Lapset isän sukunimellä *jupinaa*

["vieras"]

Miksi AP vaihtoi tyttönimensä takaisin jos tämä asia on niin tärkeä? Jos ei olisi vaihtanut nimeä niin ei oisi mitään ongelmaa.

 

[noooo]

[QUOTE="vieras";24807605]Miksi AP vaihtoi tyttönimensä takaisin jos tämä asia on niin tärkeä? Jos ei olisi vaihtanut nimeä niin ei oisi mitään ongelmaa.[/QUOTE]

Avoliitosssa ihmisillä on yleensä se tyttönimi

 

[kestäpä vain]

Aistin katkeruutta. Lapsen ei kuulu kärsiä siitä, että heidän äitinsä ei ole hyväksynyt lasten isän uutta suhdetta. Nimen vaihtaminen vanhempien mielialojen mukaan on väärin, joten koeta ap vain niellä pettymyksesi. Olet kuitenkin tehnyt lapset tuon tietyn miehen kanssa ja suostunut antamaan hänen sukunimensä lapsille.

 

[kikatus]

toisaalta ymmärrän aapeeta.
mun lapsilla on isänsä nimi. ja siis tää vauvakin on isänsä nimelle kastettava, byää.
Vtuttaa ajatuskin siitä, kun ei oo isä kellekään lapsilleen, muR.
Mut en vaihda nimiä lapsilta vaikka voisinkin, lapset tietää jo et heidän nimi on XX eikä YY. Deal with it.
Mut joo, kyl minuakin joskus tulee ottamaan kupoliin jos miehen uudella akala tuleejoskus olee sama sukunimi kun MUN lapsillani.

 

[ei onnistunut]

Meillä oli hiemna toinen tilanne. Yhteishuoltajuus lapset ja minä halusi vaihtaa nimet,mutta isä ei suostunut ja ei siis nimivaihtunut. Molemmat vannonut,että kun täysikäisiä ovat niin nimivaihtuu. Heillä on sen verta erikoinen nimi, että ovat joutunut asiasta kärsimään ja osaksi myöskin kiusan kohteeksi. Tyhmä olin kun silloin aikoinani myönnyin isän toisveeseen että saisi hänen nimensä. Moneen kertaan mietin jopa nimen väärentämistä ihan vain lastenedun takia, en uskaltanut.

 

["Milia"]

Mun lapsella on isänsä sukunimi eikä mua haittaisi vaikka exän avopuolisosta tulisikin samanniminen. Mä olen aikuinen ihminen enkä lapsellinen teini. Lapsi on silti mun lapseni vaikka meillä onkin eri sukunimet.

 

[SuviAnna]

Minua häiritsi kanssa kovin kun lapsillani oli sama sukunimi kuin exän uudella vaimolla tai oikeastaan eniten häiitsi se,että tämä uusi vaimo ja minun tyttäreni oli nimeltän täysinidenttiset toista nimeä myöden Olen sitten teinisti ajatteleva tai en, mutta silti se ei olekiva juttu.

 

["minä"]

Ymmärrän ap:ta. Minuakin ko. tilanne vähän ärsyttäisi. Ei siis se, että lapsilla on isän sukunimi vaan se, että uusi vaimo on ottanut isän sukunimen ja ko. porukka kuulostaa nyt perheeltä. Mutta asialla ei tosiasissa ole mitään merkitystä, yritä olla ajattelematta asiaa, kun et todennäköisesti sille mitään voi.

Miksi muuten alunperin päädyitte antamaan lapsille isän sukunimen? Olen huomannut, että se on yleinen tapa, kun vanhemmilla eri sukunimet. Meillä lapsilla minun nimeni, kun jotenkin koettiin se luontevampana. Ollaan siis naimisissa, mutta molemmilla omat nimet.

 

["minä"]

Minua häiritsi kanssa kovin kun lapsillani oli sama sukunimi kuin exän uudella vaimolla tai oikeastaan eniten häiitsi se,että tämä uusi vaimo ja minun tyttäreni oli nimeltän täysinidenttiset toista nimeä myöden Olen sitten teinisti ajatteleva tai en, mutta silti se ei olekiva juttu.

Onpa todella tylsä tilanne. Eikö tuossa tilanteessa voisi miettiä yhtä lisänimeä tyttärellenne. Vaikka jotain sinun suvusta tulevaa kolmatta nimeä.

Minusta tahditonta tuollaisessa tilanteessa vaimon vaihtaa miehen sukunimeen.

 

["vieras"]

Mä en ole koskaan edes tullut ajatelleeksi, että nimi pitäisi muuttaa kun exä meni naimisiin ja lapsella on hänen sukunimi. :O

Eli eipä ole häirinnyt ja lapsi pitäköön oman nimensä.

 

[meillä näin]

Mei vaihoin esikon nimen kuopuksen isän nimelle ja omani myös miulla yksinhuoltajuus esikosta, niin oli helppoa vaihtaa ja esikon bioisä ei laittanut ees hanttiin. Esikko oli ennen miun tyttönimellä mut halusin meille kaikille sit saman nimen, enkä niin, että esikko olis jääny miun tyttönimelle ja muut oltais vaihettu nimi. Esikon bioisä ei tapaa lasta kun ehkä 1krt vuodessa.

 

[lapset äidin nimellä]

Miksi ihmeessä lapsella pitää automaattisesti olla isän sukunimi??? Avoliittojen ja erojen aikana pidetään kiinni yhdestä keskiaikaisesta perinteestä. En ymmärrä. Meillä lapset on mun sukunimellä ja asia on periaatteellinen. Sitäpaitsi lain mukaan jos vanhemmat eivät pääse sopuun lapsen sukunimestä, lapsi saa äitinsä sukunimen. Meillä ei onneksi ole tarvinnut riidellä vaikka asia onkin miehelle kova pala.
En ymmärrä ajatusta, että nainen synnyttää lapset miehen sukuun. Kyllä meidän lapset ainakin kuuluu kummankin sukuun!
Vaikka paljon p..kaa on satanut tän nimiasian takia niskaan (miehen sukulaisilta) niin yhtään ei kaduta. Enkä ole kuullut lastenkaan kertaakaan valittavan, että heillä olisi "väärä" sukunimi. Ja jos ero tulisi niin ei tarvisi ainakaan murehtia nimiasian takia.

 

["Muurarin Vaimo"]

Älä sitten ylläty että se nimen vaihto maksaa. Hassua sinänsä, että kun menin naimisiin olisin voinut ilmoittaa esikolle miehen sukunimen maksutta (ei siis ole isä). Mutta kun halusi isänsä nimen se maksoi melkein sata euroa muuttaa. Ja muutosta piti anoa hakemuksella, ei ollut vain ilmoitus-juttu.

 

["v ieras"]

mutsi vaihtoi eron jälkeen "kostoksi" meille lapsille oman tyttönimensä. (25 vuotta sitten).

Ja kuinka iloinen mä olin! Sain hienon, harvinaisen nimen! ja Ennen kaikkea isoäidin nimen, mumma on aina ollut mulle tärkein ihminen maailmassa!

Ja sit: menin naimisiin ja otin mieheni tylsääkin tylsemmän nimen...

--------------------

Toinen tarina: kaveri sai aviottoman lapsen, ja sille tuli isänsä sukumini. Ja peruste oli tämä: ei tarvii koskaan ikinä kenenkään kysellä eikä epäillä, että kuka se isä sitten on.

 

[ex-vaimo]

Samaa mieltä...miksi et itse aikoinasi mennyt eksäsi kanssa naimisiin ja ottanut hänen nimeään ja pitänyt sen sitten eron jälkeen? Sitten olisitte kaikki yhtä suurta perhettä...!

Noin juuri! Tai jos vain avoliitossa, niin lapset äidin nimellä. Äidin nimellähän ovat syntyessäänkin, ellei olla naimisissa.
Selvintä pitää oma nimensä, ainakin ilman avioliittoa, lapset pysyvät samalla nimellä erossakin.

 

[maximillianna]

Kasva ap sen verran ihmisenä, että kestät nimen tuoman erilaisuuden. Sitten kun lapset isoja, niin ehkä sitten kuulisitte lapsia?

Ja kyllä, jos yksinhuoltajuus, niin entiseltä ei mitään suostumisia tarvita. Jos yhteishuoltajuus, niin molempien suostumus oltava.

Meillä lapset kastettiin miehen nimelle. Jäin yksin lasten kanssa. Menin naimisiin ja muutin kaikkien nimet uuden miehen nimelle.

 

[Madicken04]

Miksi ihmeessä lapsella pitää automaattisesti olla isän sukunimi??? Avoliittojen ja erojen aikana pidetään kiinni yhdestä keskiaikaisesta perinteestä. En ymmärrä. Meillä lapset on mun sukunimellä ja asia on periaatteellinen. Sitäpaitsi lain mukaan jos vanhemmat eivät pääse sopuun lapsen sukunimestä, lapsi saa äitinsä sukunimen. Meillä ei onneksi ole tarvinnut riidellä vaikka asia onkin miehelle kova pala.
En ymmärrä ajatusta, että nainen synnyttää lapset miehen sukuun. Kyllä meidän lapset ainakin kuuluu kummankin sukuun!
Vaikka paljon p..kaa on satanut tän nimiasian takia niskaan (miehen sukulaisilta) niin yhtään ei kaduta. Enkä ole kuullut lastenkaan kertaakaan valittavan, että heillä olisi "väärä" sukunimi. Ja jos ero tulisi niin ei tarvisi ainakaan murehtia nimiasian takia.

Itse halusin lapset isän sukunimelle, taustalla oli toki myös ajatus siitä että jos/kun mennään naimisiin otan itsekin miehen nimen. Mutta vaikkei näin olisi ollut, olisin silti halunnut lapset isän nimelle. Se vaan on yksinkertaisinta ja kätevintä.

Jos lapset olisivat olleet minun nimelläni ja oltaisiin myöhemmin menty naimisiin niin olisin ottanut miehen sukunimen, eikä lapsiakaan olisi jätetty tyttönimelleni. Jos taas ei oltiasi menty naimisiin ja olisi tullut ero niin lapset olisivat minun nimelläni. Sitten jos myöhemmin olisinkin tavannut uuden miehen ja mennyt hänen kanssaan naimisiin ja vaihtanut sukunimeä, niin tuntuisi tyhmältä että lapset jäisivät tyttönimelleni joka ei ole kummankaan vanhemman nimi. Ihan yhtälailla kuin se että lapsille tulisi uuden miehen nimi, siihen ei moni isäkään suostuisi. Itse taas en halunnut kahlita itseäni loppuiäkseni tyttönimeeni vain lasten takia.

Siksi koen helpoimmaksi että lapset ovat miehen sukunimellä, hän kun tuskin tulee nimeä koskaan vaihtamaan ja näin ollen lapset saavat myös pitää saman nimen ainakin siihen asti kunnes ovat itse sitä muuttamassa.

 

[Bonaire]

Avoliitosssa ihmisillä on yleensä se tyttönimi

mullapa ei ollut koska on niin harvinainen sukunimi Suomessa,että en halunnut vaihtaa..tytöllä on ja pysyy isänsä sukunimi ainakin niin kauan,kun menee naimisiin sitten joskus vuosien päästä..eikä mua haittais,vaikka isänsä menis uudelleen naimisiin ja vaimolla olisi sama sukunimi kun mun tytöllä

 

["isä"]

Kulostaa vähän siltä, että uusi vaimo on nuorempi, nätimpi ja hoikempi. Ilmeisesti mukavakin vielä.