Kuulostaa sillä tavalla tutulta, että olin itse aika samassa tilanteessa joskus. Olen ns. totaali-yh, mikä teki asiasta vielä vaikeamman. Tapailin erästä miestä yhteensä 1,5 vuotta ja tämän aikana hän tapasi lapseni ihan muutaman kerran ja nekin "vahingossa", kun törmäsimme sattumalta jossain. Lapseni alkoi viettää aina vain enemmän aikaa isovanhemmillaan hoidossa, saatoin lähteä töistä muutamia tunteja aikaisemmin jotta ehdin miehen luo ennen lapsen hakemista päiväkodista jne. Yritin selittää miehelle, että olisi paljon helpompaa, jos hän nyt vain viettäisi aikaa minun JA lapseni kanssa. Että perhe meidän ei tarvitse olla, mutta minun kanssani samassa paketissa tulee lapsi. Mies pyysi aikaa, sanoi ettei ole valmis vielä ja aikanaan hän kyllä lupaa yrittää. Jossain vaiheessa vaan en jaksanut enää repiä itseäni lapsen ja miehen välillä, vaikka miehestä kovasti välitinkin jo sen reilun vuoden jälkeen. Tein inhottavasti ja annoin miehelle tasan 2 vaihtoehtoa ja niistä hän valitsi sen toisen ja jatkoi eteenpäin yksin. Hyvä niin, sillä myöhemmin kohdalle osui mies, joka alusta saakka hyväksyi lapseni osaksi tätä suhdetta, joka oli heti valmis tapaamaan lapsen ja viettämään aikaa "perheenä".
En nyt sano, että sinun miehesi jatkaa samaa rataa vielä vuoden, mutta ethän anna tilanteen mennä liian pitkälle? Oletko kysynyt mieheltä, mitä se vaatii että hän olisi valmis? Onko hänellä sellainen olo, ettei osaa tai tiedä miten olla lasten kanssa? Voisitteko mennä aluksi yhdessä vaikka elokuviin tai vastaavanlaiseen, jossa pääpaino ei ole miehen ja lapsiesi kommunikoinnissa? Oletan, että miehellä ei ole itsellään lapsia? Tokihan se on uusi ja varmasti tavallaan pelottavakin tilanne hänelle, mutta ettehän te yksinkertaisesti voi nähdä suhteella tulevaisuutta, jos se tulevaisuus on nykytilanteen kaltainen ja varmasti mieskin sen ymmärtää. Mitään kovin konkreettista neuvoa mulla ei ole antaa, mutta kyllä sen ehkä pitäisi lähteä miehen omasta halusta tavata lapset ettei hän nyt sitten koe että sinä olet siihen painostanut. Tässähän se punnitaan, välittääkö mies tarpeeksi edes yrittääkseen lastesi kanssa. Ja yrittämistä enempää ei tietenkään toiselta voi edes vaatia. Tsemppiä teille, toivottavasti se siitä vielä..