Onkos täällä ketään joka ois kinkkisessä tilanteessa nimeäis/muissa isoissa juhlajärjestelyissä? Meillä toisen suku asuu kokonaan etelä-suomessa ja toisen Lapissa...
Mun suku pohjoisessa on meille hyvin läheistä, asutaan itse kyllä etelässä ja miehen suku asuu täällä myös, mutta miehen suku ei ole yhtään mukana meidän jokapäiväisessä elämässä. Periaatteessa molempia sukuja nähdään fyysisesti yhtä usein. Oma sukuni on siis lähes päivittäin yhteydessä ja on tukenut meitä elämän joka mutkassa kaikin tavoin, kun taas miehen suku ei ole koskaan ollut edes tietoinen meidän murheista anoppia lukuunottamatta..
Kauhistuin ajatukselle jo nyt, vaikka meille ei ole tämä ensimmäinen lapsi vielä syntynytkään mutta mitäs noiden nimejäisten kanssa tehdään? Haluan ehdottomasti että oma suku olisi paikalla kun on läheistä ja ollut mukana jo raskaudessa, mutta mitäs tuon miehen suvun kanssa tehdään?
Asia on niin että välimatka on niin pitkä ettei kumpaakaan sukua voi velvoittaa tulemaan toiselle puolen suomea samaan aikaan, ei onnistu ei, miehen suku varmasti olettaa että juhlat pidetään täällä kun itsekin täällä asumme mutta minä kyllä tahtoisin itse viedä pääjuhlat pohjoiseen...........
Miten näissä tilanteissa toimitaan? Ei oikeen tuo kahdet erilliset juhlat -idea nappaa, kun nimi on sillon toisille jo paljastunut ja toisaalta tässä on niin iso herneen nenään vetopaikka sille suvulle jonka maisemissa nuo ns. "kakkosjuhlat" pidettäisi ettei tunnu hyvältä idealta..
Jos olisi yhdet oikeat juhlat esim pohjoisessa, tulisiko etelän suku kuitenkin muodollisesti kutsua sinne, vaikka tietää ettei tosiaankaan onnistu, ja ilmoittaa sitten että pidetään etelässä sitten jälkeenpäin kahvittelut että sinne ovat tervetulleita............. entäs kummit ja ystävät? Tai siis siviilikummit, eniveis kun näitäkin olisi molemmissa päissä........ molemmissa päissä olisi yhtä pienet pidot tiedossa, eli vaan lähimmät n. 15 henkeä max, joten ei voi senkään mukaan päättää..
Mun suku pohjoisessa on meille hyvin läheistä, asutaan itse kyllä etelässä ja miehen suku asuu täällä myös, mutta miehen suku ei ole yhtään mukana meidän jokapäiväisessä elämässä. Periaatteessa molempia sukuja nähdään fyysisesti yhtä usein. Oma sukuni on siis lähes päivittäin yhteydessä ja on tukenut meitä elämän joka mutkassa kaikin tavoin, kun taas miehen suku ei ole koskaan ollut edes tietoinen meidän murheista anoppia lukuunottamatta..
Kauhistuin ajatukselle jo nyt, vaikka meille ei ole tämä ensimmäinen lapsi vielä syntynytkään mutta mitäs noiden nimejäisten kanssa tehdään? Haluan ehdottomasti että oma suku olisi paikalla kun on läheistä ja ollut mukana jo raskaudessa, mutta mitäs tuon miehen suvun kanssa tehdään?
Asia on niin että välimatka on niin pitkä ettei kumpaakaan sukua voi velvoittaa tulemaan toiselle puolen suomea samaan aikaan, ei onnistu ei, miehen suku varmasti olettaa että juhlat pidetään täällä kun itsekin täällä asumme mutta minä kyllä tahtoisin itse viedä pääjuhlat pohjoiseen...........
Miten näissä tilanteissa toimitaan? Ei oikeen tuo kahdet erilliset juhlat -idea nappaa, kun nimi on sillon toisille jo paljastunut ja toisaalta tässä on niin iso herneen nenään vetopaikka sille suvulle jonka maisemissa nuo ns. "kakkosjuhlat" pidettäisi ettei tunnu hyvältä idealta..
Jos olisi yhdet oikeat juhlat esim pohjoisessa, tulisiko etelän suku kuitenkin muodollisesti kutsua sinne, vaikka tietää ettei tosiaankaan onnistu, ja ilmoittaa sitten että pidetään etelässä sitten jälkeenpäin kahvittelut että sinne ovat tervetulleita............. entäs kummit ja ystävät? Tai siis siviilikummit, eniveis kun näitäkin olisi molemmissa päissä........ molemmissa päissä olisi yhtä pienet pidot tiedossa, eli vaan lähimmät n. 15 henkeä max, joten ei voi senkään mukaan päättää..