Lapsettoman avioparin joulu

[jonsu]

Taas ahdistava joulunaika koittaa... Miten te muut lapsettomat avioparit vietätte joulun? Tähän asti ollaan anopin vaatimuksesta vietetty joulu kumpikin omilla vanhemmillaan, mutta nyt lähes nelikymppisenä alkaa mitta olla täysi. Onko tämä yhtään normaalia? Onko ketään muuta kohtalotoveria, että joulut vietetään erikseen omien vanhempien luona? onhan se käsittämätöntä, että en saa viettää joulua oman aviomieheni kanssa!!!!

 

[Wiltsu]

...en saa viettää joulua oman aviomieheni kanssa!!!!

Miten niin et saa? Oletko vankilassa? Tai onko miehesi vankilassa? Onko jompi kumpi teistä kidnapattu? Tai jopa murhattu? Kuollut?

 

[sara]

Taas ahdistava joulunaika koittaa... Miten te muut lapsettomat avioparit vietätte joulun? Tähän asti ollaan anopin vaatimuksesta vietetty joulu kumpikin omilla vanhemmillaan, mutta nyt lähes nelikymppisenä alkaa mitta olla täysi. Onko tämä yhtään normaalia? Onko ketään muuta kohtalotoveria, että joulut vietetään erikseen omien vanhempien luona? onhan se käsittämätöntä, että en saa viettää joulua oman aviomieheni kanssa!!!!

Pari kymmentä lapsetonta joulua meillä takana. Ei ongelmaa. Aina on vietetty joulut omassa kotona ja käyty vain pyhinä kummankin vanhemmilla. Anoppi ei määrää minun joulua enkä minä hänen joulua,piste.

 

[En minäkään käsitä]

Miten joku muu voi olla päätösvaltainen teidän joulustanne? Ihan outoa. Aikuisia ihmisiä kai te olette, jos jo seurustelette, ja mikä sen päinselvempää kuin se, että pariskunta viettää joulua yhdessä. Tehän sen päätätte ja ilmoitatte. Tietenkin.

Käytte siellä vanhemmillanne ennen tai jälkeen joulun. Onhan siinä yleensä välipäiviä, tosin nyt huonosti, ellei ole ottanut töistä vapaata, mutta joku viikonloppu muuten.

Kaksi noin tahdotonta ihan naimisissa asti, nyt vasta tajusin tuon sanan 'aviopari'. Ei hyvää päivää! Eikun hyvää joulua.-

 

[Inhorealisti1]

Aikoinaan olin monet vuodet kaikki joulunpyhät töissä kun perheelliset halusivat viettää joulua. Päivätöihin siirryttyäni on vietetty monenmoisia jouluja. On oltu kahdestaan kotona, meillä on ollut ulkomaalaisia vieraita pari kertaa ja välillä on menty siskoni joulupöytään.

Jutun juonihan on siinä, että olemme aina tehneet oman mielemme mukaan eikä sen mukaan, mitä muut ovat meiltä odottaneet. Jokainen hoitakoon omat joulunsa haluamallaan tavalla.

 

[kenen elämää elätte ?]

Voi herran pieksut! Varaa nyt ihan heti teille joku äkkilähtö vaikka etelään joulunpyhiksi - tai hotelliviikonloppu vähintään 200 km päähän ! Ja sitten ilmoitatte vaan molemmille häirikköosapuolille että vietätte joulun muualla. Piste.
Jos tykkäävät kyttyrää niin ihan vapaasti vaan, tyhmiä ovat siinä tapauksessa.

 

[Normiolo]

Aika epänormaalia viettää edes joulua. Nykyään nuo jouluvuorot on meidän duunissa halutuimpia, niin perheellisten kuin sinkkujenkin kesken.

 

[valise ei kirj]

Tosiaan jokin äkkilähtö olisi "helpoin" ratkaisu tilanteeseen - teitä ei voida kiristää joulunviettoon, jos ette ole paikalla - erityisesti nyt jos tuleva joulu olisi ensimmäinen poikkeus tähänastisista "traditioista".

Tosin minustakin on ihan sallittua viettää joulua omassa kodissa ja se on usein tosi mukavaakin!

Ennen joulua voi hyvin tehdä pikku kyläilyn (jos siltä tuntuu) kummankin vanhempien luokse ja viedä joululahjat - korvaa hieman sitä joulun poissaoloa ja on kiva ele. Siis: jos siltä tuntuu.

Tosin nythän ei ole ihan selvä että onko ongelmana anoppi, vaiko tossukka mies joka ei osaa sanoa ei anopille? Siis kumpi tässä nyt pitäisi saada ymmärtämään joulunviettokuviot? Jos kysymys on "vain" anopista niin tilanne on helpohko mutta jos mies kokee velvollisuudekseen viettää joulut äiteen kanssa niin tämän muuttaminen on aika hankalaa...

 

[aika aikuistua]

Mikä olisi sinun ja miehesi ihannejoulu? Viettäkää sellainen.
Jouluun voi liittyä vierailu vanhempien luona. Tai voitte olla nyt kahden, ensi vuonna miehesi vanhempien luona ja seuraavana sinun. Tuo ulkomaanmatkakin on yksi vaihtoehto. Tai voitte viettää kaikki joulut kahden.
Aika repiä napanuora irti.
Voihan niistä uusista kuvioi´sta tulla jotain urputusta, mutta ei sinusta hyvää seuraa saa nykymenolla. Väkisin joulun viettäminen ei ole kivaa.

 

[Kinkkua suuhun]

No kyllä siinä on selkärangaton mieskin kun tanssii vielä äitinsä pillin mukaan. Mikä on miehen mielipide tässä joulunviettoasiassa?

 

[Lapsetonpari]

Vietämme yhteisen joulun, niin kuin viimeiset 5 vuotta. Olemme perhe ja joulu vietetään perheen kanssa. Kuuntelemme joululauluja, syömme hyvin, poltamme kynttilöitä ja katsomme joululeffoja. Käymme syömässä molempien vanhemmilla aattona tai välipäivänä ja kutsumme omia kavereita syömään välipäivinä meille. Tapoja on monia.

 

[ja mitä]

pahaa siinä on, jos joku haluaa viettää joulua iäkkäitten vanhempiensa kanssa?
Me molemmat olemme ainoita lapsia.
Miehen isä asuu miehen syntymäpaikkakunnalla vanhainkodissa ja mun äitini toisaalla 300km päässä rivitalokaksiossa. Äitini liikkuminen on jo tosi huonoa. Äitini on aina ollut jouluihminen.

Ainakin mulle tulisi tosi paha mieli jos äitini, 85v, joutuisi olemaan joulun kokonaan yksin.
Emmekä me voi miehen dementikkoisää vanhainkodistakaan mun äidin pieneen asuntoon raahata.
Meidän kummankaan vanhemmat eivät vaadi, ei pyydä eikä käske meitä olemaan kanssaan koskaan. Siitä huolimatta käymme yhdessä tapaamassa kumpaakin keskimäärin kaks kertaa kk:ssa.
Mieheni käy isänsä luona sen lisäksi yksin viikottain. Minä soitan äidilleni joka päivä. Tiedän että on hengissä eikä mitään ole sattunut.

Se että me ollaan joulu erillämme on meidän yhteinen päätös. Se on meidän molempien joululahja omille vanhemmillemme. Kumpikaan heistä ei tarvitse enää mitään muuta kuin läheisen ihmisen vierelleen tuona juhlapäivänä.

Me voimme miehemme kanssa olla yli 340 päivää yhdessä vuoden aikana.
Meille ei ole mikään ongelma olla tätä 2 päivää vuodessa erossa.

Oman yhteisen juhlan pidämme aina Uutena Vuotena.

 

[Epäoleellista mutta]

pahaa siinä on, jos joku haluaa viettää joulua iäkkäitten vanhempiensa kanssa?
Me molemmat olemme ainoita lapsia.
Miehen isä asuu miehen syntymäpaikkakunnalla vanhainkodissa ja mun äitini toisaalla 300km päässä rivitalokaksiossa. Äitini liikkuminen on jo tosi huonoa. Äitini on aina ollut jouluihminen.

Ainakin mulle tulisi tosi paha mieli jos äitini, 85v, joutuisi olemaan joulun kokonaan yksin.
Emmekä me voi miehen dementikkoisää vanhainkodistakaan mun äidin pieneen asuntoon raahata.
Meidän kummankaan vanhemmat eivät vaadi, ei pyydä eikä käske meitä olemaan kanssaan koskaan. Siitä huolimatta käymme yhdessä tapaamassa kumpaakin keskimäärin kaks kertaa kk:ssa.
Mieheni käy isänsä luona sen lisäksi yksin viikottain. Minä soitan äidilleni joka päivä. Tiedän että on hengissä eikä mitään ole sattunut.

Se että me ollaan joulu erillämme on meidän yhteinen päätös. Se on meidän molempien joululahja omille vanhemmillemme. Kumpikaan heistä ei tarvitse enää mitään muuta kuin läheisen ihmisen vierelleen tuona juhlapäivänä.

Me voimme miehemme kanssa olla yli 340 päivää yhdessä vuoden aikana.
Meille ei ole mikään ongelma olla tätä 2 päivää vuodessa erossa.

Oman yhteisen juhlan pidämme aina Uutena Vuotena.

Jäin vaan miettimään sitä että oletteko lisäksi kesäloman erillään kun jäi noita päiviä noinkin tarkan analyysin jälkeen vuodesta vielä reilut parikymmentä?

 

[mie?]

Joulu on yliarvostettu, viikonloppu siinä kuin mikä tahansa.
Siihen ladataan kaikki lapsuuden joulujen odotukset ja tunnelmat, mutta kun niitä ei enää ole.

Kaupallinen, kauppiaiden juhla. Mainokset tuputtavat meille jotakin idylliä, jota ei ole juuri missään. Lehdet suoltavat arkartelu- leivonta- ja siivousvinkkejä. Pakkosyöttöä.
Saan olla rauhassa ihan joka viikonloppu, poltella kynttilöitä ja kuunnella mitä musiikkia haluan. Niinhän muutkin, mikä siinä joulussa sitten on erilaista?

Lapsiperheiden joulu on erilainen, ainakin kun lapset ovat vielä pieniä. Mutta tällä hetkellä Suomen talouksista lapsiperheitä on vähemmän kuin aikuisperheitä.

 

[Laskuvirhe]

Jäin vaan miettimään sitä että oletteko lisäksi kesäloman erillään kun jäi noita päiviä noinkin tarkan analyysin jälkeen vuodesta vielä reilut parikymmentä?

Taisi tulla kommentoijalle laskuvirhe...

 

[Eri tilanne]

pahaa siinä on, jos joku haluaa viettää joulua iäkkäitten vanhempiensa kanssa?
Me molemmat olemme ainoita lapsia.
Miehen isä asuu miehen syntymäpaikkakunnalla vanhainkodissa ja mun äitini toisaalla 300km päässä rivitalokaksiossa. Äitini liikkuminen on jo tosi huonoa. Äitini on aina ollut jouluihminen.

Ainakin mulle tulisi tosi paha mieli jos äitini, 85v, joutuisi olemaan joulun kokonaan yksin.
Emmekä me voi miehen dementikkoisää vanhainkodistakaan mun äidin pieneen asuntoon raahata.
Meidän kummankaan vanhemmat eivät vaadi, ei pyydä eikä käske meitä olemaan kanssaan koskaan. Siitä huolimatta käymme yhdessä tapaamassa kumpaakin keskimäärin kaks kertaa kk:ssa.
Mieheni käy isänsä luona sen lisäksi yksin viikottain. Minä soitan äidilleni joka päivä. Tiedän että on hengissä eikä mitään ole sattunut.

Se että me ollaan joulu erillämme on meidän yhteinen päätös. Se on meidän molempien joululahja omille vanhemmillemme. Kumpikaan heistä ei tarvitse enää mitään muuta kuin läheisen ihmisen vierelleen tuona juhlapäivänä.

Me voimme miehemme kanssa olla yli 340 päivää yhdessä vuoden aikana.
Meille ei ole mikään ongelma olla tätä 2 päivää vuodessa erossa.

Oman yhteisen juhlan pidämme aina Uutena Vuotena.

Ei ole mitään vikaa siinä, että viettää joulun, kuten te. Te haluatte viettää sen siten. Alkuperäistä kirjoittajaa tuntui ahdistavan joulu erillään puolisosta ja kumpikin omien vanhempiensa luona. Vastaukset ovat eri tilanteessa erilaisia.

 

[40vee velapari]

Taas ahdistava joulunaika koittaa... Miten te muut lapsettomat avioparit vietätte joulun? Tähän asti ollaan anopin vaatimuksesta vietetty joulu kumpikin omilla vanhemmillaan, mutta nyt lähes nelikymppisenä alkaa mitta olla täysi. Onko tämä yhtään normaalia? Onko ketään muuta kohtalotoveria, että joulut vietetään erikseen omien vanhempien luona? onhan se käsittämätöntä, että en saa viettää joulua oman aviomieheni kanssa!!!!

Tehdään oma joulu kotiin ja käydään kummankin vanhemmilla kahvilla tai syömässä. Tehtiin vuosia sitten napanuoran katkaisu, kaipa siinä tuli vähän napinaa aluksi, mutta pian se loppui, ja luulen että vanhemmat ovat helpottuneet kun on vähempi syöjiä pöydässä.

 

[ja mitä]

epäoleelliselle..
tiedoksi jos noin kiinnostaa ne loput päivät minä olen ollut työmatkoilla tänä vuonna.
Yritin vaan osoittaa sen, että ainakin minä ja mieheni voimme olla yhdessä lähes aina joten se että on 2 päivää vuodessa erillään oman isän/äidin luona, ei ole mun mielestä mikään uhraus.

 

[jippa jappa]

Kun olin mieheni kanssa vielä lapsettomia, niin otimme heti alusta asti sen systeemin, että joka toinen joulu ollaan miehen äidin luona ja joka toinen joulu omien vanhempieni luona. Systeemi on toiminut mainiosti. Yleensä ollaan vain yksi yö kummassakin paikassa, joten aikaa jää hyvin viettää joulua ihan keskenäänkin.

Kun eka lapsi syntyi, mietimme, että pitäisikö käytäntöä muuttaa. Nyt ollaan välillä kotona ja silloin vanhemmat tulevat meille, joten vuorostamme passaamme heitä.

Minusta on ihan OK, että pariskunta tekee niin kuin haluaa. Omalla kohdallani joulu on nimenomaan perhejuhla ja siksi mielelläni vietän joulun minulle rakkaimpien ihmisten kanssa. Tosin avioeron jälkeen olen viettänyt pari joulua yksinkin ja sekin on ihan OK.

Lepoa ja rauhaa on saanut yleensä joulun jälkeen esim. Tapaninpäivänä jne.

 

[astak]

Miten niin et saa viettää joulua aviomiehesi kanssa? Kuka niin määrää? Tottakai yli 40-vuotias ihminen saa viettää tai olla viettämättä joulua ihan just niin kuin haluaa. Anopin vaatimuksia ei nelikymppisen tarvitse eikä edes pidä enää kuunnella.
Miten olis joku vuorottelusysteemi? Tai viettäkää sukujoulu vaikkapa kylpylässä tai hotellissa.
Me olemme myös lapsettomia, minun vanhempani ovat molemmat jo kuolleet, samoin miehen. Kun mieheni äiti vielä eli vietimme aaton ja joulupäivän hänen luonaan, ettei hänen tarvitse viettää pyhyiä yksinään, sitten kiiruhdimme kotiin tapaninpäiväksi ja tapailimme samanmielisiä ystäviä hyvän ei jouluisen ruuan merkeissä. Mutta jokainen rakentaa jouluperinteensä itse. Miettikääpä mitä juuri te haluatte tehdä ja toimikaa sitten niin.

Taas ahdistava joulunaika koittaa... Miten te muut lapsettomat avioparit vietätte joulun? Tähän asti ollaan anopin vaatimuksesta vietetty joulu kumpikin omilla vanhemmillaan, mutta nyt lähes nelikymppisenä alkaa mitta olla täysi. Onko tämä yhtään normaalia? Onko ketään muuta kohtalotoveria, että joulut vietetään erikseen omien vanhempien luona? onhan se käsittämätöntä, että en saa viettää joulua oman aviomieheni kanssa!!!!

 

[pöh]

En ymmärrä kysymystäsi, miten niin et saa viettää joulua aviomiehesi kanssa? Ei, ei lole normaalia, että nelikymppiset viettävät pyhät omien vanhempiensa luona erikseen. Sinun ikäisesi ihmisen ei tarvitse enää kuunnella anoppia eikä ketään muutakaan. Lähtekää vaikka etelään, ottakaa se anoppi mukaan jos on tarvis, tai olkaa viettämättä joulua ollenkaan. Sinä ja miehesi päätätte mitä haluatte tehdä.

Taas ahdistava joulunaika koittaa... Miten te muut lapsettomat avioparit vietätte joulun? Tähän asti ollaan anopin vaatimuksesta vietetty joulu kumpikin omilla vanhemmillaan, mutta nyt lähes nelikymppisenä alkaa mitta olla täysi. Onko tämä yhtään normaalia? Onko ketään muuta kohtalotoveria, että joulut vietetään erikseen omien vanhempien luona? onhan se käsittämätöntä, että en saa viettää joulua oman aviomieheni kanssa!!!!

 

[Lähes kohtalotoveri]

Hei Jonsu! Ymmärrän sua ihan täydellisesti ja minulla ja miehelläni on vähän sama tilanne, tosin emme kyllä ole suostuneet viettämään joulua toisistamme erillämme, heh! Mutta olemme jommankumman vanhemmilla aaton + yön joka joulu, ja hitto soikoon, tätä on kestänyt jo 15 vuotta!!!
Olen yrittänyt vihjailla, että jospa olisimme kaikki omissa kodeissamme, josta on verisesti loukkaannuttu. Hyvä kun on saatu sopu aikaan ennen sitä aattoa... Meilläkään ei ole lapsia mutta tätä asiaa emme saa valita itse.
Meille ei mikään olisi niin mieluisaa ja odotettua kuin joulu kaksin kotonamme. Valitan etten pysty antamaan sinulle mitään neuvoja, mutta myötätuntoa sitäkin enemmän.

 

[Ryhdistäytykää!]

Ihmiset hyvät ELÄKÄÄ se oma elämänne, ja elämään kuuluu myös joskus kolhiminen. Ei sille voi mitään. Niillä on loppuvuosi aikaa leppyä, ja uskokaa tai älkää, kyllä se tapahtuu...

 

[ottiatuota]

Hei Jonsu! Ymmärrän sua ihan täydellisesti ja minulla ja miehelläni on vähän sama tilanne, tosin emme kyllä ole suostuneet viettämään joulua toisistamme erillämme, heh! Mutta olemme jommankumman vanhemmilla aaton + yön joka joulu, ja hitto soikoon, tätä on kestänyt jo 15 vuotta!!!
Olen yrittänyt vihjailla, että jospa olisimme kaikki omissa kodeissamme, josta on verisesti loukkaannuttu. Hyvä kun on saatu sopu aikaan ennen sitä aattoa... Meilläkään ei ole lapsia mutta tätä asiaa emme saa valita itse.
Meille ei mikään olisi niin mieluisaa ja odotettua kuin joulu kaksin kotonamme. Valitan etten pysty antamaan sinulle mitään neuvoja, mutta myötätuntoa sitäkin enemmän.

Älkää alistuko marttyrointiin. Napakka ja ystävällinen ei riittää. Napanuora poikki jo aikuisilta lapsilta eikä mitään symbioottista kärsimys-marttyrointi-kuviota!

 

[jo vain]

jokainen pystyy rakentaa omanlaisensa joulun omilla ehdoillaa jos haluaa.
Itse vietämme tulevan joulun erillään.
Miehen äiti on vuodepotilaana hoitokodissa 240 km päässä meiltä ja mun molemmat vanhemmat vanhainkodissa kaukana pohjosessa. Vanhempani pääsevät viettämään joulua kotiin jossa ovat asuneet yhdessä yli 60 vuotta vain jos joku terve ihminen on läsnä yötä päivää. Jo pelkästään matkan vuoksi olen siellä 2 viikkoa. Mieheni tulee uudeksi vuodeksi kun töistään pääsee.

Jos pysymme terveenä ja elossa, mulla ja miehelläni on edessä vielä 50-60 yhteistä joulua.
Meidän kummankin vanhemmilla näillä näkymin ehkä vain tämä tuleva, ehkä max. 5 joulua.