Lapsen lääkehoito ph:ssa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Vieraileva tähti"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"Vieraileva tähti"

Vieras
Mitä olette mieltä ja millaisia kokemuksia teillä on lapsen lääkitsemisestä päivähoidossa?
Onko teille ihan ok, että kouluttamaton (=henkilöt joilla ei ole minkäänlaista koulutusta lääkehoidosta tai heitä ei ole perehdytetty) henkilö lääkitsee lastanne hoidossa?
Mikäli lääkitsemisessä jokin kämmi käy niin arvatkaas kuka raastuvassa istuu; pomo vai lääkkeen antanut hoitsu...

Toki vanhemmat lääkitsevät lapsiaan kotonaan ihan varmasti ilman hoitsun (tmv:n) koulutusta, mutta entäs jos kyseessä ei olekkaan mikään antibioottikuuri tai särkylääke vaan esim. diabetes-lapsen hoito.

Jotenkin pelottava ajatus että antaisin lapseni hoitoon ihmisille jotka ei alkuunkaan tiedä miten häntä tai siis hänen sairauttaan kuuluu hoitaa...
 
Meillä oli liimakorvatilanteen takia lapsella estolääkkeenä antibiootti. Joskus joutuivat iltalääkkeen antamaan. Eivät saaneet muutoin antaa lääkettä, mutta jos oli ruiskussa valmiina mitattuna niin sen saivat antaa.

Samaisessa tilanteessa oli Ventoline käytössä, sen käyttö sujui ongelmitta.
 
Täällä ei hoidossa anneta mitään tuollaisia antibioottikuureja tai muita. Jos sellaista tarvitaan niin toive on että lääkitys hoidetaan niin että lääkkeet voi antaa kotona eli käytännössä kaksi kertaa päivässä annettavana lääkkeenä.

Mä opetin itse astmalääkkeen annon hoitajille kun lapsi ne sai. Se olikin suurimmalle osalle hoitajista tuttua huttua joko aiempien hoitolasten tai omien lasten kautta. Lähinnä siis muistutustyyppinen juttu ja kirjalliset ohjeet oli aina mukana babyhalerin käytöstä.

Tiedän että on tapauksia jossa hoitajat tai opettajat koulussa ovat sitä mieltä etteivät voi antaa esim adrenaliinia lapselle jos tämä saa anafylaksian. Juurikin noitten vastuukysymysten takia. Mun mielestä toi on rinnastettavissa heiteillejättöön koska kyse on elämästä tai kuolemasta. Inskojen suhteen varmaan on saatavissa ihan virallinenkin opetus hoitavan tahon kautta, mutta niistä varmistaisin vielä ihan kirjallisella ohjeella ja kehottaisin soittamaan herkästi.
 
Meillä joskus aikoinaan juttua tuosta yhden hoitajan kanssa ja silloin hän totesi, että vanhemman vastuulla on antaa selkeät kirjalliset ohjeet lääkityksestä, sekä opettaa hoitajille lääkkeen antaminen, jos kyse jostain muusta, kuin tyyliin antibiootista. En tosin hoksannut kysyä, että jos lapsella esim insuliini, niin pitääkö niiden hoitsujen antaa joku pistonäyttö myös esim sh:lle, kuten muissakin yksiköissä. Jos hoitajissa lh:a niin ei pitäs olla suurempia ongelmia insuliinihoitoakaan toteuttaa (jos joinkuin tasapainossa), kun ovat kuitenkin saaneet lääkekoulutuksen perusopinnoissa.
 
Niin siis toki näissä on sitten varmaan omat kuntakohtaiset / phkohtaiset säännöt, että mitä hoitajat saavat ylipäänsä antaa tai saako mitään ja millä koulutuksella.
 
[QUOTE="hoitsu";30104702]Sunhan pitäis hoitajat opettaa sitten siihen lääkkeenantoon. Meillä "vain" astmalääkkeitä antaneet, ihan hyvin onnistunut.[/QUOTE]

Näinhän se on, että siitä lääkityksestä annetaan tarkat ohjeet. Meillä lapsella päivittäisenä tosin vain käsien rasvaus. Mutta kyllä se silmätippojen antokin sujui ongelmitta kun oli tulehdus.

Mutta onhan se selvää, että jos lapsella esim. diabetes. Niin vanhemmat toimittavat tarkat ohjeet hiilarimääristä ja insuliinista. Ja kyllähän muutenkin päiväkodissa katsotaan että paikalla on asian osaava henkilö. Sinäänsä diabeteskin on helposti opetettavissa ilman sh:n koulutusta.

Meillä oli partiossa aikanaan tyttö jolla diabetes. Jo ekalla hän tuli retkille mukaan. Tyttö osasi itse mitata, mutta insuliini pistettiin. Myöskin ruokamäärien tarkastamiseen tarvitsi apua. Minä sitten tutustuin asiaan vanhempien avulla ja vahdin retkillä että insuliiniä otetaan ja että tyttö söi sopivasti hiilaria. Olin tuolloin 19-v. lukiosta valmistuva ja retket sujui ongelmitta. Joten ei siihen sairaanhoitajaa tarvita, että voi opetella huolehtimaan diabeetikosta.
 
Täällä ei hoidossa anneta mitään tuollaisia antibioottikuureja tai muita. Jos sellaista tarvitaan niin toive on että lääkitys hoidetaan niin että lääkkeet voi antaa kotona eli käytännössä kaksi kertaa päivässä annettavana lääkkeenä.

Kyseessä oli kaksi kertaa päivässä annettava antibiootti. Kyseessä vuorohoito ja vanhemmilla vuorotyö ja täten siis hoitajat joutuivat antamaan joskus iltalääkkeen, joskus aamulääkkeenkin. Aikaa korvien putkitukseen odotettiin 2kk.
 
Meillä toiveena on, että kaikki lääkkeet annetaan kotona. Jos hoitajat joutuvat antamaan, niin antavat vain reseptilääkkeitä. Diabeetikkolapsen ollessa hoidossa, on hoitajat käyneet lastentautien poliklinikalla sairaanhoitajan luona opetelemassa sekä verensokerin mittauksen että insuliinin pistämisen. Ja olivat vielä saaneet lääkäriltä erillisen ohjeistuksen insuliinin annostuksesta (suhteutettuna edeltävään verensokeriarvoon).Ei kukaan ala pistelemän insuliinia ilman koulutusta...
 
Lääkehoitoon perehdytetään ja tietääkseni päiväkodissa lasta saa lääkitä vain pakottavasta syystä ja jos lapsi saa hoitoon tulla vaikka kuuri päällä onkin ja lääkettä pitää antaa niin lääkkeen tulee olla reseptilääke, tarkkoine annosteluohjeineen. Lisäksi joissakin päiväkodeissa on käytössä lääkehoitosopimus jonka vanhempi täyttää ja allekirjoittaa jokaisen lääkkeen kohdalta.

Muistaakseni lähihoitajien on päivitettävä lääkehoidon osaamisensa lääkelaskuineen ja pistosnäyttöineen viiden vuoden välein, näin siis ainakin perusterveydenhuollon puolella. Päivähoidosta en osaa sanoa, se kun kuuluu monella paikkakunnalla sivistystoimenalaisuuteen...
Eli päivähoidossa työskentelevät lähihoitajat, niidenkin tulisi muussa tapauksessa vaatia jonkinlaista päivityskoulutusta mitä lääkehoidon turvalliseen toteuttamiseen tulee.
 
Päiväkodeissa ainakin Helsingissa on sellaiset ohjeet, että vanhemmat itse annostelevat lääkkeen ruiskuun valmiiksi, joten meidän ei sitä tarvitse tehdä. Jos lapsella on diabetes tai muu vakavampi tauti, joka tarvitsee erityishoitoa, niin henkilökunnalle annetaan sitä varten koulutusta ja osataan me hätätilanteessa 112 soittaa ja saadaan sieltä apua aika nopeasti. Pph:ta en sitten tiedä, voi olla etteivät laita sellaista lasta phh:lle, kun on lasten kanssa yksin.
 
Ai niin, taisin muistaa tuon väärin (kolme vai viisi vuotta).
Tosiaan huolellinen perehdytys on paikallaan, varsinkin jossain diabetksen hoidossa joten eiköhän ole ihan asiallista vaatia työnantajalta päivityskoulutusta :).

Kuulin muuten semmoisestakin että eräs lh kieltäytyi hoitamasta diabeetikko-lasta kun olisi pitänyt piikittää ja perusteena hänellä oli se että hänen lh-koulutuksestaan oli kulunut jo niin pitkä aika eikä asiat olleet enää muistissa...
 
Meillä oli autistinen diabeteslapsi vuoden päiväkodissa Helsingissä eskarissa mutta kokoäiväisenä. Elto ja muut ryhmän työntekijät saivat koulutuksen diabeteshoitajalta + meiltä vanhemmilta. Ei annosteltu valmiiksi vaan taulukosta laskivat hiilareiden mukaisen annostuksen insuliinia.

Soittivat todella usein meille vanhemmille töhin varmentaakseen asioita, mikä olii hyvä. Ainuttakaan hätätilannetta ei sattunut ja osasivat todella hyvin asiansa, etenkin koska eivät epäröineet "häiritä" meitä kysymyksillä. Erittäin hyvät ja lämpimät muistot kyseisistä ihanista hoitajista Itä-Helsinkiin. <3
 
Kyllä määkin sanoisin diabeteksestä, että diabeteshoitaja käy opettamassa hoitajille. On se sen verran vaikea asia. Ei voi olettaa että vanhemmatkaa osais alkaa opettaa, kun varsinkin alkuun se on vanhemmillekin tosi vaikea asia oppia
 
Mulla 3 opintopistettä lääkehoitoa takana, ja niin vain diabeteslapsia tuikkinut työn puolesta tai pumpulla annostellut inskaa. Näissä tapauksissa vanhemmalta saatu opastus ja sitten menoksi, aina on saanut ja pitänyt soittaa jos jokin mietityttänyt. Ei se mitään rakettitiedettä ole, vaikka vastuu on hirmuinen. Pää kylmänä vaan ja laskut tarkistaa kertaalleen ennen inskaa.
A ja O on vanhemmalta saatu kirjallinen ohje ja opastushetki jossa käydään lapsen vinkeitä läpi muutenkin.
 
Meidän pk:saa Helsingissä ei anneta antibiootteja tai silmätippoja. Muutenkin ihan kaikesta ovat lähettämässä kotiin. Esim. molluskoita olisi pitänyt lähteä kotiin seuraamaan, etteivät vaan ole vesirokkoa. Siitä huolimatta, että pk:saa oli molluskoita liikkeellä.
 

Yhteistyössä