Lapset ja opiskelu, vaikeaa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vieras

Vieras
Nyt kaikki kertomaan joilla etenkin pieniä lapsia ja opiskelut joko kesken tai olette aloittaneet! Miten onnistunut?
Minulla kaksi pientä lasta ja houkutus todella suuri lähteä opiskelemaan.
Tottakai se on omasta tahdosta kiinni, kuinka onnistuu mutta olisin kiinnostunut kuulemaan kuitenkin!
Mihinkä ammattiin olet kouluttautunut ja kauanko kestänyt? Minkä ikäisiä lapset olleet, kun aloitit?
 
Meillä mies lähti opiskelemaan, kun kuopus oli 4,5kk ja esikoinen karvan alle 4v.
Nyt alkoi siis toinen vuosi. Lähihoitsuks lukee ja hyvin ollaan pärjätty. Minä olen siis lasten kanssa vielä kotona. :)
 
Olen 2-vuotiaan tyttösen 23-vuotias yksinhuoltaja ja opiskelen ammattikorkeassa restonomiksi. Opinnot on nyt toisessa vaiheessa menossa (ensimmäisen vuoden kävin ennen tytön syntymää ja nyt sitten jatkoin) ja työtä on kovasti mutta jos hallitsee ajankäytön hyvin niin ei tuota ongelmaa ja tietysti auttaa että tukiverkko on hyvä. Ammattikorkeassa kun voi valita mitä kurssja käy milloinkin niin oman lukujärjestyksen pystyy hyvin tekemään itselleen sopivaksi. Aika alussa nuo opinnot jälleen ovat mutta kyllä tuntuu ihan hyvin menevän.. :) Sekin on niin paljon henkilöstä itsestään kiinni mihin pystyy ja minkä kokee itselleen sopivaksi ja mitkä ovat omat voimavarat. Minä nautin opiskelusta kovasti kun alakin on minua kiinnostava! :)
 
Opiskelin lasten kanssa. Opinnot pitkittyivät mutta opin ajanhallintaa, keskeneräisyyden sietokykyä, suhteellisuudentajuni kehittyi ja opin laittamaan asiat tärkeysjärjestykseen.

Onnekseni olen kevytmielinen ihminen. Perfektionistille tilanne olisi todennäköisesti hyvin stressaava, mutta kun en erityisesti tavoittele täydellisyyttä, niin selvisin opinnoista kolmen pienen kanssa.

Piika-äiti
 
opiskelen AMK:ssa käytännössä olen yh, kun itse huolehdin hoidot yms. ja lapsen sairastumiset. Hyvin on tähän asti mennyt, mutta onhan tämä niin erilaista. Tehtäviä ei tehdä sillon kun huvittaa tai pitäis vaan sillon ku voi;yöllä ja viikonloppuna..
 
:wave: Kaikissa asioissa kun on hyvät ja huonot puolensa...
Opiskelu toimii hyvin. =) Nyt kun on lapsiakin niin olen oppinut suunnittelemaan paremmin, kaikkea ei voi jättää viimehetkeen. Yks hyvä puoli on kanssa että kerkeen olla lasten kanssa enemmän, mitä kerkeisin olla jos olisin töissä. Vähemmän hyvä puoli on se että välillä tuntuu että en olisi vapaata ollenkaan, koko ajan on lukemista/tekemistä. Se vaan täytyy oppi että vapaa-aika on vapaata.
 

Similar threads

Yhteistyössä