Lapset "nuorena" vai "vanhana"?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ?_?
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
?

?_?

Vieras
Eli minkä ikäisinä itse saitte/olisitte halunneet saada lapsenne? Itse kallistun enemmän lasten hankkimiseen 20-25 vuoden iässä, että jaksaa sitten lasten kanssa peuhata ja pinna kestää ehkä hieman paremmin kun omat teinivuodet vielä "tuoreessa muistissa".
Äitini sai minut ollessaan 35 eikä 40 jälkeen pahemmin jaksanut kanssani harrastaa tai leikkiä ellei piirrettyjen katsomista lasketa. Pahinta oli kun äidiläni alkoivat vaihdevuodet samaan aikaan kun minulla puski pahin teini-ikä päälle ja kotimme oli jatkuvasti sotatanner.
Mietin myös palautuuko kroppa enää yhtä hyvin "vanhempana" raskaudesta kuin nuorena ja vaikuttaako ikä synnytyksen helppouteen? Esim. nuorena vaikeampi synnytys koska paikat vielä "epäkypsät" tms?
 
Pinna on henkilökohtainen ominaisuus; en usko liittyvän ikään vaan persoonaan. Kai minut voi laskea siihen porukkaan, joka nuorna lapsensa sai. On toisaalta jännää, että itsellä on jo kouluikäiset, kun usea tuttu vasta harkitsee asiaa. Kukin tavallaan, ei voi olla yhtä oikeaa vastausta kuin korkeintaan omalla kohdalla.
 
Kyllä nuoren synnytys on riskittömämpi kuin vanhan. Vanhoilla usein seuratan raskauttakin tarkemmin koska on suurempi komplikaatioiden riski. Keho ei jaksa sellasta rasitusta niin hyvin enään.

Minä kallistus nuoreen jos noista pitäisi valita. Ihanne varmaan olisi joku 27 jos elämäntilanne antaa periksi.
Sinänsä se miten paljon lasten kanssa jaksaa touhuta riippuu varmaan enemmän persoonasta. Toiset ei ole sen tyyppisiä etä jaksaisivat innostua lasten touhuista ja toiset konttaa kasikymppisinäkin vielä pitkin lattioita.

Valitsisin tuon nuoren myös siksi että olisi pidempään elossa jos ei tule onnettomuuksia lasten tukena esim. lapsenlapsien kanssa ja muutenkin elämässä. Mu miehellä on vanhat vanhemmat ja on aika rikki kun tietää että kuolevat pian vaikka me ollaan aika nuoria vielä.
 
Mä olen ainokaiseni saanut 24-vuotiaana ja 45v. olen laittanut ittelleni takarajaksi lasten saamiselle. Nyt olen 31v.

Aina ei mene niin kuin asiat niin kuin suunnittelee.
 
Musta tuo on hyvin yksilöllistä. Toiselle sopii, että saa lapset nuorena, toinen hankkii vanhana. Itse olen saanut esikoisen vanhana, kolmekymppisenä ja tämä oli minulle sopiva ikä. Mutta jos lapsi olisi tullutkin aiemmin vaikka kymmenen vuotta aiemmin, niin eiköhän sekin olisi sujunut ja olisin nyt sitä mieltä, että itselleni sopi lasten hankkiminen nuorena.
 
[QUOTE="Kahlemestari";21934816]Kyllä nuoren synnytys on riskittömämpi kuin vanhan. Vanhoilla usein seuratan raskauttakin tarkemmin koska on suurempi komplikaatioiden riski. Keho ei jaksa sellasta rasitusta niin hyvin enään.
[/QUOTE]

Mä jouduin jo 23-vuotiaana tarkempaan seurantaan raskausaikana ja syynä oli sairastettu syöpä. Nyt kaksi kertaa syövän sairastaneena joutuisin varmaan vielä tarkempaan syyniin.
 
Itse olen saanut lapseni 24, 25 ja 39v ja neljäs lapsi syntyy kun olen 41v. kaikkein helpoimmat raskaudet on ollut vanhempana. Eli mun kropalle sopii raskaus näin vanhempana paremmin. Ja olen vielä tosi pirteä ja varmasti jaksan lapsieni kanssa tehdä muutakin kuin vain olla.
 
[QUOTE="Sopiva";21934843]Juuri silloin kun se vanhemmille tuntuu sopivalta. Ei siinä paina pinnat eikä joustava kroppa - lapsen kasvatus on ihan jotain muuta.[/QUOTE]

no kyllä siinä pinna jonkin verran painaa, harva 60 vuotias jaksaa teinitytön uhmakohtauksia yhtä hyvin kuin nuorempi äiti/isä. eikä lapsille reilua mielestäni että vanhemmat ovat eläkeiässä kun kotoa muutetaan eikä koskaan nähdä lapsenlapsia kun ehditty kupsahtaa jo ennen sitä. tai jos lapsi syntyy kehitysvammaisena ja joudut loppuelämäsi tätä hoitamaan, onko reilua että 15 vuotiaan äiti on itse jo vanhempainkodissa?
 

Yhteistyössä