Lapsen syömistottumukset raivostuttaa

["mamma"]

En ymmärrä miten tässä nyt pitäisi oikein toimia että pääsisimme taas takaisin oikeille raitelle tämän syömisen kanssa.

2v11kk on ollut siraana, silloin ei tietenkään ruoka maistu. Se on ihan ok, ei voi pakottaakaan. Mutta nyt alkaa jo olemaan terve. Kun ruoka on valmis, esim. äsken lounas, käy lapsi katsomassa ja päättää olla syömättä. Ruuaksi oli perunaa ja makkaraa salaatin kera. On ollut tähän asti lapsen herkkua. Poika hymyili kauniisti ja poistui pöydästä maistamatta ruokaa lainkaan
Sanoin että sitten menee päiväunille ilman ruokaa. Ja niin poika lähti omaan huoneeseen ja asettui päiväunille. Kun itse olin syönyt menin peittelemään.
Ongelma on nyt se että kun on välipalan aika päikkäreitten jälkeen on poka tietty tosi nälkäinen ja silloin vetää sitten leipää lounaankin edestä.
Pitäisikö tässä nyt tehdä niin että skippaa tuon lounaan ja jatkaa normi ateria-aikataulun mukaisesti vai pitäisikö tarjota lounas lämmitettynä päikkäreitten jälkeen?

En tiedä miten minua näin ärsyttää tuo lapsen temppuilu. Välillä käy niinkin että ensin käy katsomassa ruuan ja poistuu mutta ½ tunnin kuluttua haluaakin syödä. Jos en ole heittänyt ruokaa vielä pois saa lapsi syödä kylmän ruuan. Jos ruoka on jo roskiksessa sanon että saa odottaa seuraavaa ateriaa.

Asiaan kuuluu että poika yleensä syö hyvin mutta kun sairastelee syö todella huonosti. Nyt on käytännössä ollut lähes syömättä viikon koska on ollut sairaana ja vaikka yleensä on tanakka poika niin nyt huomaa jo että on laihtunut. Alkukesän on muutenkin sairastellut paljon.

Miten te tekisitte?

 

[astrolabe harmaana]

Ruokailu ei voi olla vallankäytön väline. Jos ei maita, niin ei maita. Lasten kohdalla kannattaa aina tehdä annoksesta mahdollisimman pieni. Suuri annos saattaa jo lannistaa, eikä syömisen kokeileminenkaan innosta. Sairastelun jälkeen voi maha tai kurkku tms. olla siinä kunnossa, että vain tietyt ruoat tuntuvat hyviltä. Meillä ruokarytmi seuraisi normaalia.

 

["vieras"]

Mä antaisin lounaan kuten ennenkin. Mutta välipalalla en antaisi leipää niin paljon kuin haluaa vaan saman kuin ennen. Sitten odoteltaisiin päivällistä.

 

["vieras"]

Välipala on välipala, ei sillä ole tarkoitus lounasta korvata. Tarjoaisin normaalin välipalan (ei niin, että vetää tyyliin 10 leipäpalaa) ja sitten päivällisellä uusi yritys ruoan kanssa.

 

["mamma"]

Ruokailu ei voi olla vallankäytön väline. Jos ei maita, niin ei maita. Lasten kohdalla kannattaa aina tehdä annoksesta mahdollisimman pieni. Suuri annos saattaa jo lannistaa, eikä syömisen kokeileminenkaan innosta. Sairastelun jälkeen voi maha tai kurkku tms. olla siinä kunnossa, että vain tietyt ruoat tuntuvat hyviltä. Meillä ruokarytmi seuraisi normaalia.

Nimenomaan. En siis anna pompotella itseäni ja tarjoa kokajan muuta kunnes jotain menee... tai on menemättä.
Tulkistsin niin ettei todellakaan ole nälkä, enkä siis millään tavalla pakottanut. Totesin vaan että jos ei syö voi poistua pöydästä ja antaa muille (minulle) ruokarauha.
Annos oli tavallista pienempi.
Nielutulehdus on ollut mutta leipäkin meni hyvin aamulla joten arvelisin että kurkku tuntuu jo paremmalta.
Välipalalla jatketaan...

 

["mamma"]

[QUOTE="vieras";26551923]Välipala on välipala, ei sillä ole tarkoitus lounasta korvata. Tarjoaisin normaalin välipalan (ei niin, että vetää tyyliin 10 leipäpalaa) ja sitten päivällisellä uusi yritys ruoan kanssa.[/QUOTE]

Ei tietenkään ole tarkoitus korvata lounasta mutta jos lapsi on nälkäinen vielä sen yhden voileivän jälkeen niin se toinen pala on jo lounaan korvaamista.
Keksin ehkä jotain harhauttavaa ja annan vähän pähkinöitä ja vaikka toisen lasin maitoa?

 

["vieras"]

[QUOTE="mamma";26551975]Ei tietenkään ole tarkoitus korvata lounasta mutta jos lapsi on nälkäinen vielä sen yhden voileivän jälkeen niin se toinen pala on jo lounaan korvaamista.
Keksin ehkä jotain harhauttavaa ja annan vähän pähkinöitä ja vaikka toisen lasin maitoa?[/QUOTE]

Tai vaikka jonkun hedelmän tai vaikka porkkanan?

 

["vieras"]

Mä antaisin välipalalla sitä samaa perunaa ja makkaraa, mitä oli lounaalla jos poika ei kerran ruokaan silloin koskenutkaan.

 

["mamma"]

[QUOTE="vieras";26552219]Mä antaisin välipalalla sitä samaa perunaa ja makkaraa, mitä oli lounaalla jos poika ei kerran ruokaan silloin koskenutkaan.[/QUOTE]

Tätä minäkin mietin...
Noh, annoin välipalalla lepää ja kaakaota. Söi kaksi haukkua leipää ja kalkkunaleikkeet päältä sekä kaakaon. Siinä se. Nyt saa todellakin odottaa päivälliselle ennekuin saa seuraavan ruuan. Ei tipu jätskiä ja keksiä mitä vähän väliä pyytää. Ihme että ne on mielessä vaikka todella harvoin niitä edes tarjotaan, ei todellakaan joka päivä.

 

[rrrrr]

Minulla on suursyömäri-muksu ja hänkin on sairauden jälkeen aina jopa viikon pieniruokainen. En huolestuisi, jos lapsi muuten on terve ja pirteä, leikkii jne.

Välipalalla todellakin vain yksi leipä + ehkä jotain kasvista lisäksi, sillä oppii syömään ruoka-aikoina.

 

[hgj]

Mä aikaistaisin päivällistä ja antaisin sen välipala-aikaan. Vähän venyttäisin välipala-aikaa myöhäisemmäksi ja sitten päivällinen tarjolle. Meidän pika on niin kova syömään leipää, että jätän välillä välipalan väliin just tolla tyylillä.

 

["Vieras"]

[QUOTE="mamma";26552651]Tätä minäkin mietin...
Noh, annoin välipalalla lepää ja kaakaota. Söi kaksi haukkua leipää ja kalkkunaleikkeet päältä sekä kaakaon. Siinä se. Nyt saa todellakin odottaa päivälliselle ennekuin saa seuraavan ruuan. Ei tipu jätskiä ja keksiä mitä vähän väliä pyytää. Ihme että ne on mielessä vaikka todella harvoin niitä edes tarjotaan, ei todellakaan joka päivä.[/QUOTE]


En kyllä antaisi kaakaota. Sehän on sama kuin suklaa. Maitoa vaan jos ei tavallinenkaan ruoka ole kelvannut.

 

["mamma"]

Minulla on suursyömäri-muksu ja hänkin on sairauden jälkeen aina jopa viikon pieniruokainen. En huolestuisi, jos lapsi muuten on terve ja pirteä, leikkii jne.

Välipalalla todellakin vain yksi leipä + ehkä jotain kasvista lisäksi, sillä oppii syömään ruoka-aikoina.

Sehän se jutun juoni juurikin on että oppisi syömään ruoka-aikana. Poika on terveenä hyvä syömään ja melko pulskakin. Nyt on alkukesän sairastelun takia hoikistunut ihan silmissä. Huolestuttaa. Ja harmittaa kun lapsi ei syö kun sen ruuan tekee vartavasten, tietäen että kokoajan laihtuu lisää...

kai se on paras jatkaa kuten ennenkin. Ruoka tiettyinä aikoina jolloin syö tai on syömättä. Kai se jossakin vaiheessa syö. Kaikki turhat herkut olen jo jättänyt pois kuten jätski ja keksi, karkkia en lapselle syötäkään. Jos oikein hyvin syö lautasen tyhjäksi, vihannekset ja kaikki, niin olen joskus lahjonut pienellä jätskillä, on ihan ykkösherkku.

 

["mamma"]

[QUOTE="Vieras";26552926]En kyllä antaisi kaakaota. Sehän on sama kuin suklaa. Maitoa vaan jos ei tavallinenkaan ruoka ole kelvannut.[/QUOTE]

Tuo on varmaan totta...
Välillä minusta tuntuu että lapsi on nälkäinen ja ihan kiukuttelee sen takia (isänsä on samanlainen, ihan kamala kiukunpuuska tulee jos on sokerit matalalla) mutta kun ruoka on edessä ei sitten kuitenkaan syö. Joskus jopa sanoo että haluaa ruokaa mutta ei kuitenkaan syö. Silloin tulee aina mieleen että tarjoamani ruoka on pahaa, ei vaan maistu. Ja tästä voimme tietysti vetää sen johtopäätöksen että sen lisäksi eyttä olen huono äiti olen myös huono kokki X/

 

["Vieras"]

[QUOTE="mamma";26553259]Tuo on varmaan totta...
Välillä minusta tuntuu että lapsi on nälkäinen ja ihan kiukuttelee sen takia (isänsä on samanlainen, ihan kamala kiukunpuuska tulee jos on sokerit matalalla) mutta kun ruoka on edessä ei sitten kuitenkaan syö. Joskus jopa sanoo että haluaa ruokaa mutta ei kuitenkaan syö. Silloin tulee aina mieleen että tarjoamani ruoka on pahaa, ei vaan maistu. Ja tästä voimme tietysti vetää sen johtopäätöksen että sen lisäksi eyttä olen huono äiti olen myös huono kokki X/[/QUOTE]

No pyh pyh. Meilläkin on saman perheen sisällä kaksi täysin eri tavalla syövää lasta. Toinens söisi vain nakkeja ja ranskalaisia jos saisi, toinen vaikka kengän pohjan jos pyytäisi .