Lapsen nirsous oli omaa syytä!*turhis*

Näin puhun kokemuksen syvällä rinta äänellä, minun lapsi oli uskomattoman nirso kunnes laitoin stopin, ei jälkkäriä ellei ole syöny, kaikkea pitää maistaa edes vähän.. Kaikilla on ruokia mistä ei tykkää mutta tätä asiaa ei todeta ekalla maistamisella vaan kymmenen kerran jälkeen ehkä, ei auta itku eikä huuto, ruoka pöydästä voi nousta jos ei ruoka maistu mutta jälkkäriä ei tipu eikä äiti tee leipää vartin päästä kun on jääny ruoka syömättä. Nyt on meidän ruokailu rauhoitunu kummasti kun lopetin hyysäämisen Tähän minut herätti oma anoppi, sano että on kasvattanu itse toisen lapsista nirsoksi ja sitä se todella on! Aikuinen ihminen ja mitään ei juuri suuhunsa voi laittaa, päätin että meidän lapsesta ei sellaista tule.

 

KAikesta huolimatta mun lapsi on todella nirso.
Neuvolan mukaan kun eilen just käytiin niin sanoi että se on niin normaalia ja saattaa toisilla kestää 'uhmana' kauankin. Kuten nyt vaikka tämän reilun vuoden jo...

4-5 vuotiaana jos lapsi on vielä yhtä ronkeli ollaan ongelman edessä.

Luotan siis siihen, siinähän iässä tuo toinenkin 'oppi' syömään kaikenlaista.

 

Ai kun on kiva lukea tällästä, otettu järki käteen ja anoppikin on ihminen, kivaa.

 

Mulla on nuorimman kanssa sama meininki.. nyt kyllä jo syö, mutta aina pitää ensin rutista...

 

Meillä kaikki istuu pöydässä, syövät tai ei. Jälkiruokia meillä ei juuri ole, eikä niillä ainakaan houkutella syömään , että saat sitten palkkioksi jäätelön kun syöt ensin "pahan" ruuan. Voileipää ei tehdä ruuan jälkeen meilläkään.

 

Tätähän tää on, lapseni keksi että on allerginen tomaatille (kirveli syödessä ja isänsä meni lankaan heti ja alkoi toistaa samaa).

No, kun lapsen huulet olivat rohtuneet niin varmasti kirveli - homma ratkesi siihen, että pistettiin lapselle huulirasvaa ja on sitten syönyt tomaattinsa ilman allergiaa.

Oma tahtoni on ollut myös olla kasvattamatta henkisesti ruokarajoittuneita. Kaiken ei tarvitse olla herkkua, mutta pöydässä ei pelleillä tai vieraissa ryhdytä vinkumaan juuri vain ja sen ainoan oikean valmistustavan perään.

 

Kaiken ei tartte olla herkkua, mutta kun mulla on 2 samanikäistä lasta joista toinen huomattavasti hoikempi kuin toinen, ja samaa ruokaa saavat, herää epäily että ei ole pelkästään tarjotusta ruoasta kyse.

Toivoisin että tyttöni söisi joka päivä edes jotain lämmintä ruokaa, eikä pelkästään maitoa ja leipää. Yritän monipuolisesti tarjota, mutta mulle tärkeintä on että syö!

 

Mun yksi kolmesta lapsesta on erittäin nirso. Syö todellakin vain sen minkä syö. Kaikki kolme ovat olleet super hyper allergisia ja keskimmäinen sai kaikkein pahimmat oireet. Joten se on jäänyt päälle. Mutta herkkua on paahdetut heinäsirkat

 

Voi kumpa munkin anoppi ajattelisi samalla tavalla kun ap:n. Minä kun tulin haukutuksi huonoksi ja liian julmaksi äidiksi kun en antanut lapsen syödä pullaa 10min ennen ruokailua vaan sanoin että saa sitten ruoan jälkeen pullaa.
Ja ap:lle :flower: että olet herännyt asiaan tässä vaiheessa... teit lapsellesi ison palveluksen tulevaisuutta ajatellen. Meillä kun tuttavapiirissä on monia lapsia jotka ovat tosi nirsoja (tosin suurelta osin heillä on ollut äiti se joka on näyttänyt huonoa esimerkkiä ) ja äidit katsovat ihan ihmeissään kun meillä lapset syö kalaruokia, tykkää erilaisista juustoista, pyytävät itse porkkanaa ym välipalaksi.

 

Mun molemmat lapset ovat olleet nirsoja ja ronkeleita noin 2-4 vuoden iässä. Nyt kun kuopuskin on 5v. niin alkaa syömään jopa salaatteja, hedelmiä, vihanneksia ja uskaltaa kokeilla laajemminkin. Ikinä en ole hyysännyt ja palkinnut syömisestä. Syö jos syö ja jos ei kelpaa niin millään leivällä tai jälkiruoalla tai maidolla ei mahaa täytetä. Hyvin on kasvanut, vaikka dieettipäiviä on välillä pitänytkin omasta tahdostaan

Olen ap:n kanssa samaa mieltä. Aikuinen kyllä onnistuu kasvattamaan lapsestaan nirson, jos menee mukaan tämän ruokatemppuiluihin. Maailma on pullollaan ruokaa eikä kaikki ruoka miellytä kaikkia. Kaikkea on vain pakko oppia "sietämään".

 

Meillä on 5v poika ollut aina nirso! Erittäin nirso, eikä auta vaikka istutan 2h pöydässä eikä auta vaikka istuu päiväkodissakaan. Kaikki hillot, marjat suunnilleen oksentaa suustaan. Mansikka on pahin kauhistus. Kuopus syö oikein hyvin ja samalla tavalla on kasvatettu.

Mieheni ollut pienenä todella nirso. Syönyt koko lapsuuden munakasta ja voinappeja (siis oikeasti ) ja nyt on kaikki kelpaa, varsinkin salaatit ja vihannekset ym. terveellinen. Sellaista ruokaa ei ole mistä ei tykkää, joten en ole kovin huolestunut pojastanikaan.