Lapset hoidossa ja itse kotona.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "kotiäiti"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

"kotiäiti"

Vieras
Mä olen niin kateellinen äideille jotka pystyy laittamaan lapset päiväkotiin ja olla itse kotona yksikseen. Mulla olisi varmasti tosi paha olo siitä, että lapset on muiden hoijettavissa vaikka itsekin vois. Olisin kyllä omana ajan tarpeessa, vaikka kerran viikossa olisi hyvä, mut en mä pysty. Mut kai siihenki oppisi? Ja tämä ei ole mikään provo vaan ihan oikeasti!
 
Meillä on 1v lapsi ja toinen syntyy joulukuussa.
Mies on todella paljon töiden takia pois kotoa eli nyt hoidan lasta ns.yksin 24h. Mies ehdotti toissa viikolla että kun toinen syntyy niin laittaisimme sitten 1,5v lapsen päiväkotiin, olisi kuulema helpompaa minulle ja ei tarvitsisi hoitaa kahta pientä lasta yksin.
Minä en voi mitenkään ottaa miehen ehdotusta vakavissani, en pystyisi mitenkään laittamaan esikoista sitten päiväkotiin ja olla itse vauvan kanssa kotona. Yksi syy miksi "annoimme" toisen tulla jos on tullakseen oli se että silloin saisi olla molempien kanssa vielä kotona eikä kenenkään tarvitsisi mennä päiväkotiin.
Varmasti tulee olemaan hetkiä että on raskasta kahden pienen kanssa mutta tuskin pystyisin nauttimaan kotona olosta vauvan kanssa samalla kuin mielestäni pieni esikoinen olisi päivät hoidossa. Joten todellakin pidän molemmat kotona ja mietin ennemmin esikoiselle kerhoja ym. vaihtelua.
 
Mulla on toinen ääripää eli se että en veis lapsia hoitoon jos ei olis pkko käydä töissä.
En koskaan vie lomilla hoitoon, nytkin lapset oli kokokesän kotona, vapaapäivänäni lapset ovat kanssani kotona.

Jos haluan omaa aikaa vien lapset kerhoo,lapsiparkkiin tai tilaan mll:n hoitajan, tai isä katsoo heitä.
Sukulaiset asuvat 300km päässä joten en voi heitä vaivata.
Niinkuin kesällä meillä oli mll.n hoitaja montakin kertaa.

Maksoin kesäkuun hoitomaksun tarhaan kyllä vaikka lapset olivat kotona ja miksi ?? Siksi että ilmoitin joulunjälkeen kun kesälomaa aina kysellään että lapset jäävät lomalle 31.5 koska minä jään myös lomalle, emme tarvitse kokopäivähoitoa kun seuraavankerran syksyllä.
 
Kotikaupungissani on syksyn tullen 1-2 kertaa viikossa lapsiparkkitoimintaa. Painiskelen täällä juuri sen asian kanssa, että kehtaisinko varata lapsilleni paikat muutamaksi tunniksi jollekkin päivälle... Josko tää on jotain huolehtivuussyndroomaa mulla itselläni : )
 
Meidän poika on välillä hoidossa, kun minä olen kotona. Esimerkiksi tänään. Olen opiskelija, eli joskus tulee vapaapäivä ihan suunnittelematta (on vaikka joku luento peruttu tms) ja otan silloin vähän omaa aikaa, sekä tyyliin siivoan tai teen pihahommia tai muuta. Poika ilmoittaa itse usein haluavansa päiväkotiin, koska siellä on kaverit, enkä tosiaan näe mitään järkeä sitten palkata jotain ulkopuolista hoitajaa kun lapsella on kerta vakituinen hoitopaikka. Pitkää päivää poika ei ole, vaan kuutisen tuntia. Itse asiassa on välillä huono omatunto tuostakin, mutta en oikein edes tiedä, että miksi.
 
Toben kanssa samanlaista ajatusta siitä, että mun on vaikea nauttia kans, jos osa lapsista olisi hoidossa. Niinpä omalla kohdallani on ollut itsestään selvää, että äitiyslomilla ja hoitovapailla kanssani kotona ovat kaikki alle kouluikäiset lapset. Jokainen tietysti tehköön oman mielipiteensä mukaisesti.
 
Meillä tällä hetkellä lapset on hoidossa ja mä kotona.
Tosin mun pitää lähteä töihin puoli 2 aikoihin ja mies tulee kotiin vasta 4 jälkeen, eli hoito kyllä on ihan tarpeeseen.
Kunhan koulut tässä taas alkaa, niin välillä lapset varmaan on hoidossa lyhyttä päivää jos/kun mulla/miehellä on joku päivä vapaata. Kouluhommia sillon pitää koettaa pakertaa kun kerrankin saa ihan rauhassa eikä tartte venyttää hommia keskelle yötä.
Viime keväänä meidän lapset oli myös hoidossa perjantaisin vaikka mulla ei ollut perjantaisin koulua. Mies teki vielä iltapainotteisia töitä (joka ikinen arkipäivä töitä jonnekin 19-21 saakka) ja perjantait oli ainoa päivä kun mä pääsin tekemään jotain liikunnallista ja ohjattua, eli kävin perjantai aamuisin sitten zumbassa ja lopun päivää tein koulujuttuja.

Tapauskohtaistahan tuo on.
Tosin tänään oli jotenkin ihan kamalaa kun vein lapset hoitoon (alkoi taas eilen) 2½ kk kesäloman jälkeen ja ne kumpikin suorastaan juoksivat sinne leikkimään hyvin tyytyväisinä ja iloissaan. Tuli vähän sellanen olo että miten mukavaa niillä kotona on ollut jos ne hoitoon jää noin mielellään 8ihan typerä ajatus, tiedän). Mutta oikeasti olen tyytyväinen että lapset viihtyy hoidossa.
 
Jaa-a. Meillä lapset on noin muutenkin hoidossa ja mä itse työelämässä, kuten mieskin. Teen lyhennettyä työaikaa, käytännössä niin että teen töitä 4pvä/vko. Yleensä niin että vloppu on 3 päiväinen.

Kuitenkin noin kerran kuussa lapset on ton mun "vapaapäivän" hoidossa. Mä kaipaan hetkiä jolloin saan siivota ja leipoa RAUHASSA. Työpäivien jälkeen ei jaksa, eikä viitsi kun mieluummin viettää tuon ajan lasten kanssa. Ja taas lauantait ja sunnuntait on pyhitetty perheelle, kun miehelläkin on vapaata (toki arki-illatkin on perheelle). Enkä koe tuosta kyllä huonoa omaatuntoa.

Mä en koe olevani niin yber paras ihminen maailmassa lapsilleni - etteikö joku voisi päivän lastani "turhaan" hoitaa. Onhan se lapsellekin rikkaus että elämässä on useampia aikuisia ja toki myös ikäistä seuraa. Olisi hienoa jos suomessa panostettas enemmän kerhomaiseen toimintaan, eli kotiäitien lapsille olisi 1-2 päivää viikossa mahdollisuus olla ohjatussa kerhossa, koko päivän verran. Onhan näitä joitain, mutta nyt nuo virike lapset kuormittaa päiväkoteja, jotka kuitenkin pitäs olla töissä käyville pyhitetty. Kaksi eri systeemiä siis.
 
Joskus se lapsi vois nauttia siitä että on pois kotoa, sen päivän vaikka viikossa. Mammat, kuunnelkaa niitä lapsia myös, eikä pelkästään omia päähän pinttymiä. Se ei tee kenestäkään huonoa äitiä vaikka lapsi haluaisikin kerran viikossa hoitoon muualle.

oletuarvo on aina se että lapsen on parasta kotona - äidin mielestä. Ja toki näin onkin, mutta kyllä sen lapsen voi myös ajoittain päästää leikkimään ikäistensä kavereiden kanssa, muihinkin piireihin kuin kotiin.
 
[QUOTE="vieras";24418588]Mulla on toinen ääripää eli se että en veis lapsia hoitoon jos ei olis pkko käydä töissä.
En koskaan vie lomilla hoitoon, nytkin lapset oli kokokesän kotona, vapaapäivänäni lapset ovat kanssani kotona.

Jos haluan omaa aikaa vien lapset kerhoo,lapsiparkkiin tai tilaan mll:n hoitajan, tai isä katsoo heitä.
Sukulaiset asuvat 300km päässä joten en voi heitä vaivata.
Niinkuin kesällä meillä oli mll.n hoitaja montakin kertaa.

Maksoin kesäkuun hoitomaksun tarhaan kyllä vaikka lapset olivat kotona ja miksi ?? Siksi että ilmoitin joulunjälkeen kun kesälomaa aina kysellään että lapset jäävät lomalle 31.5 koska minä jään myös lomalle, emme tarvitse kokopäivähoitoa kun seuraavankerran syksyllä.[/QUOTE]

Prikulleen sama ajatusmaailma! Aloitin juuri työt ja vein 2v ja 5v päiväkotiin. Teen lyhtyöviikkoa ja olen perjantait lasten kanssa kotona. Sumplitaan vielä työajat miehen kanssa niin, että vuoroviikoin toinen menee seiskaksi ja hakee kolmelta lapset ja toinen vie lapset ysiin ja tulee myöhemmin kotiin. Meillä onneksi joustava työaika, joten onnistuu sumpliminen. Lapset ovat töissä vain silloin, ku se on ihan pakko. Meillä ei ole tukiverkostoa ja hoidamme lapset itse.
 

Uusimmat

Yhteistyössä