Lapsen oikeus vanhempaansa, osa miljoona

[Rieputarallaa]

Tänään kuuntelin sivusta, kun eräs äiti kauhisteli sitä, kuinka hänen lapsensa isä meinaa ottaa lapsen luokseen kahdeksi viikoksi ennen joulua. Hän ei kuulemma aio antaa moisen tapahtua, on liian pitkä aika lapsen olla erossa vanhemmastaan.

Olin ihan, että WHAT, kyseinen lapsihan on erossa isästään säännöllisesti kaksi viikkoa, ja sitten on viikonlopun isällään, ja taas kaksi viikkoa eroa...

Mun järkeen ei mahdu se edelleenkään, että äiti on muka enemmän vanhempi kuin isä. Tässäkin tapauksessa taas isältä suorastaan riistetään mahdollisuus osallistua lapsen arkeen - ja sitten valitetaan, kuinka noin vähällä yhdessäolomäärällä lapsi kyllä vieraantuu isästään kokonaan.

Musta tuo tuollainen "yhteishuoltajuus"malli on sairas lapsen kannalta. Ihmettelen isiä, jotka alistuvat moiseen. (Ja joo, tiedän, että kaikkia isiä ei kiinnosta, mutta se onkin sitten problematiikka erikseen...)

Sori miljoonas aloitus samasta aiheesta, mutta en keksinyt, mihin ketjuun tarina olisi ollut hyvä tyrkätä.

 

[Rieputarallaa]

Eikä kenelläkään mitään sanomista?

 

[Scarlett O Harava]

Niin, että mitä? Yhteishuoltajuus on sairasta lapsen kannalta? Miten niin? Miten esim. mun likkaa auttaisi se, että mulla olisi yksinhuoltajuus?

 

[vieras]

En ymmärrä miten on niin paljon aikuisia, jotka on kuin kakaria. Näkevät kaiken vain ja ainoastaan omasta vinkkelistä käsin.
Miten kukaan kehtaa sanoa, että " en anna lasta isälleen. 2 viikkoa liian pitkä aika olla erosta äidistään/vanhemmastaan".
Hävytöntä. Miksi useimmat aikuiset eivät ole kasvaneet aikuiseksi? siis eivät kykene nähdä asiat kuin oman navan ympäriltä. Miltä itsestä tuntuu.

Olisit sanonut päin naamaa sille.

 

[vieras]

Luin nyt vasta loppuun.

ensin sanot, että isä saa olla liian vähän lapsen kanssa. Sitten sanot, että yhteishuoltajuus on huono.
en nyt ymmärrä.

 

[MargeSimpson]

Oletko nyt 100% varma, että lapsi on isällään joka toinen viikonloppu? Toki se 2vkoa voi olla hieno juttu, parhaassa tapauksessa, mutta on myös tilanteita jolloin 2vkoa on lapselle liian pitkä aika, oli sitten kummasta tahansa vanhemmasta kyse.

 

[Rieputarallaa]

Niin, että mitä? Yhteishuoltajuus on sairasta lapsen kannalta? Miten niin? Miten esim. mun likkaa auttaisi se, että mulla olisi yksinhuoltajuus?

Huomatkaa lainausmerkit. Yhteishuoltajuus on jotakin ihan muuta kuin esimerkkitapauksen "yhteishuoltajuus", jossa äiti on kuitenkin käytännössä yksinhuoltaja, eikä isä saa olla lapsensa kanssa kuin muutaman hassun päivän kuukaudessa. Se on sairasta.

 

[Rieputarallaa]

Oletko nyt 100% varma, että lapsi on isällään joka toinen viikonloppu? Toki se 2vkoa voi olla hieno juttu, parhaassa tapauksessa, mutta on myös tilanteita jolloin 2vkoa on lapselle liian pitkä aika, oli sitten kummasta tahansa vanhemmasta kyse.

Olen varma.

 

[Rieputarallaa]

Kaipaisin oikeastaan vielä lisää keskustelua aiheesta. Eikö tämä oikeasti kiusaa ketään muuta - edes yksinhuoltajaäitejä?

 

[äiti]

mua kiusaa se että isillä ei ole pakko osallistua lapsensa hoitoon,joku laki pitäs olla että jos muksun alulle pistää niin kanssa joutus vastuun ottaa. se mikä on sairasta on just siinä etä-isän ei oo pakko tehä mitään, mut jos hän yhtäkkiä saa päähänsä että nyt mun on pakko saada tänä ja tänä pv muksu niin äidin on pakko antaa. isän ei oo pakko noudattaa tapaamissopimusta (niinku lastenedunvalvoja sanoi pöytälaatikkoon sitte sopimus joutaa), mutta jos äiti ei sitä noudata joutuu melkein käräjille. isän ei oo pakko edes suostuu tekee tapaamissopimusta mutta äidin on jos isä sitä haluaa. ELI ISÄLLÄ KAKKI OIKEUDET JA ÄIDILLÄ VAAN VELVOLLISUUDET. ja jos sen naisen ex on yhtä paska kun mun niin en yhtään ihmettele.

 

[vierailija]

Tänään kuuntelin sivusta, kun eräs äiti kauhisteli sitä, kuinka hänen lapsensa isä meinaa ottaa lapsen luokseen kahdeksi viikoksi ennen joulua. Hän ei kuulemma aio antaa moisen tapahtua, on liian pitkä aika lapsen olla erossa vanhemmastaan.

Olin ihan, että WHAT, kyseinen lapsihan on erossa isästään säännöllisesti kaksi viikkoa, ja sitten on viikonlopun isällään, ja taas kaksi viikkoa eroa...

Mun järkeen ei mahdu se edelleenkään, että äiti on muka enemmän vanhempi kuin isä. Tässäkin tapauksessa taas isältä suorastaan riistetään mahdollisuus osallistua lapsen arkeen - ja sitten valitetaan, kuinka noin vähällä yhdessäolomäärällä lapsi kyllä vieraantuu isästään kokonaan.

Musta tuo tuollainen "yhteishuoltajuus"malli on sairas lapsen kannalta. Ihmettelen isiä, jotka alistuvat moiseen. (Ja joo, tiedän, että kaikkia isiä ei kiinnosta, mutta se onkin sitten problematiikka erikseen...)

Sori miljoonas aloitus samasta aiheesta, mutta en keksinyt, mihin ketjuun tarina olisi ollut hyvä tyrkätä.

Kysehän on siitä että onko oikeudenpäätös tehty ja kuinka isä on ns.tolpillaan jos hänelle on ainoastaan määrätty jokatoinen viikonloppu ja näin ainakin minun järki sanoo että isällä on jokin taustalla oleva syy jonka takia hän ainoastaan tapaa vain esim. joka toinen viikonloppu.