin että pääsee tekemään raskaustestejä.

 

[Ovum93]

@sara3 kiitos toivottavasti uässä saisi jotain positiivista uutista ❤ ja toivottavasti saat pistokset, eihän nekään tietysti kaikille toimi mutta hyvä kokeilla kun letrot ei toimi.

@MyMa kiitos Ja tosi hyvää pohdintaa. Ja @näännä myös. Nää on vaikeita kysymyksiä ja kukaan ei tiedä miten juuri sun kroppa reagoi x lääkkeeseen/hoitoon ilman kokeilua. Ja toisaalta taas kokeilut maksaa, vie aikaa ja kuluttaa henkisiä resursseja. Että ymmärrän myös hirveän hyvin toiveen siirtyä mahdollisimman nopeasti IVF sillä se on ainakin paperilla tehokkain ja varmin.

Vaikka itsekin olin täällä jo seurannut teidän IVF tarinoita ja tiesin ettei se niin ruusuista ole, olin silti pyytänyt IVF lähetettä pitkin alku vuotta. Jälkikäteen olen kiitollinen lääkärini ”jääräpäisyydestä” ja uskosta OI hoitoihin. Vaikka olin mielestäni henkisesti aika heikko noiden hoitojen aikana enkä sietänyt niitä hyvin (ihailen teitä kaikkia NIIN paljon!❤) ja olinkin päättänyt että tuo gonal F on viimeinen yritys ja sitten henkinen hengähdys tauko IVF odotellessa, en nyt enää usko että se IVF olisi ollut mulle mitenkään helpompi todennäköisesti päin vastoin. Tosin siinä olisi ehkä ollut asioita jotka ei olisi enää aiheuttanut pettymystä omaan kroppaan, esim juuri ovulaatiossa epäonnistuminen joka toi aina joka kuukausi itkut.

 

[Kerttumaaria]

*Nimi/ikä/monesko/missä hoito/mikä hoito/jotain vielä?*

(satunnaisessa järjestyksessä)

Mariamimi/ 40/ toinen (1. yhteinen)/ Ovumia/ lahjasolut
Haaveillen/ 33/ ensimmäinen/ tays/ ivf
pienitoiveemme / 35/ ensimmäinen toiveissa / selittämätön lapsettomuus/ OI Letrozol + Inseminaatio, tehty 3/3, seuraavaksi IVF-jonoon
Karhurouvanen / 38 v/ esikoinen parisuhteesta ivf:llä, toinen itsellisenä ivf:llä, kolmas yrityksessä itsellisenä lahjamuniksilla/ Viro/ ongelmana alhainen AMH
näännä / 38 / ensimmäinen toiveissa /Felicitas/itsellisenä lahjasiittiöillä inssit
Zelina / 38 v. / ensimmäinen toiveissa / K-S KS / 1. IVF, male factor
Lilja93/31/1./KYS/IVF/hoidot lahjasiittiöillä miehen geenivirheen vuoksi
Toivoton vierailija/ 38v./ toinen/ felicitas/ eka ivf ja passit menossa
Sara3/34v/3.lapsi/Ovumia/
letrozol +inseminaatio (+metformiini)/"naisesta johtuva hedelmättömyys" (yritystä vain vuoden 2025 loppuun)*
MyMa/ 37 /kolmas/ Ovumia/ IVF x2 tehty. 2 alkiota pakkasessa
Tasaraha / 36v. / esikoinen luomuna, toista yritetty 2v. / selittämätön lapsettomuus / HUS / 3x OI Letrozol, 1x inseminaatio/ IVF alkamassa 8/25


*Haikara matkalla*

Ovum93...ensimmäinen..LA
Keltainenkukka92/ 33v/ esikoinen luomuna, toista yritetään, ongelmana erittäin matala AMH, mahdollisesti viimeinen yritys omilla soluilla (HUS), lahjasolujonossa yksityisellä. Luomuplussa

Kerätään listalle keskustelijoita, niin on helpompi pysyä kärryillä mitä kullakin taustalla. Jos haluat listalle, lisää boldilla viestiisi yllä olevat tiedot. MyMa poimii tiedot keskustelusta ja päivittelee tällä erää listaa aina tarvittaessa

Listalle päivitetty kaikki tietonsa antaneet

@Kerttumaaria laitatko tietosi, niin lisätään sutkin listalle

*Kerttumaaria/39/ensimmäinen/julkinen Ruotsissa/IVF/selittämätön lapsettomuus*

Kiitos kun lisäät

 

[Kerttumaaria]

Ymmärrän että kato harmittaa mutta uskallan ryhmän puolesta sanoa että kollektiivisesti pidetään sormet ristissä sen yhden ja muutaman fighterin puolesta Täytyykö siis olla välikierto ennen siirtoa vai miksi noin pitkä odotus?

Ja tuo on niin totta mitä kirjoitit resilienssistä!! Ehkä jotain hyvää tässä matkassa.

Kiitos! Tämähän on itseasiassa oikein hyvä työnjako - palstalaiset pitää sormia ristissä ja toivoa hiljaisesti yllä silloin kun oma luotto ja toiveikkuus on nollassa Tsing @pienitoiveemme - sormet ja varpaat täällä tiukasti ristissä ilmeisesti palstan ainoan (?) piinailijan puolesta!

Jep edessä välikierto ennen siirtoa ja mahdollinen siirto sitten luonnolliseen ovulaatioon joka osuu tod näk marraskuun alkupuolelle. Ja siellä nyt on tosiaan se yksi ainoa fighter jäljellä, muut eivät menestyneet Maanantaina kuullaan selvisikö se ainoa pakastimeen asti.

On se sitten resilienssi vai tämä palsta vai molemmat, mutta on kyllä oikeasti helpompi kantaa näitä fiiliksiä <3

 

[Mariamimi]

Kirjoitan tämän riskillä tänne. Toivon, ettette pahastu. Jättäkää myös lukematta, jos toisen onni tuntuu liian rankalta.

Itseäni aina kiinnosti, miten kanssapalstailijoilla raskaus sujui ja heidän kuulumiset, joten jaan oman nykytilanteeni tänne, jos jotain kiinnostaa.

Vuosi sitten olin aktiivinen tällä palstalla. Edelleen ja tässä tilanteessa harmikseni (tietenkin jokainen meistä toivoo, että pääsisi helpommalla raskautimisessa ja raskaus kestäisi)palstalla kirjoittelee muutama sellainen ihminen, joka kirjoitteli jo minunkin aikana ja mahdollisesti myös muistaa minut. Tämä palsta oli itselleni tärkeä tukimuoto elämäni vaikeimmassa tilanteessa. Itselleni kävi onnekkaasti ja oi+inseminaatio tekivät minusta tyttövauvan äidin elokuun loppupuolella Sekä raskausaika että synnytys menivät hyvin.

Toivon sydämeni pohjasta, että jokaiselle teistä kävisi yhtä onnekkaasti ja saisitte toivomanne vauvan syliin asti

Mä muistan sut @Tyyn3 Ihana kuulla, että kaikki meni hyvin ja saitte vauvan syliin. Ihanaa vauva-arkea

 

[sara3]

Liittyisin epäonnisten joukkoon, joita tuntuu nyt olevan moni meistä. Ottaa päähän niin paljon.

Tänään kävin ultrassa ja kuten arvelin, mitään ei ole tapahtunut. Munasarjoissa on paljon 10mm rakkuloita, näyttävät aivan kuplamuovilta ja oikeassa munasarjoissa gynekologi pystyi näyttämään helminauhamaisia follikkeleita. Sain ohjeeksi käyttää nyt 10 päivää Primolutia (joka btw. tuntuu olevan melko lopussa Suomessa, mutta "onneksi" minulta löytyi sitä keskenmenoprosessia varten hankittuna). Heti kun saavuin kotiin, otin sen. Haluan mahdollisimman nopeasti eroon tästä kierrosta, josta ei taaskaan saatu ovulaatiota aikaan.


Turhautumiseni taso alkaa olla törkeän korkea. Sovimme, että ensi kierron käytän vielä letroja isolla annoksella, mutta aloitan ne myöhemmin. Pistoksista puhuttiin, mutta munasarjoissani olevien follikkelien "pullakkuuden" perusteella lääkäri uskoi pistosten aiheuttavan minulla todennäköisesti liiallista stimulaatiota.


En oikein tiedä mitä ajatella tai tehdä. Onneksi minulla oli noita primoluteja (koska terolutilla minulla ei ole saatu vuotoa aikaan) ja tämä kierto saadaan pakotettua päättymään.
Mutta jatko. Miten vielä jaksaisi yrittää letroilla, kun usko niihin on todella koetuksella.
1. kierto, kun käytin letroja 3kpl kp 3-7, toi kaksi hyvää follikkelia. En kuitenkaan saanut tuossa kierrossa ovulaatioplussaa testiin ja kierto meni harakoille.
2 kierto, kun käytin letroja 3kpl kp 5-8, saatiin aikaan yksi hyvä follikkeli, mutta inssi jäi tekemättä klinikan sairastapauksen vuoksi.
3. kierto, kun käytin letroja 3kpl, kp 3-7, ei niillä ollut vastetta ollenkaan.

En ymmärrä tätä logiikkaa, mutta tämä on kuulemma juuri pcos:n haittapuoli.

Koska haluaisin yrittää vaikuttaa edes jotenkin tähän (valheellisesti, edes placebo-efektin saadakseni), yritän nyt laihtua pari kiloa seuraavaa kiertoa varten. Minulla on siis 6-7kg siihen, että olisin normaalipainoinen. Painoni on pysynyt samana jo kaksi vuotta, mutta olen saanut päähänpinttymän, että ehkä se olisi se ongelma. Olen vaan niin hämilläni ja yritän epätoivoisesti miettiä mitä teen väärin ja miten voisin vielä parantaa. En tosin tiedä, onko millään tekemiselläni lopulta väliä kun tuntuu että tein mitä vaan, keho tekee omiaan.



Mieleni alkaa myös pakosta pohtia IVF:ää. Se kuitenkin pohdituttaa hinnan puolesta. Toisaalta jo nyt 3. lapsen yritykseen (ml. keskenmenon aiheuttamat kustannukset) on mennyt varmasti jotain 3000-4000€. En ole suoraan sanottuna ole uskaltanut edes laskea, vaikka teen kuukausitasolla aina tilinpäätöksiä.
Paljonko teillä, jotka olette tehneet IVF:n yksityisellä, on mennyt rahaa?
Ja miten teille pcos-naisille on tehty IFV, pitkällä vai lyhyellä kaavalla?


Yritän nyt saada ajatuksiani kasattua ja mahdollisesti lähestyn klinikkaa uudestaan kysymysten kera. Pelkoni on, että ensi kierrossa sama toistuu.

 

[Keltainenkukka92]

Olen pahoillani @sara3
Toisin tälleen kun oma ongelma aina ollut että folleja naurettavan vähän (afc jopa 0+2...) niin tulee väkisin mieleen että monta 10mm kuulostaa aika unelmalta IVF ajatellen. Olen tietoisesti ollut laskematta tarkkaa summaa mutta "yllättävän vähän" meni kolme IVF koska a) kela-korvaus, b) keskeytyksien takia (ei ikinä päästy punktiota pidemmälle) summa jäi aika maltilliseksi. Folliultrat nyt varmaan maksaa yhtä paljon oli sitten inssi vai ivf-tsekkausta.

@Kerttumaaria n ainokaisen puolesta ja kiinnostaa milloin @pienitoiveemme aikoo testata? @MyMa ihan parasta kun sun lääkitys toimii, kuulostaa todella lupaavalta. Onko @karhurouvasen vuoto loppunut?

Ja jotain jäi varmasti kommentoimatta , ihanan vilkasta keskustelua täällä

 

[MyMa]

@sara3 mun kokemus ei välttämättä auta koska mun IVF:t tehtiin 2016-2017, jolloin hinnatkin oli eri, nythän hoitojen hinnat on noussut kuten kaikki muukin. Ja lisäksi näihin mun hintoihin sisältyy se kaikki muukin day 1 hoidoista lähtien, ne letrokokeilut, piiiiitkät esiselvittelyt, monia eri verikokeita, seurantakäyntejä ynnä muut, kaikkien tilanteet on kuitenkin niin erilaisia. Mutta muistelen että meillä olis mennyt suurinpiirtein näin:

Kun oli tehty 2x IVF ja 2x siirto >syntyi lapsi, tähän mennessä oli mennyt n. 7500€.

Toista lasta yrittäessä tehtiin 4x siirto, neljännestä syntyi lapsi, näihin kuluihin ei kuulunut juuri muuta kuin siirrot ja niitä edeltävät perus ultrat ym, > rahaa meni 5000€.

Nyt kolmosta yrittäessä on mennyt km kulut, lääkkeet ym mukaan lukien reilu 3000€ n. 7kk ajalla.

Näihin hintoihin sisältyy nyt muistin vuoksi pientä epävarmuutta!

Mulla siis kans se PCOS ja samat helminauhat on näkynyt aina. @Keltainenkukka92 PCO:ssa ne isot määrät pieniä folleja on juuri se ongelma, koska kun folleja on tosi paljon niin mikään niistä ei "nouse" johtofolliksi eikä stimulointikaan tästä syystä aina toimi TAI hyperstimulaation riski kasvaa isoksi, hirveää tasapainoilua se stimulaatio IVF:n aikana. Siksi myös PCO-potilailla ovulaatiota voi olla tosi vaikea saada aikaan edes lääkkeillä.

Mulla tehtiin molemmilla kerroilla lyhyellä kaavalla IVF. Mulla oli AMH erinomainen (en muista paljonko, mutta tuon sanan muistan ) ja eka stimulaatio meni silti ihan päin hanuria, saatiin vain yksi solu >pas >nega. Toisella kertaa oli lääkemäärät kohdallaan ja saatiin 20 solua > 8 pakkaseen eli loistosaalis. Näitä nytkin sit edelleen siirrellään. Valitettavasti usein se eka IVF-kierros on sitä, että pitää "harjoitella" oikeiden lääkitysten löytämistä. Sellaisella realismilla kannattaa suhtautua, että välttämättä, ei toki aina, se eka kerta ei ole se jackpot.

 

[Mariamimi]

@sara3 mun ivf 2025 alkuvuodesta maksoi noin 5000€ + lääkkeet ~800€. PAS ~ 1200€/siirto. Nythän on toki Kelakorvaukset nousseet, joten ihan noin paljon ei taida jäädä enää maksettavaa. Ellei yksityiset ole nostaneet hintoja korvausten myötä

Mulla on pariin kertaan eri lääkäreiden tahoilta kommentoitu olevan pco-tyyppiset munasarjat, mutta diagnoosia mulla ei ole (kaikki pcos-merkit ei täyty). AMH korkeahko ja afc 10+10 luokkaa vaikka ikää alkaa jo olla, mutta laatu onkin sit mitä on.

Hoidot mulla on tehty kummallakin kertaa lyhyellä kaavalla. Follit kasvaa hyvin pienillä annosmäärillä ja soluja on saatu kerättyä hyvin. Tokassa tuli lievä hyperi. Toisessa yrityksessä oli käytössä estrogen-priming tasaamaan follien kasvua.

OI-hoidoissa pistoksilla (Menopur 75) mulla kasvoi aikoinaan yhdessä kierrossa 4-5 follia ja iskettiin yhdyntäkielto monikkoraskausriskin vuoksi. Tämä siis ehkä se mitä sunkin kohdalla pelätään. Viimeisimmässä OI-alkionsiirrossa annos tiputettiin 37,5 ja sillä saatiin kypsymään vain se 1 folli, mitä tavoiteltiin.

Ymmärrän turhautumisen, hakemista se tosiaan on välillä lääkityksen kanssa Mulla ainakin myös jokainen kierto on ollut vasteen suhteen erilainen. Se kerran toiminut annostus ei seuraavassa kierrossa olekaan taas välttämättä enää toiminut.

 

[pienitoiveemme]

@Keltainenkukka92 tällä hetkellä on niin pessimistinen olo, että varmaan jää testaus lähemmäksi tuota oikeaa testipäivää Saa nähdä miten mieli tässä muuttuu, ainahan sitä lähempänä sitten miettii että "mitä jos sittenkin"

 

[pienitoiveemme]

Piti kommentoida myös @sara3 "Koska haluaisin yrittää vaikuttaa edes jotenkin tähän (valheellisesti, edes placebo-efektin saadakseni), yritän nyt laihtua pari kiloa seuraavaa kiertoa varten."

Samoja ajatuksia täälläkin. Että jos edes jotain voisi tehdä itse toisin. Liikunta? Ruokavalio? Jotakin. Tuntuu että pitäisi saada tarrattua jostain ratkaisusta kiinni