Lapsen makeanhimosta ja kaappien penkomisesta...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja röppö
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="vieras";25120801]Ja jestas lapsella on vielä adhd :O. Tuo on vähän tahallista kiusantekoa. Haluatko, että lapselle tulee paha olo siitä, ettei pysty estämään itseään? Vaikeuksien kerjäämistä.[/QUOTE]

Ei mun tyttärelläni ole adhd:ta.
Ei ainakaan psykologin mielestä.. :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja röppö;25120818:
Enä minä ole lapselle puhunut syömishäiriöstä sanaakaan..lähinnä puhunut siitä ettei hampaat tykkään jne..
Et lapselle, mutta tässä otat sen esille vaihtoehtona, vaikka voi olla ihan muuta eikä johda mihinkään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja röppö;25120825:
Ei mun tyttärelläni ole adhd:ta.
Ei ainakaan psykologin mielestä.. :)
Mutta vilkas on. Sitähän ei voi tuon perusteella tietää, että onko ahhd:ta vai ei. Osalla alkaa näkymään vasta kouluiässä.
 
[QUOTE="vieras";25120842]Mutta vilkas on. Sitähän ei voi tuon perusteella tietää, että onko ahhd:ta vai ei. Osalla alkaa näkymään vasta kouluiässä.[/QUOTE]

Moni 6 vuotias on vilkas...
Eikä se tarkoita että jokaisella olisi jokin adhd tms..joka kuluiässä alkaisi tulla esiin. :D
 
Mä oon ollu tollanen salanapostelija lapsena, ja välillä vielä murkkunakin. :D

En yhtään muista miten se loppu, mutta musta tuntuu, että se tais loppua ihan vaan ajan kanssa ilman mitään erityisiä konsteja..
Äidillä meinasi kyllä hermo mennä mun kanssa, mutta eipä sille oikein mitään voinut muuta kuin olla ostamatta niitä herkkuja.

Tuollahan voi myös olla yhteys teidän perheessä olleisiin vaikeisiin asioihin..
 
Lopettakaa nyt mammat tuo mielikuvitustenne lietsominen. Meillä kotona jokainen lapsi harrasti jossain vaiheessa tuota herkkujen salanapsimista kaapeista jossain vaiheessa. Kaikista kasvoi terveitä normaalipainoisia aikuisia.

Laita ne herkut piiloon ja keksi joku muu harrastus kuin leipominen, ettei kaikki paikat ole pullollaan herkkuja ja nameja.
 
[QUOTE="vieras";25120114]Samoin. Minä olen ollut perso makealle niin kauan kuin muistan. Itse asiassa olen kokeillut makean jättämistä pois ja minulle tuli aivan kammottava olo.[/QUOTE]

Juu, makeaa meni, jollei ollut karkkeja, keksiä, jädeä tms. niin sitten vaikka sokeria, kaakaojauhoa... mutta ehkä se silti vähentää herkkujen napostelua, että ei ole liian helposti kaapeissa keksejä tms. Täytyy itsekin alkaa rajoittaa ettei pidä vierasvaroja kaapeissa, koska niihin sortuvat meillä isot ja pienet.

Tuo on ihan hyvä idea pitää pakastimessa paistettavia pullia, ehkä ne säilyisivät paremmin ja on helppo paistaa jos tulee vieraita.
 
Mulla 7v tytär joka kanssa kollaa läpi kaikki kaapit ja mikäli sattuu löytämään jotain hyvää se katoaa heti.

Öisin ei ainakaan vielä onneksi napostele eikä yritä piilottaa sitä että on syönyt salaa herkkuja. :D

Mutta ottaa välillä tosiaankin kaliin kun jotain ostaa esim vieraita ajatellen ja sitten yhtäkkiä niitä ei enää olekkaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja röppö;25120929:
Tai sinulla.
No jaa.

"Mutta vilkas on. Sitähän ei voi tuon perusteella tietää, että onko ahhd:ta vai ei. Osalla alkaa näkymään vasta kouluiässä."

"Moni 6 vuotias on vilkas...
Eikä se tarkoita että jokaisella olisi jokin adhd tms..joka kuluiässä alkaisi tulla esiin. "
 
[QUOTE="vieras";25120988]No jaa.

"Mutta vilkas on. Sitähän ei voi tuon perusteella tietää, että onko ahhd:ta vai ei. Osalla alkaa näkymään vasta kouluiässä."

"Moni 6 vuotias on vilkas...
Eikä se tarkoita että jokaisella olisi jokin adhd tms..joka kuluiässä alkaisi tulla esiin. "[/QUOTE]
Onko sinua röppö testattu? :D
 
Teillä käy joka päivä vieraita? Mitä jos rauhoittaisit kodin aina välillä ja antaisit enemmän huomiota tälle lapselle? Olette vain yhdessä, juttelette, pötköttelette sohvalla, annat aikaa, hellyyttä. itse olin sokerihiiri pienenä. Nyt aikuisena ajattelen, että jollain tavoin hain itselleni mielihyvää, kun äitini oli kauhea työnarkomaani, jolta ei juuri huomiota saanut. Murrosiässä vain mussuttelin herkkujani peiton alla... En tiedä, onko teillä syy mikä, mutta kokeile
 
Alkuperäinen kirjoittaja röppö;25120818:
Meillä käy melkein päivittäin vieraita ja halua tarjoilla vieraille aina jotain kahvin kanssa.
Enä minä ole lapselle puhunut syömishäiriöstä sanaakaan..lähinnä puhunut siitä ettei hampaat tykkään jne..
Ja meillä lapset on tähän saakka saaneet kyllä herkkuja...joka la karkkipäivä ja lisäksi parina päivänä viikossa jotain muuta.. (jälkkäriä/leivoksia)

tota... mulla tuli jo ekasta viestistä mieleen että lapsi ei ole täysin terve ts. joku häiriö on koska pitää salailla ja kollata kaappeja ja on tuo makeannälkäkin melkoinen. ja sitten selvisikin että lapsella on adhd.

kannattaisko sun nyt oikeesti mennä lapsesi ehdoilla ja sanoa vieraille että meillä ei nyt tästä syystä tule mitään kahvimussua tarjolle? kyllä aikuiset ihmiset sen ymmärtää, en tajua miksi sä kiusaat lasta tolleen kun tiiät mitä siitä seuraa?

ja sähän olit itse ylipainoinen eikö? laihdutit aika reippaasti (yli 20 kiloa muistaakseni, vai muistanko väärin?), jotenka kyllähän sitä lihavuutta oli sitten sullekin kertyny jostain. normaali ihminen ei terveellisesti syömällä liho.

musta tuntuu että sinne psykologille kannattais lapsen lisäksi mennä seuraavalla kerralla myös äiti, joka kertoo miten hän leipoo ja ostaa vierasvaraa kaappeihin ja sitten ihmettelee ja ärsyyntyy kun muksu kollaa kaapit ja syö kaikki namut... vois olla näkemisen arvoinen se psykologin ilme.

ja ihan vaan hyvällä. tässä on tullu jo keinoja siihen että miten estät tuon: lopetat leipomisen tai leivot pakastimeen suoraan, karkkipäivä vaan kerran viikossa, muulloin ei namuja sekä jätät vierasvarat ostamatta kaappeihin. on se kumma jos vieraat on tärkeempiä kun oma tytär!
 
Alkuperäinen kirjoittaja röppö;25120742:
Juu tiedän kokemuksesta,että toi satuilu on aika yleistä adhd lapsilla...
Alkaa vaan ite turhautua,kun koittaa selittää järkevästi ja mahdollisimman ymmärrettävästi toiselle miksi ei saa tehdä tiettyjä asioita jne..
Ja se on tunti kun ne asiat on unohtunut.
Välillä tuntuu ettei vaan saa mistään enää voimia koittaa selittää..jne.

Siksi mielelläni otan juurikin neuvoja vastaan jos jollain on hyväksihavaittuja tarjota. :)

röppö, mä sain tästä sun vastauksesta sen kuvan niinku sun lapsella olis adhd...

ja psykologi ei sitä diagnoosia edes tee, se on neurologi jolta se tulee.
 
[QUOTE="vieras";25121155]röppö, mä sain tästä sun vastauksesta sen kuvan niinku sun lapsella olis adhd...

ja psykologi ei sitä diagnoosia edes tee, se on neurologi jolta se tulee.[/QUOTE]

Missä kohtaa mä kerroin,että mun tyttärellä juuri se adhd olisi??
Ja juu tiedän kyllä kuka tekee diagnoosin,mutta ainakin meillä lasten psykologi laittaa lähetteen neurolle jos näkee aiheelliseksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja röppö;25121178:
Missä kohtaa mä kerroin,että mun tyttärellä juuri se adhd olisi??
Ja juu tiedän kyllä kuka tekee diagnoosin,mutta ainakin meillä lasten psykologi laittaa lähetteen neurolle jos näkee aiheelliseksi.
Etkö osaa ajatella, että on olemassa kyuitenkin se mahdollisuus?
 
[QUOTE="vieras";25121132]tota... mulla tuli jo ekasta viestistä mieleen että lapsi ei ole täysin terve ts. joku häiriö on koska pitää salailla ja kollata kaappeja ja on tuo makeannälkäkin melkoinen. ja sitten selvisikin että lapsella on adhd.

kannattaisko sun nyt oikeesti mennä lapsesi ehdoilla ja sanoa vieraille että meillä ei nyt tästä syystä tule mitään kahvimussua tarjolle? kyllä aikuiset ihmiset sen ymmärtää, en tajua miksi sä kiusaat lasta tolleen kun tiiät mitä siitä seuraa?

ja sähän olit itse ylipainoinen eikö? laihdutit aika reippaasti (yli 20 kiloa muistaakseni, vai muistanko väärin?), jotenka kyllähän sitä lihavuutta oli sitten sullekin kertyny jostain. normaali ihminen ei terveellisesti syömällä liho.

musta tuntuu että sinne psykologille kannattais lapsen lisäksi mennä seuraavalla kerralla myös äiti, joka kertoo miten hän leipoo ja ostaa vierasvaraa kaappeihin ja sitten ihmettelee ja ärsyyntyy kun muksu kollaa kaapit ja syö kaikki namut... vois olla näkemisen arvoinen se psykologin ilme.

ja ihan vaan hyvällä. tässä on tullu jo keinoja siihen että miten estät tuon: lopetat leipomisen tai leivot pakastimeen suoraan, karkkipäivä vaan kerran viikossa, muulloin ei namuja sekä jätät vierasvarat ostamatta kaappeihin. on se kumma jos vieraat on tärkeempiä kun oma tytär![/QUOTE]

Ei mulle mun vieraat ole tärkeämpiä,kuin mun tytär. :)
Ja kyllä siellä psykologilla on asiasta jo puhuttu,kuten olen aiemmin tässä ketjussa maininnut..

Ja mun lihomiseen johti juurikin epäterveellinen syöminen aikuisiällä..ei mun lapsuusajan herkut jne..
Mä söin tylsyyteeni,kun jäin vauvan kanssa kotiin..
Ja laihduin,kun aloin tehdä muutakin,kuin maata sohvalla ja vetää sipsiä ja karkia naamariin. :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja äääää;25121007:
Teillä käy joka päivä vieraita? Mitä jos rauhoittaisit kodin aina välillä ja antaisit enemmän huomiota tälle lapselle? Olette vain yhdessä, juttelette, pötköttelette sohvalla, annat aikaa, hellyyttä. itse olin sokerihiiri pienenä. Nyt aikuisena ajattelen, että jollain tavoin hain itselleni mielihyvää, kun äitini oli kauhea työnarkomaani, jolta ei juuri huomiota saanut. Murrosiässä vain mussuttelin herkkujani peiton alla... En tiedä, onko teillä syy mikä, mutta kokeile

Lähes päivittäin ei ole sama,kuin joka päivä.
Enkä mä näe siinä mitään pahaa jos leikkipuistoilun jälkeen tulee ystävä omien lasten kanssa kylään tunniksi..
Saa lapset leikkiseuraa ja mä aikuista juttuseuraa.

Joskus vieraat käy vasta kahvilla,kun lapset ovat nukkumassa..joko päikkäreitä tai yöunia..

Kyllä mun lapset saa multa huomiota ja aikaa..
Ja paljon saavatkin..joten en tajua miksi sitä pitää koittaa koko ajan hankkia lisää mutta vain hieman väärällä eli sillä negatiivisella tavalla.
 
Viimeksi muokattu:
[QUOTE="vieras";25121189]Etkö osaa ajatella, että on olemassa kyuitenkin se mahdollisuus?[/QUOTE]

On tietty olemassa se mahdollisuus.
Mutta jos psykologi sanoo mulle,että tyttäreni osaa keskittyä ja on tarpeeksi tarkkaavainen..eikä aihetta huoleen ole,en mä sitä ala kyseenalaistamaan aivan helposti. :)
Kyllä se psykologi olisi varmasti kertonut jos olisi herännyt pienikin aihe huoleen..
 
Jos kaverit käy kylässä lähes päivittäin leikkipuistoilun jälkeen niin eihän niille nyt aina tartte pullat olla pöydässä. Vaikka kahvit ja voileivät tai jos on ruokailtu juuri niin pelkkä kahvi riittäisi ainakin mulle jälkkäriksi.
 
tämä on jotain jota en ole koskaan ymmärtänyt. Meille ei osteta juuri koskaan karkkia (synttärijuhliin ja jouluksi tyyliin joskus; toki isovanhemaat yms. tuovat joskus)-

Jos sitä karkkia on, niin sitä voi syödä jälkkäriksi ruuan jälkeen. Yhdestä karkkipussista on riittänyt pitkäksikin aikaa; onneksi nuo ei ole sellaisten perään.

Pakkosyöttökarkkipäivän tilalla meillä syödään herkkuja (lettuja, jätskiä yms) silloin jos niitä on (1-3 kertaan / pari viikkoa), jos ei oo niin sitten ei oo. Joskus lapset ehdottavat, että tehdään jotain hyvää, joskus näin tehdään. Osaavat itsekin miettiä että välillä on hyvä pitää taukoa herkuttelusta ;)

Teidän tilanteessa luopuisin kokonaan karkkipäivästä. Leivo lasten kanssa yhdessä kerran pari viikossa; pakastatte osan vierasvaraksi; leipomuspäivänä saa toki syödä sitä leivottua ruuan päälle.
 

Yhteistyössä