P
papero
Vieras
Meillä nyt pohditaan kunnolla lapsen nimeä. Minä haluaisin erilaisen nimen, mies perussuomalaisen nimen. Olen miettinyt niin, että jospa tekisimme sellaisen kompromissin, että etunimi on toisen ehdottama ja toinen nimi sitten toisen ehdottama. Mahdollisesti toisen lapsen syntyessä toinen päättää sitten etunimestä. On tämä vaan kauhean kinkkinen juttu.
Minulle nimiasia on todella tärkeä juttu ja on kauhean vaikeaa luopua niistä nimivaihtoehdoista, joita olen miettinyt. Toisaalta on pakko myös miettiä asiaa toisen kannalta, koska enhän minä tätä yksin ole päättämässä. Miehen mielipide on ihan yhtä tärkeä. Meillä on siis kunnon nimilista, johon ollaan merkattu mistä nimistä molemmat pitää ja sitten loput nimet on unohdettu, vaikka kuinka kivoja olis olleet.
Ihan niistä kaikkein erikoisemmista nimistä olen luopunut jo ihan lapsenkin vuoksi, ettei sitten inhoa omaa nimeänsä. Nyt listalla on siis ihan kelpuutettavia nimiä, mutta se on vaan tämä taistelu 'kumpi meistä voittaa'. Hankalaa, että tämä on mennyt tällaiseksi. On se nimiasia vaan sellainen, missä en tahtoisi millään joustaa.
Miten muilla on päästy ratkaisuun?
Minulle nimiasia on todella tärkeä juttu ja on kauhean vaikeaa luopua niistä nimivaihtoehdoista, joita olen miettinyt. Toisaalta on pakko myös miettiä asiaa toisen kannalta, koska enhän minä tätä yksin ole päättämässä. Miehen mielipide on ihan yhtä tärkeä. Meillä on siis kunnon nimilista, johon ollaan merkattu mistä nimistä molemmat pitää ja sitten loput nimet on unohdettu, vaikka kuinka kivoja olis olleet.
Ihan niistä kaikkein erikoisemmista nimistä olen luopunut jo ihan lapsenkin vuoksi, ettei sitten inhoa omaa nimeänsä. Nyt listalla on siis ihan kelpuutettavia nimiä, mutta se on vaan tämä taistelu 'kumpi meistä voittaa'. Hankalaa, että tämä on mennyt tällaiseksi. On se nimiasia vaan sellainen, missä en tahtoisi millään joustaa.
Miten muilla on päästy ratkaisuun?