Lapsen outo kaveri

[toisenlaista touhua]

Lapsella (9v) on vähän outo kaveri. Ei puhu meillä juuri mitään ja jos oma lapseni menee vaikka vessaan, tämä kaveri menee odottamaan oven taakse! Menis varmaan vessaan sisällekin, jollei omani laittais ovea nenän edestä kiinnni

Tai jos kutsun perheeni syömään, kaveri hiimailee perässä kunnes oma lapseni sanoo tälle, että: "sä voit mennä vaikka mun huoneeseen pelaamaan/piirtämään/leikkimään". (Joo, en pyydä syömään. Jokainen syökööt kotonaan jollei asiasta muuten sovita.)

 

[mietitääs]

Entäs jos tuo lapsi seuraa sinun lastasi teillä kotona paikasta toiseen ihan siksi että haluaa olla näkyvillä ?
Jos vaikka joskus on käynyt niin että yksinoltuaan jonkun huoneessa on jälkeenpäin tullut valitusta että tämä lapsi olisi jotain rikkonut (vaikkei olisikaan siis) eikä hän halua enää joutua vastaavaan tilanteeseen.

Minusta ei muuten olisi siihen että lapsen kaveri odottaisi jossain kun oma väki ruokailee...lähettäisin sen vieraan lapsen vaikka kotiinsa ennen ruoka-aikaa ja sanoisin että soitamme kun meille voi taas tulla tms. Todennäköisesti kuitenkin kutsuisin ruokapöytään tarkistettuani ensin vanhemmiltaan että se on ok.

 

["Lissu"]

Vähän ujo ja arka lapsi ja pelkää olla teillä yksistään tai muiden seurassa ilman kaveriaan. Olin itse lapsena vähän samanlainen, varsinkin yhden kaverin kotona jonka vanhemmat oli vähän pelottavia.

 

[määä]

[QUOTE="Lissu";30067984]Vähän ujo ja arka lapsi ja pelkää olla teillä yksistään tai muiden seurassa ilman kaveriaan. Olin itse lapsena vähän samanlainen, varsinkin yhden kaverin kotona jonka vanhemmat oli vähän pelottavia.[/QUOTE]
Näinpä juuri. Ap on outo kyllä kun mahdollisesti ujompaa/arempaa lasta tuolla tavalla naureskelee ja nimittää oudoksi.

 

[vierass]

Ei halua olla yksin ja hakee turvaa lapsestasi joka on teillä ainoa hänelle oikeasti tuttu ihminen. Saattaa pelätä jotain teistä muista. Itse pelkäsin pienenä kavereiden isoveljiä ja se pelko hellitti vasta teini-iässä, kun aloinkin katsoa niitä vähän erilailla

 

["Jaana"]

Olen itse ollut lapsena ujo. Vaikuttaa, että tuo lapsi on myös.
Vieraita ihmisiä ympärillä,vieras paikka. Kaveri on tuttu, haluaa olla lähellä, jotta tuntee olonsa "turvalliseksi/mukavaksi"

Ole iloinen ap, että sinun lapsesi eivät ole ujoja,mutta minusta pitäisi jokaisen luonnetta kunnioittaa ja noissa tilanteissa,kun lapsi on vessan oven takana odottamassa.
Menet reippaasti tälle vieraalle puhumaan,vaikka, että mukava kun tuli lämmintä, niin saa ulkoilla kunnolla, ennenkuin alkaa taas koulu.

Syömisestä olen sitä mieltä, että jos on vieraita talossa, niin niillekin tarjotaan.
En itse pystyisi siihen,että jos vaikka naapurin rouva pistäytyisi ohimennessään meillä ja olisin juuri keittänyt kahvit ja laittanut perheelle voileivät pöytään, niin ohjaisin naapurinrouvan olohuoneeseen odottelemaan.
Sama lapsivieraiden kanssa, jotain tarjotaan aina.
Jos on ruoka-aika, eikä esim.lihapullia tarpeeksi pöydässä, niin aina voi vaikka voileivän ja salaattia kattaa vieraalle

 

[määä]

[QUOTE="Jaana";30068032]
Syömisestä olen sitä mieltä, että jos on vieraita talossa, niin niillekin tarjotaan.
En itse pystyisi siihen,että jos vaikka naapurin rouva pistäytyisi ohimennessään meillä ja olisin juuri keittänyt kahvit ja laittanut perheelle voileivät pöytään, niin ohjaisin naapurinrouvan olohuoneeseen odottelemaan.
Sama lapsivieraiden kanssa, jotain tarjotaan aina.
Jos on ruoka-aika, eikä esim.lihapullia tarpeeksi pöydässä, niin aina voi vaikka voileivän ja salaattia kattaa vieraalle[/QUOTE]

Meillä taas ei kyllä riitä kerta kaikkiaan/ole varaa tarjota lapsen kavereille, varsinkaan jos niitä kovin usein pyörisi. Enkä myöskään halua omieni syövän missään muualla. Meillä ei ole lihapullia pöydässä joista helppo jakaa, vaan niistä pihveistä on hankalampi kun niitä jaetaan jo omalla porukalla. Enkä tosiaan toivoisi lasteni syövän ylimääräisiä voileipiä muualla, eikä muuten meilläkään ole aina leipätarpeita koska kellään ei ole syytä syödä ylimääräisiä välipaloja.
Mutta fiksu ihminen tekee tämän jo selväksi ja ohjaa sen vieraan lapsen sinne huoneeseen odottamaan/kotiinsa syömään, eikä odota naureskellen että mitähän tuo mahtaa tehdä jos ei sille sanota mitään.