Lapseton ystävä 44v haaveilee vauvasta

[äitimaa]

kylläpäs olet mukava ystävä :kieh:

samaa mietin juuri itsekin :/

 

[Terveisiä maalta]

ap:

tekö ihan oikeasti olette sitä mieltä että kaikkien maailman naisten pistäisi hankkia lapsia?

ihan täysin riippumatta heidän elämäntilanteestaan, terveydestään............

No ei tietenkään. Mutta 44 vuoden ikä tai se, ettei nuoruudessaan ole halunnut lasta ei tee ihmisestä sairasta.

 

[ap]

Miten se sulta ois pois, jos ne vauvan sais? :/

Ei niinkään multa, mutta ystävältä itseltään jäisi aika moni hänelle tärkeä juttu pois.

Mä en käsitä tätä sun logiikkaa ollenkaan

siis jos ihminen on tuon 44v ollut vuorenvarma ettei ikinä halua tai hanki lapsia, ihan järkevästi perusteltuna. hänellä on elämässä sellaisia tosi tärkeitä juttuja joita ilman ei omien sanojensa mukaan vois elää ja nyt tämä vauva katkaisisi nekin. vauvan jonka kanssa hän todennäköisesti jäisi vielä yksin.

tiedän kyllä että tuollaiset viimeiset hetket voi nostaa mieleen halun saada sittenkin se vauva, mutta kannattaako sen hetken mielijohteen takia tosissaan uhrata loppuelämä?

Juu, oletko ajatellut että ihmisen mieli saattaa muuttua?
Tai että perustellut siitä miksi ei halua lapsia on ollut suojausta sille, ettei ole ollut sopivaa miestä esim.?

Mun mielestä lapsen saaminen tuossa ei ole mikään loppuelämän uhraus (hitto miten sä edes puhut lapsen saamisesta :$ ) vaan loppuelämän rikkaus!

siis lapsi tietää jo 4v iässä ettei löydä sopivaa miestä ja siksi suojautuu sanomalla ettei halua lapsia????

siis haloo, on oikeasti kysymys ihmisiestä joka ei ole koskaan edes sekunninvertaa kuvitellut hankkivansa ikinä lasta. Ihan parhaiden ystävienkin liikuttavimmat vauvajutut on saaneet hänet tuntemaan tyytyväisyyttä ettei tarvi olla tuossa tilanteessa.

ja hän ei vieläkään koe noiden omien juttujensa olevan vähemmän tärkeitä, vaan kuvittelee pystyvänsä yhä tekemään akiken sen vaikka vauva olisikin. luottaen siihen että mies sitten huolehtii vauvasta seuraten häntä maailman ääriin. ja tuo kyseinen mies on sitä laatua ettei hänestä varmasti oo ikinä mitään hyötyä kaverille tai lapselle, päinvastoin.

a) 4 vuotiaan sanomisille en paljoa painoarvoa laittaisi lapsiasian suhteen
b) eiköhän vauvaarki sitten kasvata ja näytä mitä ehtii mitä ei
c) edelleen, miten tää asia voi sua kaivaa noin paljon?

siis ei anneta painoarvoa 4v:n, 5v:n, 6v:n, 7v:n .......41v:n, 42v:v, 43v:n ja 44v:n sanomisille? Siis kyse on oikeasti ihmisestä joka koskaan, edes pikkutyttönä ei ole halunnut vauvaa.

kaivaa lähinnä siksi että harmittaa ystävän puolesta jos hän nyt sitten päätyykin tuohon tilanteeseen mikä tosissaan on vastoin kaikkea mitä hän on ikinä halunnut. ja kun ikääkin pon tuon verran nin riskit kasvaa ja pahimmillaan hän on vuoden päästä vammaisen vauvan yh-äiti jolla on vielä lapsen renttu isä harminaan.

kyllä mö ton tilanteen kanssa pystyn elämään mutta mietin miten ystävä jaksaa.

 

[millinka]

Miten se sulta ois pois, jos ne vauvan sais? :/

Ei niinkään multa, mutta ystävältä itseltään jäisi aika moni hänelle tärkeä juttu pois.

Mä en käsitä tätä sun logiikkaa ollenkaan

siis jos ihminen on tuon 44v ollut vuorenvarma ettei ikinä halua tai hanki lapsia, ihan järkevästi perusteltuna. hänellä on elämässä sellaisia tosi tärkeitä juttuja joita ilman ei omien sanojensa mukaan vois elää ja nyt tämä vauva katkaisisi nekin. vauvan jonka kanssa hän todennäköisesti jäisi vielä yksin.

tiedän kyllä että tuollaiset viimeiset hetket voi nostaa mieleen halun saada sittenkin se vauva, mutta kannattaako sen hetken mielijohteen takia tosissaan uhrata loppuelämä?

Juu, oletko ajatellut että ihmisen mieli saattaa muuttua?
Tai että perustellut siitä miksi ei halua lapsia on ollut suojausta sille, ettei ole ollut sopivaa miestä esim.?

Mun mielestä lapsen saaminen tuossa ei ole mikään loppuelämän uhraus (hitto miten sä edes puhut lapsen saamisesta :$ ) vaan loppuelämän rikkaus!

siis lapsi tietää jo 4v iässä ettei löydä sopivaa miestä ja siksi suojautuu sanomalla ettei halua lapsia????

siis haloo, on oikeasti kysymys ihmisiestä joka ei ole koskaan edes sekunninvertaa kuvitellut hankkivansa ikinä lasta. Ihan parhaiden ystävienkin liikuttavimmat vauvajutut on saaneet hänet tuntemaan tyytyväisyyttä ettei tarvi olla tuossa tilanteessa.

ja hän ei vieläkään koe noiden omien juttujensa olevan vähemmän tärkeitä, vaan kuvittelee pystyvänsä yhä tekemään akiken sen vaikka vauva olisikin. luottaen siihen että mies sitten huolehtii vauvasta seuraten häntä maailman ääriin. ja tuo kyseinen mies on sitä laatua ettei hänestä varmasti oo ikinä mitään hyötyä kaverille tai lapselle, päinvastoin.

a) 4 vuotiaan sanomisille en paljoa painoarvoa laittaisi lapsiasian suhteen
b) eiköhän vauvaarki sitten kasvata ja näytä mitä ehtii mitä ei
c) edelleen, miten tää asia voi sua kaivaa noin paljon?

siis ei anneta painoarvoa 4v:n, 5v:n, 6v:n, 7v:n .......41v:n, 42v:v, 43v:n ja 44v:n sanomisille? Siis kyse on oikeasti ihmisestä joka koskaan, edes pikkutyttönä ei ole halunnut vauvaa.

kaivaa lähinnä siksi että harmittaa ystävän puolesta jos hän nyt sitten päätyykin tuohon tilanteeseen mikä tosissaan on vastoin kaikkea mitä hän on ikinä halunnut. ja kun ikääkin pon tuon verran nin riskit kasvaa ja pahimmillaan hän on vuoden päästä vammaisen vauvan yh-äiti jolla on vielä lapsen renttu isä harminaan.

kyllä mö ton tilanteen kanssa pystyn elämään mutta mietin miten ystävä jaksaa.

Juu, kaikkien noiden vuosien jälkeenkin voi muuttaa mieltää.

Niin ja noin voin käydä nuoremmillekkin.

Oikeasti sulla ei oo mitään hyviä perusteita tälle jutulles.

 

[Borkku]

Miten se sulta ois pois, jos ne vauvan sais? :/

Ei niinkään multa, mutta ystävältä itseltään jäisi aika moni hänelle tärkeä juttu pois.

Ja keneltäkään muulta äidiksi tulevalta ei jää?Vain just 44vuotiailta jää?

Ja tosiaan...ei ole pakko jättää tärkeitä juttuja pois.

puhun kokoajan tästä kyseisestä ihmisestä, en 44v naisista yleensä

Älä ymmärrä

tekö ihan oikeasti olette sitä mieltä että kaikkien maailman naisten pistäisi hankkia lapsia?

ihan täysin riippumatta heidän elämäntilanteestaan, terveydestään............

Sait sit loppupeleissä vedettyä mukaan vielä ton terveydenki.

Voi kiesus sentään. Mistä hitosta sä tiedät mitä toisen ihmisen mielessä oikeasti on ku sä et taatusti oo mikään ajatustenlukija vaan puhut vaan sen puolesta mitä olet sanoja kuullu ja minkä käsityksen ihan ite oot siinä omassa nupissas muodostanu.l

Anna hyvä ihminen toisen ihmisen elää omaa elämäänsä ja sotke se lusikkas niihin omiin keitoksiisi vaan.

 

[vieras2]

En viiti koko ketjua lukea, mut niin se vaan voi ihmisen mieli muuttua vaikka sitte 44 vuotiaana. Voi tosin olla melkonen ylläri miten elämä muuttuu

 

[ap]

Sait sit loppupeleissä vedettyä mukaan vielä ton terveydenki.

Voi kiesus sentään. Mistä hitosta sä tiedät mitä toisen ihmisen mielessä oikeasti on ku sä et taatusti oo mikään ajatustenlukija vaan puhut vaan sen puolesta mitä olet sanoja kuullu ja minkä käsityksen ihan ite oot siinä omassa nupissas muodostanu.l

Anna hyvä ihminen toisen ihmisen elää omaa elämäänsä ja sotke se lusikkas niihin omiin keitoksiisi vaan.

Aika hyvin sitä tuntee ihmisen jonka kanssa onyli 20v elellyt todella läheisinä, asunut yhdessä ulkomailla ja jakanut kaiken. edes omaa siskoani tai vanhempiani en tunne noin hyvin.

ystävä on siis aina ollut aivan nuoren vakuuttunut ettei ikinä tule hankkimaan lapsia, muutama vakavampi miessuhdekin on siihen kariutunut kun miehet on kuitenkin halunneet perheen. Hyvät miehet joita ystävä rakasti ja kärsi suhteiden loppumisesta, mutta oli silloinkin lapsettomuus oli hälle tärkeämpi kuin rakkaus mieheen. Eli ei oo tosissaankaan kysymys ihmisestä joka ei vaan olisi löytänyt sopivaa miestä tohon mennessä.

nyt hän kuitenki on löytänyt sellaisen rentun joka ei tiedä kuin ongelmia ja samalla on iskenyt tuo vauvakuume. ja ystävä tosissaan ainakin puheissaan luottaa siihen että mies olisi se joka pääasiassa huolehtisi vauvasta kun on sen luvannutkin eikä naisen elämä suuremmin muuttuisi. jos olisi kyseessä kunnon mies niin silloinkin juttu olisi erilainen mutta tällaisenaan ei lupaa hyvää.

Lopuksi annan toki hänen elää omaa elämäänsä enkä mene päätöksiinsä sekaantumaan. omassa mielessä vain kuohuu.

 

[dfdfdf]

Miten se sulta ois pois, jos ne vauvan sais? :/

Ei niinkään multa, mutta ystävältä itseltään jäisi aika moni hänelle tärkeä juttu pois.

Eiköhän hän saisi jotain paljon arvokkaampaa sitten näiden juttujen tilalle?! Näin minä ainakin koin, kun lapsen sain,.

 

[ap]

siis tossa mättää koko yhdistelmä. ei sillä olisi väliä jos kyseessä olisi ystävä joka edes jossain aviheessa olisi lasta halunnut ja nyt yhtäkkiä vastaantulee joku kriminaalinarkki isäehdokas. silloin ajattelisin automaattisesti että ystävä sitten pystyy ja haluaa huolehtia lapsesta yksin kun mies ei enää ole kuvioissa.

tai jos tälle ystävälle joka ei halua lapsia ilmestyisi mies joka oikeasti olisi hyvä isäehdokas ja halukas hoitamaan lapsen. mutta se että lapsi joutuisi täysin hulttioisälle ja äidille joka ei halua luopua omista jutuistaan lapsen takia niin ei kuulosta mun mielestä hyvältä. ja kun ikä tekee vielä noi vammasuusriskit.

voi tietty olla että lapsen myötä tapahtuu joku ihme ja ystävä päättääkin itse jäädä tämän kanssa kotiin, mutta aika epätodennäköiseltä se tuntuu. tässä vaiheessa ei ainakaan edes pidä sitä mahdollisena.