Lapsettoman kaverin mielestä mun pitäisi luovuttaa munasoluja, kun voin. Mitä ihmettä?

[nyt jäin suu auki]

Kyllä vain. Olen 28-vuotias ja yksi lapsi, toista ei tule. Ystäväni on lapseton ja on nyt sitä mieltä, että mun tulisi luovuttaa munasoluja, kun voin. Ja olen siis itsekäs tietyllä tavalla, kun en tee sitä. Jäin sanattomaksi, en tajunnut logiikkaa.

Niin, ja saisin vielä rahaakin tuosta hyvästä teosta, olen siis hölmö, kun en luovuta. Joo, huimat pari sataahan siitä rapsahtaisikin. Se ei minulle, työssäkäyvälle ja hyvin toimeentulevalle ihmiselle niin iso raha noin isosta jutusta kuitenkaan ole. Tästäkin hän sai aiheen suuttua, en tajua rahan arvoa. Mulle tulee kuitenkin kuukausittain palkka, ei tarvitse rahan takia soluja luovutella.

 

["vieras"]

Tuohon luovutusjuttuun pitäisi olla hyvin valmistautunut, henkisesti. Minusta ainakin tuntuisi siltä, että minun lapsiani olisi jollain toisella (jos olisin luovutanut), joten en olisi valmis moiseen.
Toisaalta ymmärrän lapsettoman ihmisen tuskan, itsekin "tehtiin" lasta 7 vuotta.

 

[no ei tod]

No ei tarvitse. Kaverisi on sekaisin, jätä omaan arvoonsa hänen kommetiti. Kenelläkään ei ole minkäänlaista velvollisuutta luovuttaa munasolujaan, vaikka kuinka voisi.

 

[joopa joo]

[QUOTE="vieras";23894782]
Toisaalta ymmärrän lapsettoman ihmisen tuskan, itsekin "tehtiin" lasta 7 vuotta.[/QUOTE

Mut ei se lapsettomuss ole syy käyttäytyä noin sekopäisesti toisia ihmisiä kohtaan. Tuntuu, että jos on esim. lapseton, raskaana, pienen vauvan vanhempi tms, niin ne ovat muka hyviä syitä käyttäytya miten tahansa ja ladella toisille päin naamaa mitä hulluuksia tahansa. Ällöttävää.

 

[Suzyanne]

Itselläni on luovutetulla munasolulla alkunsa saanut lapsi, ja tahtoisin halata kaikkia jotka luovuttavat munasoluja. Mutta jos joku sanoo ettei halua niin tehdä, ei kyllä tulisi mieleenkään paheksua. :O Sehän on jokaisen ihan ikioma asia luovuttaako vai eikö, eikä se ole edes mikään kovin pieni ja vaivaton prosessi.

 

[Ksantippa S.]

Aloittajan kaverilla on oikeus mielipiteeseensä. Mä ajattelen vähän samoin verenluovutuksesta: jos täyttää ehdot, pitäisi mennä luovuttamaan. (itse en täytä ehtoja) Pyrin kuitenkin olemaan saarnaamatta asiasta.

Ymmärrän kyllä, että monen mielestä sukusolujen luovuttaminen on eri asia. Mutta itse näen niiden luovuttamisen samantapaisena palveluksena yhteiskunnalle kuin verenluovutuksen tai elinsiirtotestamentin tekemisen. Ihminen luopuu jostakin, jota itse ei tarvitse, mutta joka voi olla toiselle elämän arvoista. Kaiken tuollaisen toiminnan kivijalkana on kuitenkin oltava vapaaehtoisuus, ei raha tai painostus.

 

["minä"]

Kyllä vain. Olen 28-vuotias ja yksi lapsi, toista ei tule. Ystäväni on lapseton ja on nyt sitä mieltä, että mun tulisi luovuttaa munasoluja, kun voin. Ja olen siis itsekäs tietyllä tavalla, kun en tee sitä. Jäin sanattomaksi, en tajunnut logiikkaa.

Niin, ja saisin vielä rahaakin tuosta hyvästä teosta, olen siis hölmö, kun en luovuta. Joo, huimat pari sataahan siitä rapsahtaisikin. Se ei minulle, työssäkäyvälle ja hyvin toimeentulevalle ihmiselle niin iso raha noin isosta jutusta kuitenkaan ole. Tästäkin hän sai aiheen suuttua, en tajua rahan arvoa. Mulle tulee kuitenkin kuukausittain palkka, ei tarvitse rahan takia soluja luovutella.

Melkoinen logiikka ystävälläsi... Ei tuollaista asiaa kyllä voi todellakaan moralisoida, vaikka kuinka olisi itse lapseton!?

 

["vieras"]

Aloittajan kaverilla on oikeus mielipiteeseensä. Mä ajattelen vähän samoin verenluovutuksesta: jos täyttää ehdot, pitäisi mennä luovuttamaan. (itse en täytä ehtoja) Pyrin kuitenkin olemaan saarnaamatta asiasta.

Ymmärrän kyllä, että monen mielestä sukusolujen luovuttaminen on eri asia. Mutta itse näen niiden luovuttamisen samantapaisena palveluksena yhteiskunnalle kuin verenluovutuksen tai elinsiirtotestamentin tekemisen. Ihminen luopuu jostakin, jota itse ei tarvitse, mutta joka voi olla toiselle elämän arvoista. Kaiken tuollaisen toiminnan kivijalkana on kuitenkin oltava vapaaehtoisuus, ei raha tai painostus.

Jos olisin mustana, klikkaisin tässä kohtaa "tykkään".

 

[fgfd]

Minä en kyklä rinnastaisi verenluovutusta ja munasolujen/spermanluovutusta..
Aika henkilökohtainen asia. Jokaisen oma päätös, ei kellään oikeutta kritisoida suuntaan tai toisene.

 

[Mummeliisa]

Aloittajan kaverilla on oikeus mielipiteeseensä. Mä ajattelen vähän samoin verenluovutuksesta: jos täyttää ehdot, pitäisi mennä luovuttamaan. (itse en täytä ehtoja) Pyrin kuitenkin olemaan saarnaamatta asiasta.

Ymmärrän kyllä, että monen mielestä sukusolujen luovuttaminen on eri asia. Mutta itse näen niiden luovuttamisen samantapaisena palveluksena yhteiskunnalle kuin verenluovutuksen tai elinsiirtotestamentin tekemisen. Ihminen luopuu jostakin, jota itse ei tarvitse, mutta joka voi olla toiselle elämän arvoista. Kaiken tuollaisen toiminnan kivijalkana on kuitenkin oltava vapaaehtoisuus, ei raha tai painostus.

Hyvin muotoiltu.
Peesi.

 

[memmmeli]

[QUOTE="vieras";23894782]
Toisaalta ymmärrän lapsettoman ihmisen tuskan, itsekin "tehtiin" lasta 7 vuotta.[/QUOTE

Mut ei se lapsettomuss ole syy käyttäytyä noin sekopäisesti toisia ihmisiä kohtaan. Tuntuu, että jos on esim. lapseton, raskaana, pienen vauvan vanhempi tms, niin ne ovat muka hyviä syitä käyttäytya miten tahansa ja ladella toisille päin naamaa mitä hulluuksia tahansa. Ällöttävää.

Raskaana olevilla hyrrää hormoonit ja ne ei väliin voi itsekkään sille mitään miten käyttäytyy.

 

[vie]

Jos lapsettomalle on ihan ok että hän luovuttelisi munasolujaan, siis sama kenelle ne menee ja keneltä tulee, niin miksi ei adoptoi?

Minä ajattelen että en omaa lihaani ja vertani myisi.

 

["vieras"]

Aloittajan kaverilla on oikeus mielipiteeseensä. Mä ajattelen vähän samoin verenluovutuksesta: jos täyttää ehdot, pitäisi mennä luovuttamaan. (itse en täytä ehtoja) Pyrin kuitenkin olemaan saarnaamatta asiasta.

Ymmärrän kyllä, että monen mielestä sukusolujen luovuttaminen on eri asia. Mutta itse näen niiden luovuttamisen samantapaisena palveluksena yhteiskunnalle kuin verenluovutuksen tai elinsiirtotestamentin tekemisen. Ihminen luopuu jostakin, jota itse ei tarvitse, mutta joka voi olla toiselle elämän arvoista. Kaiken tuollaisen toiminnan kivijalkana on kuitenkin oltava vapaaehtoisuus, ei raha tai painostus.

Mutta eihän omien sukusolujen luovuttamista voi verrata mihinkään verenluovutukseen. Veri on kuitenkin vähän toista kuin omien geenejen jakaminen toiselle. Minä en pystyisi sitä tekemään.

Minun munasoluissani on minun geenejäni, joita on minun lapsissani, ne eivät kuulu mielestäni kenellekään toiselle. Korkeintaan voisin sen rakkaudesta tehdä todella läheiselle (joita on tasan kolme naista maailmassa), mutta niinhän ei voi tehdä.

En kestäisi edes ajatusta siitä, että munasoluistani syntyy omia lapsiani muistuttava "sisarus" jonnekin toisaalle. En tiedä ymmärtääkö tätä kukaan, mutta se olisi mielestäni sama asia kuin synnyttäisin oman jälkeläisen adoptiomielessä muille.

Luovuttamaan kuitenkin riittää heitäkin, jotka eivät näin tätä asiaa koe, luovuttakoot he munasolujaan ja siittiöitään. Oma moraalini ei siihen yllä ja luojankiitos sitä ei pidetä minään kansalaisvelvollisuutena, että jokaisen sukusolut on yhteistä omaisuutta ja kuuluu kaikille jakoon kun niitä on.

Mielestäni touhu menee todella sairaaksi jos siitä tulisi yhtä isoa "bisnestä" kuin verenluovutuksesta. Pienissämäärin ymmärrän asian todella hyvin, niille harvoille joille ei lasta siunaannu annetaan mahdollisuus näin.

 

["Kenguru"]

[QUOTE="vieras";23894915]Mutta eihän omien sukusolujen luovuttamista voi verrata mihinkään verenluovutukseen. Veri on kuitenkin vähän toista kuin omien geenejen jakaminen toiselle. Minä en pystyisi sitä tekemään.

Minun munasoluissani on minun geenejäni, joita on minun lapsissani, ne eivät kuulu mielestäni kenellekään toiselle. Korkeintaan voisin sen rakkaudesta tehdä todella läheiselle (joita on tasan kolme naista maailmassa), mutta niinhän ei voi tehdä.

En kestäisi edes ajatusta siitä, että munasoluistani syntyy omia lapsiani muistuttava "sisarus" jonnekin toisaalle. En tiedä ymmärtääkö tätä kukaan, mutta se olisi mielestäni sama asia kuin synnyttäisin oman jälkeläisen adoptiomielessä muille.

Luovuttamaan kuitenkin riittää heitäkin, jotka eivät näin tätä asiaa koe, luovuttakoot he munasolujaan ja siittiöitään. Oma moraalini ei siihen yllä ja luojankiitos sitä ei pidetä minään kansalaisvelvollisuutena, että jokaisen sukusolut on yhteistä omaisuutta ja kuuluu kaikille jakoon kun niitä on.

Mielestäni touhu menee todella sairaaksi jos siitä tulisi yhtä isoa "bisnestä" kuin verenluovutuksesta. Pienissämäärin ymmärrän asian todella hyvin, niille harvoille joille ei lasta siunaannu annetaan mahdollisuus näin.[/QUOTE]

Näin myös minä ajattelen.

 

["Ansku"]

Vaikuttaako esim. kapseliehkäisy, siihen, voiko munasoluja luovuttaa? Ne kun eivät pääse ehkäisystä johtuen kypsymään.
Itse sanoisin, etten luovuta siksi, etten halua luopua varmasta ehkäisystä ja ottaa tilalle epävarmuutta omasta, ei toivotusta raskaudesta. Plus perinnöllinen migreeni, jota en toivo kenellekkään muulle.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";23894915]Mutta eihän omien sukusolujen luovuttamista voi verrata mihinkään verenluovutukseen. Veri on kuitenkin vähän toista kuin omien geenejen jakaminen toiselle. Minä en pystyisi sitä tekemään.

Minun munasoluissani on minun geenejäni, joita on minun lapsissani, ne eivät kuulu mielestäni kenellekään toiselle. Korkeintaan voisin sen rakkaudesta tehdä todella läheiselle (joita on tasan kolme naista maailmassa), mutta niinhän ei voi tehdä.

En kestäisi edes ajatusta siitä, että munasoluistani syntyy omia lapsiani muistuttava "sisarus" jonnekin toisaalle. En tiedä ymmärtääkö tätä kukaan, mutta se olisi mielestäni sama asia kuin synnyttäisin oman jälkeläisen adoptiomielessä muille.

Luovuttamaan kuitenkin riittää heitäkin, jotka eivät näin tätä asiaa koe, luovuttakoot he munasolujaan ja siittiöitään. Oma moraalini ei siihen yllä ja luojankiitos sitä ei pidetä minään kansalaisvelvollisuutena, että jokaisen sukusolut on yhteistä omaisuutta ja kuuluu kaikille jakoon kun niitä on.

Mielestäni touhu menee todella sairaaksi jos siitä tulisi yhtä isoa "bisnestä" kuin verenluovutuksesta. Pienissämäärin ymmärrän asian todella hyvin, niille harvoille joille ei lasta siunaannu annetaan mahdollisuus näin.[/QUOTE]

Peesaan tätä sanasta sanaan.

 

["vieras"]

eikös nykyään näillä lapsilla jotka alkunsa luovutuksen kautta saa, ole oikeus täysi-ikäisenä tietää luovuttaja? oonko ihan hakoteillä?

 

["..."]

[QUOTE="vieras";23894782]
Toisaalta ymmärrän lapsettoman ihmisen tuskan, itsekin "tehtiin" lasta 7 vuotta.[/QUOTE

Mut ei se lapsettomuss ole syy käyttäytyä noin sekopäisesti toisia ihmisiä kohtaan. Tuntuu, että jos on esim. lapseton, raskaana, pienen vauvan vanhempi tms, niin ne ovat muka hyviä syitä käyttäytya miten tahansa ja ladella toisille päin naamaa mitä hulluuksia tahansa. Ällöttävää.

No kuten sanoit niin mikään syy ei oikeuta käyttäytymään miten tahansa, mut tällasia me naiset tupataan olemaan... millon ollaan kireellä päällä kun on alkamassa menkat, on menkat tai on just ollu menkat. Tai kun kyns lohkes tai koska ollaan raskaana tai koska ei olla raskaana.
Mun mielestä on kuitenkin hyve myös yrittää ymmärtää jos joltakulta pääsee joskus joku purkaus. Tai vaikkei ymmärtäis niin yrittäis vaikka edes unohtaa -> toisesta korvasta sisään jne. Kaikilla meillä on elämässä vaikeuksia eikä aina mietitä mitä sanotaan...

 

["mutsi"]

Kaverisi on kajahtanut, kuten monet lapsettomuudesta kärsivät.
Mielestäni verenluovutusta ja munasolujen luovutusta EI voi verrata keskenään. Mitenkään.

Mutta lapsettomat ajattelevat, että heidän kuuluu saada lapsi, keinolla millä hyvänsä, vaikka koko maailma siitä tulisi kärsimään. Fiksua ja tosi luonnollista.

 

["..."]

Mä oon yllättyny siitä miten ehdottomia ihmisten mielipiteet on. Toki tää on iso asia ja jotenkuten ymmärrän jos joku ei yksinkertaisesti halua tuollasta tehdä, mutta että se on näin ehdoton ei ja jopa aivan KAMALA ajatus poikkeaa siis omasta mielipiteestäni melkoisesti. Mut mielipiteitä on monia

 

["papu"]

Itselläni on luovutetulla munasolulla alkunsa saanut lapsi, ja tahtoisin halata kaikkia jotka luovuttavat munasoluja. Mutta jos joku sanoo ettei halua niin tehdä, ei kyllä tulisi mieleenkään paheksua. :O Sehän on jokaisen ihan ikioma asia luovuttaako vai eikö, eikä se ole edes mikään kovin pieni ja vaivaton prosessi.

Virtuaalihalit vastaanotettu
Ja alkuperäiseen kysymykseen liittyen; ei tietenkään tarvitse tehdä mitään mitä ei halua. Sehän tässä elämässä niin mukavaa onkin.

 

[Anatolia]

Itse olen luovuttanut munasoluja viisi kertaa. Ja jos kohdunvuokraus olisi mahdollista, niin vakavissani harkitsisin myös sitä.

Silti olen sitä mieltä, ettei ole kenenkään asia mennä toiselle sanomaan että hänen tulisi munasoluja luovuttaa. Sellaista oikeutta ei vaan kenelläkään ole.

 

["vieras"]

En myöskään oikein ymmärrä miten tämä herättää aivan NÄIN suuria tunteita. Itse olisin luovuttanut, mutta perinnöllisen sairauden takia munikseni eivät kelpaa. Olisi siis mahdollista, joskaan ei väistämätöntä, että lapsella olisi kehitysvamma. Tähän joku nyt sanoo että "no helppohan sinun on sanoa kun et kuitenkaan pystyisi". Ehkä niin

 

["papu"]

Minä kyllä voin verrata verenluovutusta ja munasolujen luovutusta keskenään. Soluja kaikki. Niillä ei ole minulle mitään tunnearvoa. Kun en kerran verta voinut luovuttaa niin päätin ilahduttaa jotakuta luovuttamalla munasoluja.
Mutta ei luovutus mikään pakko pitäisi olla kenellekään.

 

[Anatolia]

[QUOTE="papu";23895077]Minä kyllä voin verrata verenluovutusta ja munasolujen luovutusta keskenään. Soluja kaikki. Niillä ei ole minulle mitään tunnearvoa. Kun en kerran verta voinut luovuttaa niin päätin ilahduttaa jotakuta luovuttamalla munasoluja.
[/QUOTE]

Samaa mieltä. No big deal minulle. Ei tunnesiteitä sukusoluihin.