Lapsen makeanhimosta ja kaappien penkomisesta...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja röppö
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

röppö

Aktiivinen jäsen
23.04.2008
8 706
2
36
Onko kellään ollut tilannetta,että lapsi komuaisi salaa kaappeja ja ns "näpistäisi" herkkuja luvatta ja jopa ehkä jemaisi niitä sitten huoneeseensa?

Meillä vanhin tyttö ( 6v. ) on nyt alkanut tehdä tätä,enkä tiedä mitä asialle tekisin ja en ymmärrä mikä on syynä tähän käytökseen.

Meillä on karkkipäivä joka lauantai ja muulloinkin saa herkkuja koska leivotaan paljon jne..Että kyse ei le siitä,ettei koskaan saisi mitään.

On kurjaa,kun ei voi ostaa vierasvaraksi pipareita,kun yöllä ne katoaa ylimmistä kaapeista..
Samoin,kuin katoaa kakunkoristeet,nomparellit ym..

Ja sitten ei oikea ruoka maistu.
 
[QUOTE="vieras";25119943]Älä osta mitään vierasvaraksi, poistat kaiken makean. Ja lapselle riittää ihan hyvin yksi karkkipäivä ei tarvi mussuttaa pullaa muutoin.[/QUOTE]
Näin. Helpommalla pääsee ja ei tarvitse alkaa psykologisoimaan piparien anastusta. Kyllä ne aikuisillekin maistuvat, niin miksei sitten lapsille. Vai pitääkö joku henkisenä ongelmana, jos äiti syö lapsilta salaa herkkuja. Aikuinen voi aina jättää ostamatta herkut, jos ei pysty vastustamaan, mutta lapselle ne ovat kaapissa ollessaan ehkä ylivoimainen houkutus.
 
[QUOTE="vieras";25120004]Näin. Helpommalla pääsee ja ei tarvitse alkaa psykologisoimaan piparien anastusta. Kyllä ne aikuisillekin maistuvat, niin miksei sitten lapsille. Vai pitääkö joku henkisenä ongelmana, jos äiti syö lapsilta salaa herkkuja. Aikuinen voi aina jättää ostamatta herkut, jos ei pysty vastustamaan, mutta lapselle ne ovat kaapissa ollessaan ehkä ylivoimainen houkutus.[/QUOTE]
Tai siis ei, ostat toki vierasvaraksi, mutta laita lukolliseen kaappiin kuitenkin tekemättä siitä numeroa.
 
Mun pikkuveli harrasti samaa yhdessä vaiheessa, se loppu kun kaappeihin ei enää ostettu mitään vierasvaroja tai makeeta, kun ei ollut mitään mitä syödä, loppu se kollaaminenkin..
 
Osta pakastimeen vierasvaraksi paistovalmiita pullia ja viinereitä, ne on helppo nakata uuniin kun tulee yllärivieraita. Rajota leipominen samaan päivään karkkipäivän kanssa niin silloin tulee lasten kanssa herkuteltua vain yhtenä päivänä. Lapset oppii sit että herkkuja saa vaan karkkipäivänä ja kylässä :)
 
Piilota vierasvarat ja muute herkut jonnekin mistä lapsi ei osaa niitä etsiä (vaikka vaatekaappiisi vaatepinon taakse) jos haluat pitää niitä kotona. Kyllähän aikuisetkin syö joskus lapsilta salaa herkkuja tai sortuvat avaamaan myöhemmäksi tarkoitetun herkun, joten en ihmettelisi, että joku lapsikin niin tekee jos tekee mieli jotain hyvää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja röppö;25119917:
Onko kellään ollut tilannetta,että lapsi komuaisi salaa kaappeja ja ns "näpistäisi" herkkuja luvatta ja jopa ehkä jemaisi niitä sitten huoneeseensa?

Meillä vanhin tyttö ( 6v. ) on nyt alkanut tehdä tätä,enkä tiedä mitä asialle tekisin ja en ymmärrä mikä on syynä tähän käytökseen.

Meillä on karkkipäivä joka lauantai ja muulloinkin saa herkkuja koska leivotaan paljon jne..Että kyse ei le siitä,ettei koskaan saisi mitään.

On kurjaa,kun ei voi ostaa vierasvaraksi pipareita,kun yöllä ne katoaa ylimmistä kaapeista..
Samoin,kuin katoaa kakunkoristeet,nomparellit ym..

Ja sitten ei oikea ruoka maistu.

Lukolliseen kaappiin kaikki herkut, älä anna mitään sokerista kuin kerran viikossa ainakin jonkun aikaa. Muuten saat lapsellesi sellaiset sokeriaineenvaihdunnan häiriöt, joista voi kärsiä koko ikänsä (jos oikeasti öisinkin varastelee, on himo jo mielestäni aika hälyyttävä). Nimim. kokemusta on.
 
Mua huolestuttaa se salaa syöminen eniten..
Ja et yöllä vielä kiipeillään pitkin keittiön pöytiä kaapeista tonkimassa löytyisikö mitään.

Ja jotenkin tyhmää,että pitäisi piilotella tai yhteisessä kodissa lukita ruokatarvikkeita..kun ton ikäsen luulis ymmärtävän puhetta.
 
Ja mä en todellakaan leipomista lopeta,koska niillä jaksoilla,kun en ole töissä..on leipominen ainoa asia jsta kotona saan "virtaa"...

Itse en syö leipomuksiani pahemmin,kuten itse en syö karkkia ollenkaan..
Täytyneen alkaa pakastaa samantein kaikki leipomukset,niin ettei lapset saa niitä maistaa.
 
Meillä on taas ihan päinvastainen systeemi noiden herkkujen kanssa. Joka päivä saa ottaa, mutta kohtuudella, toki jos ei pysy kohtuudessa, niin sitten eri juttu. Mutta mitä enemmän kieltää, niin sen pahempi on tilanne aikuisena! Olen tosi läheltä seurannut sellaisen ihmisen elämää, joka ei pienenä saanut juuri yhtään karkkia, sittem kun muutti omilleen, niin söi pelkkiä herkkuja ja lihoi hurjasti. Mä juttelin hammashoitajan kanssa asiasta ja hän sanoi, että jos ruuan jälkeen ottaa vähän karkkia tai muuta, niin ei ole niin paha asia. Meillä on jopa mehu ruokajuomana. Maitoa kun ei pysty lapset juomaan. Eli en tekisi niin kauhean suurta numeroo siitä herkkujen syömisestä, meillä saattaa joku viikko mennä niin, että ei syödä karkkia yhtään ja sitten toisina viikkoina joka päivä. Meillä ei siis ole karkkipäivää lapsilla. Mutta ei ole myöskään ongelmia painon kanssa.
 
Joo ei meilläkään ole yhtään liikapainoista lasta,enkä itsekkään ole..
Mua huolestuttaa eniten toi salaa syöminen,pelkään että se jää tavaksi joka seuraa vanhempana ja siitä tulee ongelma.

Mun äiti leipoi paljon,meillä oli usein jälkiruokia ( kiisseleitä,rahkoja,lettuja jne )
ja mun mielestä se oli ihanaa..eikä meidän perheen lapsista silti ole tullut ylipainoisia tai syömishäiriöisiä.
Mutta mä nyt teen jotain väärin varmasti,kun pitkin öitä kuusi vuotias käy kaappeja komuamassa,syö jopa nomparellit ja kiikuttaa niitä huoneeseensa,josta sitten saan sotkuja siivoilla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja röppö;25120123:
Mua huolestuttaa se salaa syöminen eniten..
Ja et yöllä vielä kiipeillään pitkin keittiön pöytiä kaapeista tonkimassa löytyisikö mitään.

Ja jotenkin tyhmää,että pitäisi piilotella tai yhteisessä kodissa lukita ruokatarvikkeita..kun ton ikäsen luulis ymmärtävän puhetta.

meen kaikki kaapit läpi, etsin jotain makeaa. jos ei löydy mitään niin vedän lusikalla hunajaa, kaakaota tai sokeria :O
 
Ja meille ei voi ostaa enää mitään vanukkaita tms,kun tää kuusi vutias vetää ne yöllä salaa kaikki kerralla..Niin ettei muille jää mitään.
Ja roskat piilotetaan roskiksen pohjalle.
Eli koko ajan tiedetään tekevänsä väärin,mut silti tehään..
En tajuu..
 
Ensimmäisenä tulee mieleen, että pitäisikö sun tehdä lapselle tiettäväksi, että tiedät salaa syömisestä ja rangaista siitä jotenkin? En tiedä, onko ollenkaan hyvä idea, mutta ajattelin sellaista, että jos on syönyt vaikka herkkupäiväksi tarkoitetut vanukkaat salaa, niin ostat uudet muille mutta et hänelle. Sama muiden herkkujen kanssa.

Ootko jutellut lapsen kanssa, miksi tekee noin? Kuulostaa kyllä todella huolestuttavalle noin pitkälle viety salailu. Ja yöllä syöminen.
 
Ensimmäisenä tulee mieleen, että pitäisikö sun tehdä lapselle tiettäväksi, että tiedät salaa syömisestä ja rangaista siitä jotenkin? En tiedä, onko ollenkaan hyvä idea, mutta ajattelin sellaista, että jos on syönyt vaikka herkkupäiväksi tarkoitetut vanukkaat salaa, niin ostat uudet muille mutta et hänelle. Sama muiden herkkujen kanssa.

Ootko jutellut lapsen kanssa, miksi tekee noin? Kuulostaa kyllä todella huolestuttavalle noin pitkälle viety salailu. Ja yöllä syöminen.

Olen yrittänyt jutella ja kysyä miksi tekee tuota.
Olen koittanut selittää,että ei ole hyväksi yöllä syödä herkkuja ja kuinka muut jäävät ilman jos hän syö kaiken hyvän.
Syyksi hän kertoo joko ettei tiedä miksi tekee niin tai että teki vaan mieli.

Otin asian eräs aamu puheeksi,un tyttö jäi edellisenä yönä kiinni.
Valvottiin vielä miehen kanssa sängyssä ja juteltiin niitä näitä.
Kuulin,kun tytön huoneen ovi avautui ja näin,kun tyttö kipitti oman makuuhuoneemme ohi vessaan.Kulin,kun tyttö veti vessan ja pesi kädet...
Vessan ovi avautui,mutta tyttöä ei omaan huoneeseen kuulunut..
Pian alkoi keittiöstä kuulua rapinaa jne.
Hetken päästä tyttö viipotti omaa huonetta kohti ja pyysin hänet käymään luonani.
Tyttö ei tullut suoraan huoneeseemme vaan kävi oman huoneen ovella ensin.
Kysyin tytöltä,että kuinka hän vielä valvoo ja mitä keittiössä kävi rapistelemassa.
Kuulemma ei mitään.
Kysyin,että jos nousen sängystä katsomaan mitä tytön huoneen ovelta löytyy onko vastassa tyhjä lattia..Tytön väitteistä huolimatta oli hänen huoneensa ovella kasa pipareita.

Alkaa olemaan hieman neuvoton olo.

Tyttäremme kävi juuri psykologilla pari kertaa,koska on erittäin vilkas ja eskarin ja minun pyynnöstä kartoitettiin onko psykologi samaa mieltä.
Psykologi sanoi,että joillain vilkailla lapsilla on tavallista suurempi makeanhimo,muttei nähnyt näissä yöllisissä herkku haennoissa mitään pahaa...

Mua ärsyttää,koska ei mun kuuluisi joutua piilotteleeman ja luitsemaan noin isolta tytöltä meidän yhteisessä kodissa ruokatarpeita.
Ja valehtelu..se mua myös syö.. Vaikka ollaan jo jääny kiinni,koitetaan silti valehtelemalla päästä pinteestä..

Ja rangaistukseksi ollaan kokeiltu sitä,että tyttö on lauantaina jäänyt esim ilman karkkeja js on j torstaina ne salaa syönyt,mutta tyttö ei tunnu tajuavan rangaistusta..ei sitä ole mielestään ansainnut ja taas sitten salaa etsii jotain..kuin korvaukseksi itselleen siitä,että hänet jätettiin ilman.
 
Viimeksi muokattu:
adhd lapsella on ihan normaalia "satuilu" ja meidän poika ainakin syö koko ajan, me vei kylläkään osteta mitään makeeta kun kerran viikossa, mutta just veti toista kiloo banaania yksin? Hakee ja kollaa kaappeja koko ajan....
 
[QUOTE="vieras";25120647]adhd lapsella on ihan normaalia "satuilu" ja meidän poika ainakin syö koko ajan, me vei kylläkään osteta mitään makeeta kun kerran viikossa, mutta just veti toista kiloo banaania yksin? Hakee ja kollaa kaappeja koko ajan....[/QUOTE]

Juu tiedän kokemuksesta,että toi satuilu on aika yleistä adhd lapsilla...
Alkaa vaan ite turhautua,kun koittaa selittää järkevästi ja mahdollisimman ymmärrettävästi toiselle miksi ei saa tehdä tiettyjä asioita jne..
Ja se on tunti kun ne asiat on unohtunut.
Välillä tuntuu ettei vaan saa mistään enää voimia koittaa selittää..jne.

Siksi mielelläni otan juurikin neuvoja vastaan jos jollain on hyväksihavaittuja tarjota. :)
 
En osaa sanoa, mikä mättää, mutta joku sinun asenteessasi ei ole ihan ok. Syömishäiriöiden mahdollisuuden korostaminen tuon ikäisellä, leipominen pakollisena rentoutumiskeinona, vaikkei itse syö (kuka ne sitten syö?), omassa kodissa oli aina makeaa tarjolla ja se oli hyvä, mutta lapsista ei tullut ylipainoisia, nyt et anna kuitenkaan lapselle herkkuja vaikkei ole ylipainoinen, kontrollin vaatiminen lapselta, vaikka voisi toimia käytännöllisesti ja ongelma voisi ratketa ilman syyllistämisiä ym.
 
[QUOTE="vieras";25120796]En osaa sanoa, mikä mättää, mutta joku sinun asenteessasi ei ole ihan ok. Syömishäiriöiden mahdollisuuden korostaminen tuon ikäisellä, leipominen pakollisena rentoutumiskeinona, vaikkei itse syö (kuka ne sitten syö?), omassa kodissa oli aina makeaa tarjolla ja se oli hyvä, mutta lapsista ei tullut ylipainoisia, nyt et anna kuitenkaan lapselle herkkuja vaikkei ole ylipainoinen, kontrollin vaatiminen lapselta, vaikka voisi toimia käytännöllisesti ja ongelma voisi ratketa ilman syyllistämisiä ym.[/QUOTE]
Ja jestas lapsella on vielä adhd :O. Tuo on vähän tahallista kiusantekoa. Haluatko, että lapselle tulee paha olo siitä, ettei pysty estämään itseään? Vaikeuksien kerjäämistä.
 
Meillä käy melkein päivittäin vieraita ja halua tarjoilla vieraille aina jotain kahvin kanssa.
Enä minä ole lapselle puhunut syömishäiriöstä sanaakaan..lähinnä puhunut siitä ettei hampaat tykkään jne..
Ja meillä lapset on tähän saakka saaneet kyllä herkkuja...joka la karkkipäivä ja lisäksi parina päivänä viikossa jotain muuta.. (jälkkäriä/leivoksia)
 
Alkuperäinen kirjoittaja röppö;25120742:
Juu tiedän kokemuksesta,että toi satuilu on aika yleistä adhd lapsilla...
Alkaa vaan ite turhautua,kun koittaa selittää järkevästi ja mahdollisimman ymmärrettävästi toiselle miksi ei saa tehdä tiettyjä asioita jne..
Ja se on tunti kun ne asiat on unohtunut.
Välillä tuntuu ettei vaan saa mistään enää voimia koittaa selittää..jne.

Siksi mielelläni otan juurikin neuvoja vastaan jos jollain on hyväksihavaittuja tarjota. :)
Siis etkö ymmärrä, että ympäristön muokkaaminen lasta vähemmän kuormittavaksi on osa hoitoa? Ihan sama kuin laittaisit radion täysillä soimaan ja posliinivaaseja tielle ja sanoisit, että on se ihme, kun ei pärjää vaikka sanotaan, että pitää jaksaa keskittyä olemaan ihmisiksi. Lapsella on niin paljon impulsseja kontrolloitavana, että pitää helpottaa urakkaa. Syöminen voi toimia myös rauhoittavana keinona, mikä on täysin ymmärrettävää.
 

Yhteistyössä