Lapsen vaatteiden ja tarvikkeiden valinta

Minulla on 1-vuotias lapsi. Ennen lasta luonnollisestikin ajattelin, että kun hän tarvitsee sängyn / kengät / ruokaa, menen ja ostan ne. Mut ei se IHAN niin simppeliä ollutkaan Toki jokainen päättää ne rajat paljonko mihinkäkin asiaan syventyy, ja äärimmäisyyksiin ei sovi mennä, mutta onko kukaan muu hämmentynyt siitä minkälainen projekti voi olla jonkin perustarvikkeen ostaminen lapselle ensimmäistä kertaa?

Kaukaloita ja turvaistuimia lukiessa päntätään Liikenneturvan ohjeita ja Autoliiton testejä, mietitään millaisia riskejä juuri suomalainen liikenne aiheuttaa ja minkä painoarvon saa antaa matkustusmukavuudelle. Mikä istui sopii meidän autoon ja tarvitseeko sen sopia muihinkin autoihin.

Kenkien valintaankaan ei riitä se että otat ne sopivan kokoisen, näköisen ja hintaisen oloiset sieltä Prisman hyllyltä, vaan pitää lukea seitsemän artikkelia siitä miten niiden mitää joustaa ja hengittää ja olla yksilöllisesti juuri sinun lapsesi jalalle sopivat, ja tottahan ne pitäisi ostaa jostain asiantuntijaliikkeestä (asiantuntijahintaan), koska ethän sinä osaa itse arvioida sopivaa lestin leveyttä tms. kun olet ensi kertaa asialla.

Ja se, miten lapsesta kasvatetaan monipuolinen, fiksu ruokailija: soseita vai sormiruokaa, kannustaen vain tuputtamatta, onko siitä luomusta oikeasti jotain iloa, saako 10-kuinen syödä pinaattia, mitä jos 1v2kk ei juo maitoa, tarviiko kalkkilisän jne.

Entä jos meinasit näyttää lapsellesi joskus lastenohjelmia... mikä nyt olisi sellainen sukupuolistereotypioita korostamaton, rauhankasvatusta sisältävä ympäristötietoinen konsepti joka ei stimuloisi lapsen aivoja liiallisilla valoilla ja vilinällä?

Ja ei, en revi täällä hiuksia päästäni pohtiessani sydän kurkussa kaikkea tätä, mutta toisaalta aika harvassa jutussa tulee valittua sitä ekaa käteen osuvaakaan. Joskus tuntuu, että lapsen varustelua varten kannattaisi käydä joku kurssi, niin osaisi seuloa ne markkinamiesten jorinat oleellisten valintakriteerien joukosta Niin, ja millä todennäköisyydellä lapsi tosiaan millään tapaa kärsii siitä jos valitset vain sen patjan jossa lukee "lasten patja" sen kummemmin perehtymättä sen kantokykyyn, paloturvallisuuteen, päällyskankaan materiaaleihin, Allergialiiton hyväksyntään jne.?

 

Njaa, en oo alkanut tuollaiseen vieläkään, ja lapsia on jo kolme.

Kaikesta saa projektin, aikaavievän ja hankalan sellaisen, jos niin haluaa. Mutta paaaaaaljon helpommallakin pääsee ja oikein hyvä lopputulos tulee silti

 

Voi miten oikeassa oletkaan. Hieno kirjoitus

 

Ekan aikaan pohdin ja pähkäilin. Nyt olen huomannut, että asioista ei kannata tehdä niin vaiketia. Toiselle käy toisen mallinen kenkä, joku syö paremmin lusikalla ja toinen sormiruokaa ja turvaistuimenkin voi ostaa sellaisen kuin omaan autoon sopii. Tarkastuksen ne kaikki ovat läpäisseet.

 

Olen nähnyt neuvolassa sellaisen julisteen, jossa on kuvattu n kymmenkunta eri vanhempityyppiä: jotkut ovat perusteellisempia, jotkut enemmän hällä väliä tyyliä, jotkut tunteikkaimpia, jotkut taas autoritäärisiä jne. Huomaan kuitenkin samankaltaisuutta itseeni sinun kirjoituksessa - ollaan varmaan niitä ns. "muurahaisvanhempia", jotka huolehtivat ihan joka ikisestä pikku asiasta Itselläkin on vauvavuosi juuri selän takana ja edelleen vaikeata tämä on, kun tällä hetkellä en löydä edes sopivan kokoisia välikausikenkiä pikku taaperolle...