Vimppa päivä lapsen kanssa kotona. Huomenna alkaa työ reilun vuoden tauon jälkeen. Lapsi on yksi vuotias ja aloittaa huomenna perhepäivähoidon. Tänään piti päästä tutustumaan hoitopaikkaan, tarkoitus oli viedä lapsi puoleksi päiväksi tutustumaan. Itse olen käynyt pikaisesti hoitajan luona, siis tutustumaan hän ei ole meitä paremmin päästänyt. Tänään kun olimme saaneet lapselle vaatteet päälle, niin täti soitti olevansa kipeenä. No niin, ja nyt sitten olen parkunut koko aamun kun lapsi joutuu aloittamaan hoidon täysin vieraassa paikassa täydellä teholla, päivät venyvät yli kahdeksaan tuntiin. Lapsi ei ole ollut hoidossa vieraalla aiemmin. Voi paska että ottaa päähän!!! Olen kuullut että jotkut ovat saaneet tutustua viikon pari matalalennolla. Olisi varmasti toisenlainen mieli viedä lapsi hoitoon. Sori purkaus.
Lapsen hoitoon vieminen ottaa koville!!!
- Viestiketjun aloittaja mama78
- Ensimmäinen viesti
PamBoo
:hug:
Hyvä että kirjoitit, sillä Sun on varmasti paha olla. Nyt ei auta muu kuin tsempata ittes ja toivoo hartaasti, että lapsi yllättääkin Sinut sopeutumalla uusiin oloihin suht sukkelaan. Vaikea ymmärtää hoitajan asennetta ennakkoon tutustumista kohtaan...kun tuntuis että molemmin puolin ois helpompi aloittaa, kun jo vähän tunnetaan. Pidän peukkuja, että kaikki hyvin menee kuitenkin. Huomaan olleeni tavattoman onnekas. Meidän kunnassa ehdotettiin tutustumista, täällä ryhmäperhepäivähoitokoti. Pojat oli syksyllä viikon (puoltoista ja kaksjapuolvuotiaat) ja satunnaisesti muutamia yksittäisiä päiviä. Ensimmäiset kerrat oli vaikeita, siihen voi olla paras varautua. Mutta uskon että lasten kanssa työtään tekevät osaavat sylittää pientä niin paljon, että hän tuntee olonsa turvalliseksi vaikkei äitiä hetkeen näykään. Meillä meni kaikki hienosti kun tutuiksi tultiin. Syksyllä sitten aletaan tosissaan. Toivon, että Sinunkin kokemukset kääntyy myönteiseen suuntaan. Tsemppi :hug:
Hyvä että kirjoitit, sillä Sun on varmasti paha olla. Nyt ei auta muu kuin tsempata ittes ja toivoo hartaasti, että lapsi yllättääkin Sinut sopeutumalla uusiin oloihin suht sukkelaan. Vaikea ymmärtää hoitajan asennetta ennakkoon tutustumista kohtaan...kun tuntuis että molemmin puolin ois helpompi aloittaa, kun jo vähän tunnetaan. Pidän peukkuja, että kaikki hyvin menee kuitenkin. Huomaan olleeni tavattoman onnekas. Meidän kunnassa ehdotettiin tutustumista, täällä ryhmäperhepäivähoitokoti. Pojat oli syksyllä viikon (puoltoista ja kaksjapuolvuotiaat) ja satunnaisesti muutamia yksittäisiä päiviä. Ensimmäiset kerrat oli vaikeita, siihen voi olla paras varautua. Mutta uskon että lasten kanssa työtään tekevät osaavat sylittää pientä niin paljon, että hän tuntee olonsa turvalliseksi vaikkei äitiä hetkeen näykään. Meillä meni kaikki hienosti kun tutuiksi tultiin. Syksyllä sitten aletaan tosissaan. Toivon, että Sinunkin kokemukset kääntyy myönteiseen suuntaan. Tsemppi :hug:
suurperheellinen
Useimmat pph:t on tosiaan aika joustavia,meillä aikoinaan esikoinen harjoitteli paria tuntia kerrallaan per pvä,parin viikon ajan.Tsemppiä sulle,tilanteelle ei kai mitään voi,koita kestää ja anna illalla ekstrahaleja pikkuiselle.Alku voi olla hankalaa mutta varmasti lapsesi sopeutuu :hug: .
Oon itse ollut samassa tilanteessa, koville otti. Perhepäivähoitaja sitten osottautui ensi "jäykkyyden" jälkeen oikeaksi helmeksi (asiansa osaavaksi ja työstään 100%:sti nauttivaksi) ja lohdutti minua että nämä pienemmät sopeutuvat yleensä helpommin kuin isommat.
Meillä meni ensimmäinen viikko hienosti ja sitten oli aamut vähän hankalia. Tämä hoitaja sanoi että vaikka se äidistä pahalta tuntuu niin tuo tyyliin ovesta sisälle - heihei ja samantien pois. Hän riisuu ja sitten iltäpäivällä on aikaa vaihtaa päivän kuulumiset. Tuntui tosi pahalta jättää niin äkkiä itkuinen lapsi sinne mutta kun jäin oven taakse kuuntelemaan niin se itku lakkasi melkein heti.
Tätä pahinta vaihetta kesti noin viikon sitten taas jäätiin ihan ok, noin 1,5 - 2 kk:n jälkeen oltiin jo viikonloppuisinkin menossa tätille.
Tosin jos tuntuu huonolta paikalta ja henkilökemiat ei hoitajan kanssa suju niin vaihda mahdollisimman nopeasti toiseen paikkaan.
Toivon, että säästytte suurimilta kolhuilta ja hoitaja ei ole "sairastavaa" tyyppiä , koska se varahoito rumpa ei välttämättä ole alkuvaiheessa totuttelun kannalta paras mahdollinen.
:hug: :hug:
Meillä meni ensimmäinen viikko hienosti ja sitten oli aamut vähän hankalia. Tämä hoitaja sanoi että vaikka se äidistä pahalta tuntuu niin tuo tyyliin ovesta sisälle - heihei ja samantien pois. Hän riisuu ja sitten iltäpäivällä on aikaa vaihtaa päivän kuulumiset. Tuntui tosi pahalta jättää niin äkkiä itkuinen lapsi sinne mutta kun jäin oven taakse kuuntelemaan niin se itku lakkasi melkein heti.
Tätä pahinta vaihetta kesti noin viikon sitten taas jäätiin ihan ok, noin 1,5 - 2 kk:n jälkeen oltiin jo viikonloppuisinkin menossa tätille.
Tosin jos tuntuu huonolta paikalta ja henkilökemiat ei hoitajan kanssa suju niin vaihda mahdollisimman nopeasti toiseen paikkaan.
Toivon, että säästytte suurimilta kolhuilta ja hoitaja ei ole "sairastavaa" tyyppiä , koska se varahoito rumpa ei välttämättä ole alkuvaiheessa totuttelun kannalta paras mahdollinen.
:hug: :hug:
-molla- harmaana
ymmärrän huolesi, itsell'ä 1½ vuotias ja tiukkaa tekis viiä hoitoon. Minä olen itse toiminut pph:na. Minulle oli itsellenikin mukavaa et uusi lapsi kävi ensin tutustumassa. Sai tutustua vanhempiin ja lapseen ja vanhemmat sai kertoa lapsen omista jutuista/tavoista ihan rauhassa ajan kans. Kokemuksesta tiedän että alku voi olla lapsella hankalaa, mutta yllättävän äkkiä lapset sopeutuu, että koita hetki jaksaa niin kyllä se siitä lähtee rullaamaan. :hug: Jos haluat, voithan sopia alkupäiville porina/kahvihetken pph:n kanssa, niin varmaan mielialasikin kohenee, kun tutustut hoitajaan kunnolla ja luotto kasvaa. Sanot vaikka että, keitätkö kahvit joku päivä töiden jälkeen minä tuon pullat, että poristas vähän tosta meän lapsukaisesta enemmän... 
minä jouduin jo 9kk:na laittaan tyttöni pphoitoonja koville se otti :`( ,mutta hyvin meni neidillä ei ollut mitään sop.vaikeuksia.nyt neiti ollut siellä n.5kk ja hänkin menossa jo viikonloppuisinkin... jaksamisia sinulle!!! :wave: