Lapset vanhempien jalanjäljissä?

"vieras"
Mun isä toivoi että veljeni jatkaisi yritystä niinkuin hän oli jatkanut oman isänsä, mutta mä sitten kouluttauduinkin alalle ja kahden miehen jälkeen firmalla on nyt naisjohtaja, toki minäkin toivon että joko minun tai mun veljen lapsista joku kiinnostuisi, mutta pakottamaan ei lähdetä
 
Keittiönoita
Tarkoitin sitä, että kun ammattiin liittyy suuri vastuu ja siinä on mahdollisuus olla osana jossain isossa (tai pienemmässäkin) pahassa jutussa, sitä ei haluaisi omien lapsiensa työksi, vaikka työ on kiinnostavaa, se on välillä mukavaakin, se on tässä maailmantilanteessa melko tärkeäksi luokiteltavaa ja haastavaa, siinä on hyviä puolia paljon. Mutta se mitä itse on pitkähköllä uralla kohdannut ja mitä ei onneksi ole kohdannut, saa ajattelemaan, että jospa nuo tekisivät jotain muuta, missä saisivat haasteita ja saisivat toteuttaa itseään. Ihan siis äitinä tahtoisi, että heillä olisi jotain muuta =)

Muokkaus: tarkoitan tuolla että on mahdollisuus olla mukana, että voi joutua mukaan johonkin isoon hässäkkään, voi aiheuttaa sen itse tai olla vaan osana.
Mutta aattelepa, jos sun lapsesi haluavat ydinvoimalaan töihin tai johonkin muuhun sellaiseen ammattiin, missä virheestä aiheutuisi vakavat seuraukset?
 
Jotenkin heti kello kilahti, kun näin nikkisi. :D En muista, olinko itse samalla nikillä siihen aikaan, kun joskus juteltiin. Olin tässä pitkään toisella nikillä ja nyt taas tällä "ensimmäisellä".
Tällä samalla nikillä sinä olit silloin kauan sitten. Kun jäin "tauolle", taisit olla jollain toisella nikillä, mutta tunnistin kyllä heti nyt sinun nikkisi ja tuntui varsin kodikkaalta vastata sinun ketjuusi.
 
Kyllä me ollaan miehen kanssa puhuttu, että valitsi tyttö minkä tahansa ammatin, niin ollaan tukena ja kannustetaan - kunhan lapsi on vain itse tyytyväinen. Tietysti olosuhteiden pakosta itsekin olen nykyisessä ammatissani, enkä ollenkaan tyytyväinen (eikä omia vanhempiani voisi vähempää kiinnostaa miten elämäni elän) - joten voihan se olla, että tyttökin päätyy tekemään työtä josta ei niin välitä. Siltikin, oma on hänen päätöksensä, halusi olla sitten strippari (kuten kummitätinsä) tai roskakuski (kuten setänsä) tai ylilääkäri (kuten isoenonsa).

Toki sitä aina lapsellensa parempaa toivoo kun itselleen, uskoisin. Ainakin minä toivon.
 
Iltaa Tatitar, hauska " nähdä", en tiedä muistatko minua, minä muistan sinut. Oliko muuten niin , että täällä, palstaili joskus sisaresikin, jonka nikki oli kuin sinun nikkisi yleistettynä.
Iltaa Ultramariini! Kyllä minä sinut muistan. Sienetär on minun käly. On tosin ollut hänkin niin kiireinen viiem vuodet, ettei ole tänne enää kai aikoihin kirjoitellut. Kun loppui nuo kotirouvavuodet, niin väheni joutilaisuuskin aikalailla!
 

Yhteistyössä