Lapsen vieminen ulkomaille ilman toisen huoltajan lupaa???

[Onskuli]

Tämmöisestä olisi kysymys:

Vanhemmat eronneet, yhteishuoltajuus.
Äiti on lähdössä ulkomaille työharjoitteluun 4. kuukaudeksi ja aikoo viedä 2 vuotiaan tytön mukanaan. Isä ei suostu siihen koska ei tahdo olla erossa tytöstään niin kauan yms.

Äidin mielestä lapsi saisi hienon kokemuksen elämäänsä, vietettyään aikaa ulkomailla.
Muistaako lapsi tuota aikaa vanhempana?
Muistaako hän, että oli maassa jossa kaikki puhui hänellä vierastakieltä?
Onko tämä siis mikään kokemus, mikä muistetaan aina?

Voiko äiti siis vain ottaa ja viedä tytön, vain onko isällä minkälaista päätösvaltaa asiaan?
Mitään konkreettista syytä äidillä ei ole, että työharjoittelu pitäisi suorittaa ulkomailla. Opiskelee lähihoitajaksi.

Äiti on jo huijannut isää saadakseen tämän nimen passin myöntämispaperiin. Kertoi siis vasta sitten olevansa lähdössä ulkomalle, kun nimi on paperissa..
Sosiaaliviranomaisille on ilmoitettu asiasta, mutta mitään sieltä ei ole kuulunut, vielä.

 

[sau]

Tuskin lapsi mitään ulkomaanreissusta myöhemmin muistaa, muttei se tietenkään ole este viettää aikaa ulkomailla (eihän lapsi muutenkaan muista juurikaan ensimmäisistä vuosistaan, eikä se estä elämästä synnyinmaassa), mutta jos teillä on oikeasti toimiva yhteishuoltajuus ja itse olisin vastaavassa tilanteessa niin antaisin lapsen isän huollettavaksi tuoksi ajaksi. Tietty jos yhteishuoltajuus on käytännössä yksinhuoltajuutta, miettisin kyllä useamman kerran ja varmaan päätyisin ottamaan lapsen mukaani.

Tässä tuleekin esille se tärkeä pointti, kun yksin-/yhteishuoltajuutta haetaan: onko kyse todellisesta yhteishuoltajuudesta, vai joutuuko "käytännössä yksinhuoltaja" byrokratian hampaisiin joka käänteessä!