Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Lapsen saaminen
lapsettomuus ja keskenmeno
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="Vadelmaunelma, post: 21097855, member: 25638"]</p><p>Meillä on lasta toivottu kesästä 2007 lähtien, mutta mitään ei tapahtunut, vaikka gynekologi vuositarkastuksessa oli todella vakuuttuut, että pian nähdään alkuraskauden ultrassa. No, ei mennyt ihan näin. Alkusyksystä 2008 tehtiin tutkimukset yksityisellä klinikalla ja diagnoosina selittämätön lapsettomuus. Aloitettiin ns. kevyet clomifen + terolut -hoidot, josta heti ekasta kierrosta tuli plussa, mutta meni kesken muutaman päivän päästä eli ns. kemiallinen raskaus. Sama toistu alkutalvesta taas. Lapsettomuusklinikalla oltiin kannustavia ja toivotettiin aina tervetulleiksi alkuraskauden ultraan. Jouluna kuitenkin olin sairastunut infektioon, joka viittasi aluksi vaikeaan munuaistulehdukseen ja rajuun virtsatieinfektioon. Tauti ei kuitenkaan mennyt ohi ja lopulta maaliskuussa 2009 olin kirurgin vastaanotolla sairaalassa ja tyly tuomio annettiin silloin: paha endometrioosi, joka on rauhassa muhinut ja levittäytynyt vaikka mihin ja aiheuttanut rakkoon ja munuaisiin leviämisellä infektion ja vakavat jälkioireet. Kirurgi sanoi suoraan, että vain IVF voisi meille vauvan tuoda. Endometrioosin liittyvät kivut pahenivat ja muuttuivat häiritseviksi ja pitkäaikaisiksi. Klinikalla ei välitetty kirurgin diagnoosista ja haluttiin tehdä IUI -hoitoja. Typeränä suostuin niihin ja kehoni suorastaan villiintyi niistä lääkkeistä, koska endo otti niistä lisää vauhtia ja energiaa. Klinikalla ei välitetty tästäkään ja sain tosi ynsää kohtelua, vaikka itse maksettiin kaikesta! Kesällä 2009 endoani leikattiin kerran, mutta tulossa jossain vaiheessa jopa useampi leikkaus <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite3" alt=":(" title="Surullinen :(" data-shortname=":(" /> Samallla vaihdoimme myös klinikkaa, jossa asiaamme suhtauduttiin ihan toisella tavalla.</p><p></p><p>Loppukesästä 2009 tehtiin 1. IVF/ICSI, jossa heti kätelyssä 2 alkion siirto toi plussan. Kauhu ja paniikki iskivät kuitenkin rv 5+, kun pönttö täyttyi verestä. Suureksi yllätykseksi rv 6+3 kohdusta löytyi kuitenkin kaksi raskaussäkkiä, mutta vain toisessa oli asukas ja sillä :heart: Kaikki meni oikein hyvin. Minua ultrattiin mielenrauhani vuoksi useampaan otteeseen - viimeisimmän kerran rv 10+2, kunnes rv 10+4 lääkärikäynnillä sikiön todettiin yllättäen menehtyneen. Maailma romahti. Lääkärikään ei meinannut uskoa silmiään ja lähetti vielä toiselle lääkärille ultraan, mutta ei se tilannetta miksikään muuttanut :'( Elämäni raskain viikonloppu alkoi siitä. Koska raskaus oli alkanut tuplina, kehotettiin tulemaan sairaalaan tyhjennykseen. Siellä moni asia meni tosi pieleen ja reissu oli ihan hirveä ja päätyi lopulta leikkuriin kaavintaan keskellä yötä. Karseinta oli kuitenkin se, että samaan aikaan sisareni oli samassa sairaalassa käytävän toisella puolella hoitamassa vastasyntynytta vauvaansa, toista lastaan. Luulin jo, että kuolen ahdistukseen ja tuskaan. Loppuvuosi meni sumussa, tuskassa ja ahdistuksessa, jota en ole koskaan kokenut. Koin ihmisarvoni olevan täysi nolla ja olevani suurin luuseri ikinä, kun kehoni ei mitään osaa tehdä oikein. Joulun peruin, se tuntui niin irvokkaalta juhlalta. Koko talvi oli kamalaa. </p><p></p><p>Endoni ei saisi pahentua, joten urheasti raahauduin 1. PAS -hoitoon. Sulatuksessa kävi suuri kato ja 2 siirrettyä alkiota olivat nekin raukat taantuneet. Toiveita ei juuri annettu. Yllätys oli kuitenkin suuren suuri, kun testi näytti plussaa. Kaikki meni oikein hyvin, ei mitään ongelmia. Jostain syystä epäilin kuitenkin koko ajan, että kaikki ei ole hyvin. En tiedä, mistä se tunne tuli ja vielä ennen ultraa sanoin miehelle kahvilassa, että ei meille tule mitään vauvaa ja että se on tuulimuna ihan varmana. No, siksi ei ollutkaan niin suuri järkytys, kun tuolloin rv 7+3 lääkäri totesi, että kyseessä on todellakin tuulimunaraskaus. Taas maailmani romahti. Taas edessä uusi lääkkeelinen tyhjennys.Tämä oli siis nyt helmikuussa. </p><p></p><p>Toukokuussa teimme 2. PAS -hoidon viimeisellä kahdella alkiolla. Niistä tuloksena tyylipuhdas nega. Pakkanen on tyhjä ja hoitoja pitäisi jatkaa loppukesästä. Mitä sinulle sanoisin? Suoraan sanottauna tää on tosi paskaa, aivan kamalaa. En käsitä, miten ihmiset kestää tätä touhua järjissään, ilman sekoamista ja luhistumista sen suuren surun ja kaipuun kanssa. Koen olevani ihan vereslihalla lapsettomuuden kanssa ja ikävä kyllä työnikin muistuttaa minua siitä usein varsin kipeällä tavalla ja tilanteeni on suorastaan ironinen. Kaikkiaan koen, että elämän parhaat vuodet valuvat hukkaan, ne peittyvät johonkin synkkään ja sumeaan ja painajaiseen, jonka päättymisestä ei ole tietoakaan. Myös kaikki hyvät asiat tuntuvat unohtuvan ja silloinkin, kun tämän kaiken unohtaa, niin jostain taas jokin asia yhtäkkiä tuo tämän kaiken eteen hyvin viiltävällä tavalla. Sen tunnistan myös itsessäni, että suojellakseni itseäni olemme myös jonkin verran mieheni kanssa eristäytyneet sosiaalisesti. En vain jaksa niitä vihjailuja ja tölväisyjä. Hoitojen jatkaminen ahdistaa, mutta yhtä lailla ajatus niiden lopettamisesta on huono myös. En tiedä, millainen ihminen minusta tulee kaiken tämän jälkeen, oli lopputulos mikä hyvänsä. Sen kuitenkin tiedän, että tämä kaikki on perustavalla tavalla muuttanut minua ihmisenä ja tehnyt minusta kyynisemmän ja haavoittuvaisemman ja jossain mielessä jopa vähemmän ymmärtäväisen muita kohtaan. En vain jaksa.</p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="Vadelmaunelma, post: 21097855, member: 25638"] Meillä on lasta toivottu kesästä 2007 lähtien, mutta mitään ei tapahtunut, vaikka gynekologi vuositarkastuksessa oli todella vakuuttuut, että pian nähdään alkuraskauden ultrassa. No, ei mennyt ihan näin. Alkusyksystä 2008 tehtiin tutkimukset yksityisellä klinikalla ja diagnoosina selittämätön lapsettomuus. Aloitettiin ns. kevyet clomifen + terolut -hoidot, josta heti ekasta kierrosta tuli plussa, mutta meni kesken muutaman päivän päästä eli ns. kemiallinen raskaus. Sama toistu alkutalvesta taas. Lapsettomuusklinikalla oltiin kannustavia ja toivotettiin aina tervetulleiksi alkuraskauden ultraan. Jouluna kuitenkin olin sairastunut infektioon, joka viittasi aluksi vaikeaan munuaistulehdukseen ja rajuun virtsatieinfektioon. Tauti ei kuitenkaan mennyt ohi ja lopulta maaliskuussa 2009 olin kirurgin vastaanotolla sairaalassa ja tyly tuomio annettiin silloin: paha endometrioosi, joka on rauhassa muhinut ja levittäytynyt vaikka mihin ja aiheuttanut rakkoon ja munuaisiin leviämisellä infektion ja vakavat jälkioireet. Kirurgi sanoi suoraan, että vain IVF voisi meille vauvan tuoda. Endometrioosin liittyvät kivut pahenivat ja muuttuivat häiritseviksi ja pitkäaikaisiksi. Klinikalla ei välitetty kirurgin diagnoosista ja haluttiin tehdä IUI -hoitoja. Typeränä suostuin niihin ja kehoni suorastaan villiintyi niistä lääkkeistä, koska endo otti niistä lisää vauhtia ja energiaa. Klinikalla ei välitetty tästäkään ja sain tosi ynsää kohtelua, vaikka itse maksettiin kaikesta! Kesällä 2009 endoani leikattiin kerran, mutta tulossa jossain vaiheessa jopa useampi leikkaus :( Samallla vaihdoimme myös klinikkaa, jossa asiaamme suhtauduttiin ihan toisella tavalla. Loppukesästä 2009 tehtiin 1. IVF/ICSI, jossa heti kätelyssä 2 alkion siirto toi plussan. Kauhu ja paniikki iskivät kuitenkin rv 5+, kun pönttö täyttyi verestä. Suureksi yllätykseksi rv 6+3 kohdusta löytyi kuitenkin kaksi raskaussäkkiä, mutta vain toisessa oli asukas ja sillä :heart: Kaikki meni oikein hyvin. Minua ultrattiin mielenrauhani vuoksi useampaan otteeseen - viimeisimmän kerran rv 10+2, kunnes rv 10+4 lääkärikäynnillä sikiön todettiin yllättäen menehtyneen. Maailma romahti. Lääkärikään ei meinannut uskoa silmiään ja lähetti vielä toiselle lääkärille ultraan, mutta ei se tilannetta miksikään muuttanut :'( Elämäni raskain viikonloppu alkoi siitä. Koska raskaus oli alkanut tuplina, kehotettiin tulemaan sairaalaan tyhjennykseen. Siellä moni asia meni tosi pieleen ja reissu oli ihan hirveä ja päätyi lopulta leikkuriin kaavintaan keskellä yötä. Karseinta oli kuitenkin se, että samaan aikaan sisareni oli samassa sairaalassa käytävän toisella puolella hoitamassa vastasyntynytta vauvaansa, toista lastaan. Luulin jo, että kuolen ahdistukseen ja tuskaan. Loppuvuosi meni sumussa, tuskassa ja ahdistuksessa, jota en ole koskaan kokenut. Koin ihmisarvoni olevan täysi nolla ja olevani suurin luuseri ikinä, kun kehoni ei mitään osaa tehdä oikein. Joulun peruin, se tuntui niin irvokkaalta juhlalta. Koko talvi oli kamalaa. Endoni ei saisi pahentua, joten urheasti raahauduin 1. PAS -hoitoon. Sulatuksessa kävi suuri kato ja 2 siirrettyä alkiota olivat nekin raukat taantuneet. Toiveita ei juuri annettu. Yllätys oli kuitenkin suuren suuri, kun testi näytti plussaa. Kaikki meni oikein hyvin, ei mitään ongelmia. Jostain syystä epäilin kuitenkin koko ajan, että kaikki ei ole hyvin. En tiedä, mistä se tunne tuli ja vielä ennen ultraa sanoin miehelle kahvilassa, että ei meille tule mitään vauvaa ja että se on tuulimuna ihan varmana. No, siksi ei ollutkaan niin suuri järkytys, kun tuolloin rv 7+3 lääkäri totesi, että kyseessä on todellakin tuulimunaraskaus. Taas maailmani romahti. Taas edessä uusi lääkkeelinen tyhjennys.Tämä oli siis nyt helmikuussa. Toukokuussa teimme 2. PAS -hoidon viimeisellä kahdella alkiolla. Niistä tuloksena tyylipuhdas nega. Pakkanen on tyhjä ja hoitoja pitäisi jatkaa loppukesästä. Mitä sinulle sanoisin? Suoraan sanottauna tää on tosi paskaa, aivan kamalaa. En käsitä, miten ihmiset kestää tätä touhua järjissään, ilman sekoamista ja luhistumista sen suuren surun ja kaipuun kanssa. Koen olevani ihan vereslihalla lapsettomuuden kanssa ja ikävä kyllä työnikin muistuttaa minua siitä usein varsin kipeällä tavalla ja tilanteeni on suorastaan ironinen. Kaikkiaan koen, että elämän parhaat vuodet valuvat hukkaan, ne peittyvät johonkin synkkään ja sumeaan ja painajaiseen, jonka päättymisestä ei ole tietoakaan. Myös kaikki hyvät asiat tuntuvat unohtuvan ja silloinkin, kun tämän kaiken unohtaa, niin jostain taas jokin asia yhtäkkiä tuo tämän kaiken eteen hyvin viiltävällä tavalla. Sen tunnistan myös itsessäni, että suojellakseni itseäni olemme myös jonkin verran mieheni kanssa eristäytyneet sosiaalisesti. En vain jaksa niitä vihjailuja ja tölväisyjä. Hoitojen jatkaminen ahdistaa, mutta yhtä lailla ajatus niiden lopettamisesta on huono myös. En tiedä, millainen ihminen minusta tulee kaiken tämän jälkeen, oli lopputulos mikä hyvänsä. Sen kuitenkin tiedän, että tämä kaikki on perustavalla tavalla muuttanut minua ihmisenä ja tehnyt minusta kyynisemmän ja haavoittuvaisemman ja jossain mielessä jopa vähemmän ymmärtäväisen muita kohtaan. En vain jaksa. [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Kuinka monta kirjainta on sanassa SANA?
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
Kansalaispulssi, Finnwatch, harmaan talouden torjuntaohjelma ja Kalevu Sorsa -säätiö OrpoPurran leikkurien kohteina
20 min sitten
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
2.
Yli 50 miljardin euron huti VM:n talousennusteissa
43 min sitten
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
3.
Kertokaa kilttimiehelle miten ratsastetaan olutpullolla?
Tänään 19:06
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
4.
Pankon perukoillakaan ei maata pahoinvointivaltiossa, jota yövartijavaltioksikin kutsutaan
Tänään 19:02
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
5.
Kokemuksia juoksumatosta kerrostalossa?
Tänään 17:40
vierailija
7 Viestiä
Aihe vapaa
6.
Valtiovarainministeriön ennustajaeukot povaavat talouskasvua ensi vuodelle
Tänään 17:33
vierailija
3 Viestiä
Aihe vapaa
7.
Kansalaispulssi: Suomalaisten luottamus tulevaisuuteen laskenut "hieman"
Tänään 17:07
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
8.
Ranskalaiset halusivat vaaleissa järjestystä kaduille ja rajoille
Tänään 16:58
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
"Nykyisten 50–60-vuotiaiden suomalaisten elämä mullistuu seuraavan kymmenen vuoden kuluessa, arvioi Varman toimitusjohtaja Risto Murto."
Started by vierailija
Eilen 11:18
Luettu: 1K
Aihe vapaa
2.
Hallitusohjelma kääntää uuden lehden suomalaisessa sosiaalipolitiikassa: työvelvoite
Started by vierailija
Eilen 15:43
Luettu: 425
Aihe vapaa
3.
Mikä olisi hyvä kello armeijaan?
Started by vierailija
Eilen 17:40
Luettu: 365
Aihe vapaa
4.
Käräjäoikeus tuomitsi Suadad Adnan Jameel Al-J kahden vuoden ja kolmen kuukauden vankeuteen. Al-Juaifari määrättiin myös maksamaan naiselle korvauksia
Started by vierailija
Eilen 18:06
Luettu: 329
Aihe vapaa
5.
Asiantuntijoiden mielestä tyttöviisikko mokasi isosti säätäessään suostumukseen perustuvan raiskauslain
Started by vierailija
Eilen 08:33
Luettu: 301
Aihe vapaa
6.
Vihaan mun miestä
Started by vierailija
Tänään 01:35
Luettu: 292
Aihe vapaa
7.
Mikko tallensi seksin älykellolla – audio pelasti miehen, kun poliisi aloitti raiskaustutkinnan
Started by vierailija
Eilen 22:00
Luettu: 288
Aihe vapaa
8.
Farkut voi ostaa 30 eurolla ja viikonloppuna Kilttilässä käytettiin kolmeen housupariin 150 euron edestä kanagasta
Started by vierailija
Tänään 09:01
Luettu: 278
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
K/B-komposti
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
2.
RELAATIO 1040 - IB
Latest: vierailija
2 min sitten
Aihe vapaa
3.
Minkä ikäisenä tytöt ja pojat alkavat ihastua?
Latest: vierailija
5 min sitten
Aihe vapaa
4.
Lähetä terveisesi kaipaamallesi ihmiselle yöketju
Latest: vierailija
8 min sitten
Aihe vapaa
5.
Kansalaispulssi, Finnwatch, harmaan talouden torjuntaohjelma ja Kalevu Sorsa -säätiö OrpoPurran leikkurien kohteina
Latest: vierailija
14 min sitten
Aihe vapaa
6.
Kertokaa kilttimiehelle miten ratsastetaan olutpullolla?
Latest: Johnny Appleseed
21 min sitten
Aihe vapaa
7.
Haaveena vauva 2025
Latest: vierailija
22 min sitten
Lapsen saaminen
8.
Onnenarpa ja Janne Antin
Latest: vierailija
28 min sitten
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Lapsen saaminen
lapsettomuus ja keskenmeno
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu