Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Lapsen saaminen
Lapsettomuuden surusta voi selvitä ilman lastakin...
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="Hennu86, post: 24569254, member: 64333"]</p><p><strong>macy gray</strong> Täytyy sanoa, että nyt meinasi tulla pitkästä aikaa tippa linssiin, kun sinun tekstisi luin. Myönnän, etten ole aikaisemmin ajatellut tilannettani diagnoosikriisinä, mutta voi tosiaan hyvinkin sopia meikäläiseen. Olen seurannut sinun kuulumisiasi tuolla Terolut-mimmit -pinossa ja olen niin toivonut, että teillekin pärähtäisi plussa testiin ja esikoisenne saisi sisaruksen.</p><p></p><p>Sinäkin olet ihanasti selvinnyt ja huomaan, ettet ole katkeroitunut, vaikka elämä onkin potkinut päähän. Rankkaa kokemuksestasi on tehnyt se, että olet kokenut kemiallisia ja yhden varhaisen km:n. Seuraavan kerran, kun pikkuinen meinaa kiinnittyä, niin saa luvan pysyä loppuun asti mukana matkassa <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite1" alt=":)" title="Hymy :)" data-shortname=":)" /></p><p></p><p>Silloin, kun itse jätin pillerit pois 12/10 tiesin itsekin, ettei tästä helppoa tule. Välillä vain olen yllättynyt, miten rankkaa tämä voi henkisesti olla ja mieleen tulee aina, että toiset käyvät henkisesti paljon rankempaa taistelua... On jännä huomata, mihin kaikkeen ihmisen voimavarat voivat henkisesti riittää!</p><p></p><p>Fakta on tietysti sekin, että koemme erilaiset kriisit ja stressitilanteet eri tavalla. Itse olen elämäni aikana kokenut suhteellisen paljon paskaa aina masennuksesta läheisen ystävän kuolemaan asti, joten yritän pitää jonkunlaisen suhteellisuuden tajun yllä tässä meiningissä. Olen kuitenkin terve.</p><p></p><p>Työkaverini ja hyvä ystäväni sairastui viime talvena kilpirauhasen vajaatoimintaan ja hänen tukemiseensa on mennyt jonkin verran myös minun energiaani. </p><p></p><p>Hänelle diagnoosi tuntuu hetkittäin olevan maailmanloppu, mutta uskon hänen selviävän siitä, kunhan lääkitys saadaan kohdalleen ja elämänlaatu paranee. Minä olen yrittänyt ymmärtää hänen olotilaansa ja sitä, mitä hän käy läpi (käyn jopa netistä lukemassa muiden kokemuksia asiasta), mutta nämä minun ongelmani ovat ihan pikkujuttu. Piupaut, "Kyllä se vielä tärppää", sanoo hän usein eikä ymmärrä, jos totean, ettei tuo lause paljon lohduta silloin, kun on huonompia päiviä. Itse olen hänelle pari kertaa erehtynyt sanomaan "Kyllä se sinun olosikin helpottuu, kun lääkitys saadaan kohdalleen", vastaukseksi saan "Joo, saa vaan v***u nähä, kuinka kauan siihen menee. Tuskin tää olo äkkiä helpottaa!" Hän oikein rypee siinä itsesäälissä ja surkeudessa... Ei varmasti auta henkisesti asiaa.</p><p></p><p>Eihän näitä asioita voi keskenään verrata, mutta meillä molemmilla kyseessä on fyysinen ongelma, joka vaikuttaa myös henkisesti. Hän syö loppuelämänsä lääkkeitä ja saa sillä toivottavasti pidettyä vajaatoiminnan kurissa. Minä taas uskon, toivon ja luotan, että mun munasarjat ja muu kroppa suostuisivat yhteistyöhön joku kaunis päivä ja onhan niitä hoitojakin tosiaan olemassa.</p><p></p><p>Anteeksi tämä pitkä vuodatus, mutta pakko oli avautua.</p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="Hennu86, post: 24569254, member: 64333"] [B]macy gray[/B] Täytyy sanoa, että nyt meinasi tulla pitkästä aikaa tippa linssiin, kun sinun tekstisi luin. Myönnän, etten ole aikaisemmin ajatellut tilannettani diagnoosikriisinä, mutta voi tosiaan hyvinkin sopia meikäläiseen. Olen seurannut sinun kuulumisiasi tuolla Terolut-mimmit -pinossa ja olen niin toivonut, että teillekin pärähtäisi plussa testiin ja esikoisenne saisi sisaruksen. Sinäkin olet ihanasti selvinnyt ja huomaan, ettet ole katkeroitunut, vaikka elämä onkin potkinut päähän. Rankkaa kokemuksestasi on tehnyt se, että olet kokenut kemiallisia ja yhden varhaisen km:n. Seuraavan kerran, kun pikkuinen meinaa kiinnittyä, niin saa luvan pysyä loppuun asti mukana matkassa :) Silloin, kun itse jätin pillerit pois 12/10 tiesin itsekin, ettei tästä helppoa tule. Välillä vain olen yllättynyt, miten rankkaa tämä voi henkisesti olla ja mieleen tulee aina, että toiset käyvät henkisesti paljon rankempaa taistelua... On jännä huomata, mihin kaikkeen ihmisen voimavarat voivat henkisesti riittää! Fakta on tietysti sekin, että koemme erilaiset kriisit ja stressitilanteet eri tavalla. Itse olen elämäni aikana kokenut suhteellisen paljon paskaa aina masennuksesta läheisen ystävän kuolemaan asti, joten yritän pitää jonkunlaisen suhteellisuuden tajun yllä tässä meiningissä. Olen kuitenkin terve. Työkaverini ja hyvä ystäväni sairastui viime talvena kilpirauhasen vajaatoimintaan ja hänen tukemiseensa on mennyt jonkin verran myös minun energiaani. Hänelle diagnoosi tuntuu hetkittäin olevan maailmanloppu, mutta uskon hänen selviävän siitä, kunhan lääkitys saadaan kohdalleen ja elämänlaatu paranee. Minä olen yrittänyt ymmärtää hänen olotilaansa ja sitä, mitä hän käy läpi (käyn jopa netistä lukemassa muiden kokemuksia asiasta), mutta nämä minun ongelmani ovat ihan pikkujuttu. Piupaut, "Kyllä se vielä tärppää", sanoo hän usein eikä ymmärrä, jos totean, ettei tuo lause paljon lohduta silloin, kun on huonompia päiviä. Itse olen hänelle pari kertaa erehtynyt sanomaan "Kyllä se sinun olosikin helpottuu, kun lääkitys saadaan kohdalleen", vastaukseksi saan "Joo, saa vaan v***u nähä, kuinka kauan siihen menee. Tuskin tää olo äkkiä helpottaa!" Hän oikein rypee siinä itsesäälissä ja surkeudessa... Ei varmasti auta henkisesti asiaa. Eihän näitä asioita voi keskenään verrata, mutta meillä molemmilla kyseessä on fyysinen ongelma, joka vaikuttaa myös henkisesti. Hän syö loppuelämänsä lääkkeitä ja saa sillä toivottavasti pidettyä vajaatoiminnan kurissa. Minä taas uskon, toivon ja luotan, että mun munasarjat ja muu kroppa suostuisivat yhteistyöhön joku kaunis päivä ja onhan niitä hoitojakin tosiaan olemassa. Anteeksi tämä pitkä vuodatus, mutta pakko oli avautua. [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Kuinka monta kirjainta on sanassa SANA?
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
Ählyt ampui kymmeniä ohjuksia Israelin lentotukikohtaan
Tänään 04:01
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
2.
Esiteinillä ilmastoahdistusta harrastustaan valmentavan sanoista
Tänään 01:05
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
3.
Mene kc ja tuo jotain takaisin
Tänään 00:27
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
4.
Taloustieteen professori kysyi facessa "kuka johtaa suomea?" Vastaukset pinossa
Eilen 23:06
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
5.
Kauankohan perussuomalaisilla kestää huomata, että SDP ei tällä hetkellä johda tätä maata?
Eilen 22:58
vierailija
3 Viestiä
Aihe vapaa
6.
Vihreä siirtymä maksaa sata miljoonaa euroa per kilometri
Eilen 22:44
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
7.
Tanskan sosiaalidemokraattista puoluetta edustava pääministeri tiukentaa entisestäänkin maahanmuuttopolitiikkaa
Eilen 22:30
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
8.
Ranska sai tänään uuden hallituksen: "Konservatiivisen Barnierin johdolla Ranskan hallinto siirtyy oikeistolaisempaan suuntaan."
Eilen 21:44
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
Esiteinillä ilmastoahdistusta harrastustaan valmentavan sanoista
Started by vierailija
Tänään 01:05
Luettu: 67
Aihe vapaa
2.
Mene kc ja tuo jotain takaisin
Started by vierailija
Tänään 00:27
Luettu: 56
Aihe vapaa
3.
Ählyt ampui kymmeniä ohjuksia Israelin lentotukikohtaan
Started by vierailija
Tänään 04:01
Luettu: 40
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
Esiteinillä ilmastoahdistusta harrastustaan valmentavan sanoista
Latest: vierailija
11 min sitten
Aihe vapaa
2.
”Euroopan omistava” TV-julkimo oli kännyynsä fokusoitunut ja melkein tukki kaupan sisäänkäynnin Setikseltä. Mitä ajatuksia sanoikaan Annie hänestä? 😳
Latest: vierailija
18 min sitten
Aihe vapaa
3.
Taloustieteen professori kysyi facessa "kuka johtaa suomea?" Vastaukset pinossa
Latest: vierailija
29 min sitten
Aihe vapaa
4.
Aikamoinen puutarha
Latest: vierailija
40 min sitten
Aihe vapaa
5.
Onnenarpa ja Janne Antin
Latest: vierailija
45 min sitten
Aihe vapaa
6.
Lähetä terveisesi kaipaamallesi ihmiselle yöketju
Latest: vierailija
Tänään 05:08
Aihe vapaa
7.
K/B-komposti
Latest: vierailija
Tänään 05:01
Aihe vapaa
8.
Ählyt ampui kymmeniä ohjuksia Israelin lentotukikohtaan
Latest: vierailija
Tänään 04:01
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Lapsen saaminen
Lapsettomuuden surusta voi selvitä ilman lastakin...
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu