Lapseni(8v) oudot vatsavaivat ja oksennuskammo.

Lapsellani alkaa joka ilta oudot vatsakivut, jotka hänen reagoinnistaan päätellen ovat kovat ja tuskalliset. Laktoositon ruokavalio ei auttanut.... Usein kivut helpottavat, kun koitan siirtää hänen ajatuksiaan muualle. Olen vahvasti epäillyt, että lapseni reagoi nyt jälkikäteen melko rankkaan elämänvaiheeseemme...Että olisikin kyse ihan psyykkisestä. Nyt kaikki erittäin hyvin, mutta... Hän tosin on hyvin "sairauskammoinen" ja erityisesti joutuu paniikkiin ajatuksesta, että tulee oksennus... Eilen hänen pikkusisko sitten oksensi ja esikoisen koko päivä meni mahdollista omaa vatsatautitartuntaa pohtiessa ja pelätessä. Onkohan kyse ihan psyykkisestä vaivasta vai oikeasti joku juttu suolistossa ja mikä se semmoinen kauhea kammo on, joka liittyy oksennukseen... Olisin vain halunnut kuulla, onko kellään mitään vastaavanlaista ollut lapsensa kanssa....

 

Meillä aivan sama tilanne joka alkoi 8 vuotiaana nyt tyttö 10 ja yhä sama jatkuu. Jos haluat että kerron lisää niin laita yv:tä. Voin kertoa pitkän tarinamme joka on ollut raskas niin tytölle kun meille vanhemmillekkin

 

meillä pojalta tutkittiin tuota vatsavaivaa(kun oli myös ihottumaa silloin) jopa sairaalassa. Mitään ei löytynyt eli tuo jännittäminen ja sairauksien pelko sitä kai aiheutti. Sattumoisin oli silloin myös 8v. Oksennuspelko on edelleen, mutta muu "panikointi" ja vatsavaivat ovat poissa.

 

Meilläkin poika on aina pelännyt oksentamista. Ei ollut aiemmin joutunut sitä itse tekemään, kuin jonkun yksittäisen kerran. Kammoa lietsoi se kun kuunteli ja näki kun joku muu perheessämme sairasti vatsatautia. Nyt hänellä oli pari viikkoa sitten itsellään ensimmäinen 'kunnon' vatsatauti jossa oksenti monta kertaa peräkkäin ja useita kertoja päivässä. Ja huomasi että ei se ole vakavaa. Kuulostaa, tuntuu ja näyttää kamalalta, mutta ei ole vaarallista ja siitä selviää kyllä. Poika nyt 7v.

 

Ja olen muutaman kuukauden kärsinyt kummallisista vatsaoireista, mutta ne eivät tule joka ilta (pahoinvointi jne.). Minulla on myös suunnaton oksennuskammo (pelkään melkein kuollakseni oksentamista). Jos joku oksentaa, ja kuulen, näen tai haistan sen, alan tärisemään ja itkemään, kun siskoni oksensi, melkein pyörryin. Tämä on aivan hirveää.